Sellan kotelo on siis itse asiassa suljettu? Sikäli mielenkiintoista ohuine materiaaleineen, että tapasin kerran 'bassotoiston toisinajattelijan', joka oli ehdottomasti sitä mieltä että ohut kotelo ja suuri kartion pinta-ala on luonnollisin ratkaisu. Subbarit olivat kirosana ja hirvitys hänelle - kuten myös jyrkät suotimet, akustiset tai sähköiset. Arvostin tämän mielipiteitä melko lailla, tai siis ainakin panin hyvin korvani taakse kuulemaani, kun toinenkin kohta kuuntelusessiossamme oli hyvin yhteneväinen omien kokemuksieni ja kiinnostuksen aiheitteni kanssa: hän oli myös kiinnostunut sellaisista vanhoista äänitteistä, joissa kompressiota ei liiemmin käytetty ja tekniikka oli kaiken kaikkiaan vanhaa. Ja heti kun levy vaihtui tämä huomattiin.
Minulla on nuo 285 GMF elementit, jotka ovat bas-mid käyttöön luokiteltuja - eivät laajakaistoiksi suositeltuja. Niitten Q-arvot ovat myös toisenlaiset kuin 215 Signaturessa on ja valmistajan ilmoittamissa mittauksissa, jossa kaikki elementit ovat samanlaisessa suuressa paneelissa, basson ulottuvuus on niillä hyvin samankaltainen huolimatta kokoerosta.
Tämän aiheen otsikkoon liittyen tulen tekemään Supravoxin suunnitelman open bafflesta, missä on 285GMF ja 215S kummatkin. Siinä on vain yksinkertaiset suotimet ala- ja yläpäälle niin, että 215S on ilman suodinta.
http://www.supravox.fr/anglais/kits.htm
Lisäksi tulen kokeilemaan 285GMF:ää kotelossa kaksitiekaiuttimena jolloin yläpäätä hoitelee torvi (compression driver) jakotaajuuden ollessa 500-1200Hz riippuen aikaansaadun torven ominaisuuksista.
Paneelin "sopiva" värähtely on aikalailla mysteeri ja aiheen keskusteluja lukien ei tule mitään selvyyttä eikä ainakaan varmuutta. Ei edes siitä, mitä kannattaisi kokeilla, hyvin jäykkää ja painavaa alkaen kivestä, vai jotakin muuta! Kokeilut ovat myös melko työläitä. Minulla on nyt paneelit, jotka ovat 3mm kovalevyä. Siis todellakin pahvelit. Mutta kahden kovalevyn välissä on noin 20mm polyuretaanivaahtoa ja elementtien kohdalla on 18mm vanerinpalaset. Väriseehän nuo kun kädellä koittaa, mutta mikä on vaikutus? Pitäisi verrata.
Toisekseen 285GMF pitäisi tietenkin vaihtaa 215 Signatureen, jotta kuulisi elementtien erot. En epäile yhtään etteikö 215S olisi nimenomaan kivempi laajakaista ja 285GMF toimii parhaiten bassona tai jonnekin tiettyyn suodatuskohtaan asti. Kuitenkin 285GMF ensikokeilunani laajakaistana omaa erinomaisia piirteitä. Esimerkiksi saksofoni ja piano ovat erityistä herkkua, jopa huilukin. Mikä osuus tästä on avoimella paneelirakenteella, en osaa sanoa.
Paneelin leveys on 70 cm. Toiseen laitoin puristimilla ja teipaten kiinni pidennyksen sivulle, minkä kuulee kyllä. Musiikista riippuen olen myös käyttänyt vahvistimeni 'low boost' kytkintä asennossa alle 70Hz. Se on ylittämättömän hienoa, kuinka basso suuresta kartiosta sykkii ilman viiveitä. Sekin on ihmeellistä, kuinka pienilläkin kuunteluvoimakkuuksilla saa homman pelaamaan.
Verraten tämänhetkinen toisto taitaa kuitenkin olla melko kuralla, vähintään yleispätevää hakien. Diskantin puuttuminen ja kenties jonkinlainen säröisyys tai epätarkkuus toisinaan. Mikä osuus on omituisella kevyellä paneelilla ja mikä käyttötarkoitukseen väärin valitulla elementillä, en voi vielä tietää.
Nyt soittaa SDR Symphony Orchestra, Stuttgart. Schubert, Symphony No. 9 in C major, "The Great". Conductor Carl Schuricht. Levymerkki Concert Hall. 60-luvulta kenties? Hienosti toimii, ei tule kaiuttimillekaan tässä mitään vaikeuksia.