Kriteerinä oli suuremmat äänenpainevarat koko äänikaistalla, kuunteluvoimakkuuksilla äärimmäisen pieni särö, linjalähdemäisyys, suuren kartiopinta-alan tuoma realistisuus ja yleispätevyys sekä elokuvilla että musiikilla.
Simulaattoreiden mukaan tuon u-bafflen kokoinen h-baffle olisi antanut n. 2dB enemmän maks painetta vapaakentässä kuin kaksi monopoli XXLS:ää. Samankokoisen U-bafflen, jonka siis rakensin, tulisi olla n. 4-6 debbiä herkempi kuin h-bafflen, eli ero kasvaa 20 hertsillä 6-8 desibeliin xmaxin rajoissa. Lisäksi XXLS ei toista putipuhtoisesti arviolta kuin 8 milliä 12,5 millin xmaxistaan (olen tutkaillut kaikki
Plazan testien XLS ja XXLS sovellukset ja päätellyt niistä), PD186:ien taas epäilen soittelevan koko xmaxinsa puhtaasti (PD speksannut 10,5 milliä, yleensä noi ilmoitetaan mitatun suoriutumisen perusteella), eli säröttömien/käyttökelpoisten äänenpainevarojen erotukset ovat
mutulla em. lukuja suuremmat. Jos XXLS:ien xmax rajoitetaan 8 milliin, niin ero on simulaattorin mukaan 11 dB.
20 hertsistä ylöspäin mentäessä maks. äänenpaineiden erotus kasvaa, 40 hertsin mahanvääntämistaajuuksilla painetta pitäisi irrota noin 17-19 desibeliä enemmän (jos XXLS xmax limitoitu 8 milliin, niin 21-23db). 10 desibeliä tuplaa äänenpaineen, 20 desibeliä kymmenkertaistaa sen. Foobaarissa voi testata tuota 10dB:n eroa, sillä volumeslideri on dB-koodattu, slideri puolessa välissä on -10dB siitä kun slideri on tapissa.
Tuo on muuten hyvä biisi minkä mainitsit, dubilla on mukava välillä paineistaa huonetta kunnolla