Supravox OB: 285GMF + 215S + tweeter

[K J Manner]

No niin, olen päässyt seuraavaan vaiheeseen tässä projektissa, joka tähän mennessä on ollut lähinnä suunnitteluvaiheessa. Olen hankkinut materiaaliksi kokopuulevyä, siis liimapuuta. Kuusta valitsin, etupaneeliin 28mm ja siipiin 18mm vahvuista.

Ajattelin, että tulen tähän sitten aina lisäämään, miten on edistytty.

Piirustukset löytyvät Supravoxin sivulla DIY-osassa nimellä OB.

Korkeus on 1300mm. Leveys 456mm, josta etupaneelin leveyttä 310mm ensimmäiseen kulmaan asti. 285GMF alipäästönä toimii 20mH kela. Tässäpä vielä suora linkki piirustuksiin: http://www.supravox.fr/kits/panneauplan.pdf

Olen jo ratkaissut kulman liitostavan, mutta se nyt vielä askarruttaa, tekisinkö pyöreän kulman piirustuksesta poiketen. Liitteenä kuva. 100mm pitkä linja on Supravoxin piirustuksen ulkoreuna, ja siitä pulleammaksi ajattelin säteen ollessa 73mm.

Millä tavalla tuo vaikuttaa? Tasoittaako pyöreä vastetta verraten Supravoxin piirustukseen? (tämä ei ole lähtökohtaisesti syynä pyörään kulmaan, mutta jos se sitä tekisi, on kaksinkertainen syy tehdä pyöreä. taitaahan tuo Supravoxin ratkaisu olla jo erittäin hyvä yhteen 90 asteen kulmaan verraten.)

Pyöreys suunnittelemallani tavalla nähdäkseni leventää etupaneelia. Mikä vaikutus sillä on? (Olisi varaa kaventaa 15mm. Elementin leveys on 295mm piirustuksesta poiketen. Ja tarkoitan nimenomaan etupaneelin leveyden vaikutusta erotuksena matkan pitenemiseen elementin etu- ja takakalvon välillä, mikä myös tuossa 'pullistuvassa pyöreydessä' tapahtuu.)

Tässä yhteydessä täytyy vielä kysyä, onko elementtien upotuksella vaikutusta? 285GMF 7,5mm ja 215S 9mm.

 

[K J Manner]

Yksi asia mitä olen myös miettynyt, on elementtien sijoitus noin symmetrisesti vaakasuunnassa keskelle baffelia. Piirustuksessa on myös takasiivet samanmittaiset. Miksi näin? Luulin että perusohjeita baffelissa on epäsymmetria.

Tässä muuten vielä kotelon kulmien pyöristyksiin liittyvää tarinaa: http://217.30.188.16/forums/showthread.php?p=1061275

Liitteenä kuva, joka on lainattu Tuomelan kirjasta (Kotelomuotojen vaikutus taajuusvasteeseen Harry F. Olsonin mukaan).

 

[suj]

No yleisesti ottaen elementtiä ei kannattaisi sijoittaa keskelle baffelia, koska silloin kotelosta johtuvat korostukset ja vaimentumat osuvat samoille taajuuksille, kun ne nimenomaan kannattaisi jakaa sijoittelemalla eri taajuuksille, jolloin muutokset vasteessa eivät ole niin isoja.

En osaa sanoa kuinka pyöreä kulma vaikuttaisi toistoon. Mutta yleisesti ottaen smoothimmat muodot tuovat myös smoothimman vasteen

 

[ksaunisto]

Epäsymmetrian ongelma on taas se että vasteet ovat vasemmalle ja oikealle erilaiset. Tuo johtaa siihen ettei suuntakuviota pysty optimoimaan kunnolla kumpaankin ilmansuuntaan. Joko toinen tai kumpikin suunta jää huonompaan kuntoon.

Läheltä elementtiä alkava viiste on tehokkaampi leikkaamaan voimakkainta alaapään diffraktiopaisetta kuin pyöristetty. Johtuupi siitä että viistetyn baffelin akustinen leveys on pienempi ja diffraktoiva reuna lähempänä kartion reunaa. Viiste antaa myös terävämpiä työkaluja suuntakuvion optimointiin. Viisteen sijoituksella voidaan esim. kompensoida kartion suuntaavuutta hiukan täsmällisemmin ja tehokkaammin kuin laakealla pyöristyksellä. Kartioelementillä viiste on etuvasteen näkökulmasta ihan yhtä hyvä kuin pyöristetty, mutta pistemäisillä säteilijöillä (domedisu) viiste menee yleensä turhan kauas. Ahdas etuvastenäkökulma on kuitenkin harhaanjohtava, koska etuvasteen optimointi baffelin avulla voi aiheuttaa epätasaisemman tai muuten huonolta kuulostavan suuntakuvion.

Laajakaista-baffelikajarissa kumpikaan edellisistä ei ole merkittävä ongelma, koska suuntakuvion optimointia ei voi muutenkaan tehdä kovin paljoa. Isohko kartio sanelee lopputulosta eikä anna baffelin vaikuttaa kuin melko alhaisilla taajuuksilla.

 

[K J Manner]

Läheltä elementtiä alkava viiste on tehokkaampi leikkaamaan voimakkainta alaapään diffraktiopaisetta kuin pyöristetty. Johtuupi siitä että viistetyn baffelin akustinen leveys on pienempi ja diffraktoiva reuna lähempänä kartion reunaa.

Mihin taajuuksiin diffraktio alhaalla mahtaisi vaikuttaa tässä kaiuttimessa, ja entäpä jos se olisikin 4 cm leveämpi, niin minkälainen mahtaisi olla ero?

Laajakaista-baffelikajarissa kumpikaan edellisistä ei ole merkittävä ongelma, koska suuntakuvion optimointia ei voi muutenkaan tehdä kovin paljoa. Isohko kartio sanelee lopputulosta eikä anna baffelin vaikuttaa kuin melko alhaisilla taajuuksilla.

Niin ja tuota, minullahan on noinkin valmis piirustus. Ei kai siinä paljoa ole suuntakuviota hiottavissa tai olisiko edes järkevää muuta kuin luottaa siihen että ovat suunnitelleet kuunneltavan kaiuttimen, hyvässä tapauksessa jopa mainion. .

 

[ksaunisto]

Mihin taajuuksiin diffraktio alhaalla mahtaisi vaikuttaa tässä kaiuttimessa, ja entäpä jos se olisikin 4 cm leveämpi, niin minkälainen mahtaisi olla ero?


Niin ja tuota, minullahan on noinkin valmis piirustus. Ei kai siinä paljoa ole suuntakuviota hiottavissa tai olisiko edes järkevää muuta kuin luottaa siihen että ovat suunnitelleet kuunneltavan kaiuttimen, hyvässä tapauksessa jopa mainion. .

Pääpaise on noin 344/leveys/2 eli aika matalalla. Sen yläpuolella syntyy aaltoilua likimain tasahertsein. 4 cm muutos ei tee kesää eikä talvea, koska suhteellinen muutos on lähes olematon.

Suuntakuvion hiominen muotoilulla on niin iso ja pitkäjännitteinen homma ettei sitä jaksa harrastaa juuri kukaan. Ja kun on iso elementti ja valmis suunnitelma, on vaikutus ja motivaatio entistä pienempi. Tavanomaisilla pikkukajareilla vaikutusmahdollisuudet ovat isommat.

Disun vuoksi pyöristyksiä kannattaa kuitenkin harkita, vaikka viiste olisikin keskarille riittävä. Jos olisi vain iso laajakaista tai koksu niin viiste olisi varmasti riittävä.

 

[K J Manner]

344/0,31/2 = 554,8
344/0,35/2 = 491,4

Tosiaan, tuohan onkin laajakaistan 215S alueella selkeästi, koska 285GMF ajetaan 20mH kelan kautta.

Kelan suhteen minun on hankittava jokin vaan alkuun ja kokeiluun, sillä mitata kaiutin täytyy ja sen jälkeen sitten katsoa oliko millihenryt sopivat ja oliko kelan resistanssi sopiva. Mahdollisimman pieniresistanssinen vaihtoehto olisi muuntajasydäminen, mutta saa nähdä mitä tarvitsee, kun 285GMF herkkyys on 99dB ja 215S:llä vain 94dB. Eikä minulla ole kuitenkaan (ainakaan tarkkaa) tietoa mistä alkaen tämän kotelon mitat alkavat laskea vastetta alataajuuksilla ja miten tuo kela leikkaa bassoelementtiä - kenties 200Hz tietämillä ollaan molemmissa? Eli kun tullaan ylhäältä alataajuuksille ja alaelementti alkaa kuulua, se samalla jo vaimenisi paneelin mittojen vuoksi. Mitoista seurannee vaimentuminen myös keskielementille , eikä se silloin toistaisi liikaa alemman aluetta.

 

[K J Manner]

Entäpä jos pienentäisin pyöristyksen sädettä tuosta 73mm:stä jonnekin 40-50 milliin? Alkaako muistuttaa jo 90 asteen kulmaa vaikutukseltaan?

Olen minä sitäkin suunnitellut, että olisikin kolme leveyttä, yksi jokaiselle elementille. Yksinkertaisimmillaan paneelin U-muotoiset osat liittyisivät päällekkäin, jolloin se kaventuisi levynpaksuuden verran ylöspäin mentäessä (ja toisen kerran disselle). Samalla etäisyys edestäpäin muuttuisi joka elementille levynpaksuuden verran; olisiko jopa niin, että tämä olisi vaiheiden puolesta oikeansuuntaisempi rakenne, koska usein näkee sellaisia kaiuttimia, joissa 'hitaat' bassot tuotu lähemmäs ja 'nopeat' diskantit kauemmas?