Suotimista ja viiveistä

Juha Haataja

Käyttäjä
Liittynyt
6.9.2006
Viestejä
100
Kaupunki
Oulu
Voisikko joku avittaa, kun en osaa itsekkään löytää tietoa.
Miten passiivinen linjatasoinen suodin(RC) käyttäytyy viiveiltään? Onko käyttäytyminen samanlaista kuin "kaiutin tasoisella" (LC) 45 astetta per 6desibeliä?
Jos kysymksen asettelussa jotain hassusti, niin korjatkaa toki. :D

Nyt hakemaan postista uusia putkia....
 

thomas_s

Käyttäjä
Liittynyt
7.8.2006
Viestejä
1 031
Olen ymmärtänyt asian niin että amplitudi- ja vaihetoisto on aina tietyssä suhteessa riippumatta siitä onko suodatus ennen vahvistinta, kaiutintasoista sähköistä suodatusta tai mekaanista/akustista suodatusta elementin toistokaistojen ääripäissä. Olen myös ymmärtänyt etta asia on selkokielellä kerrottu tässä artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Hilbert_transform

Voi toki olla että olen väärässäkin. Ymmärrän näistä jutuista palaisia sieltä täältä, mutta palaset eivät ole vielä ihan loksahtaneet paikoilleen ehjäksi kokonaisuudeksi... :)
 
K

ksaunisto

thomas_s sanoi:
Voi toki olla että olen väärässäkin. Ymmärrän näistä jutuista palaisia sieltä täältä, mutta palaset eivät ole vielä ihan loksahtaneet paikoilleen ehjäksi kokonaisuudeksi... :)
Turhaa vaatimattomuutta :D

Ryhmäviive GD = R*C
Esim. 10k + 100nF = 1ms.
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
13 722
Kaupunki
Tampere
kimmosto sanoi:
Ryhmäviive GD = R*C
Esim. 10k + 100nF = 1ms.
Tämmöstä tekstiä mäki tajuan. En vaan älynnyt, että se noin helposti liittyy äänentoistoon. :D ???
 
K

ksaunisto

alspe sanoi:
Tämmöstä tekstiä mäki tajuan. En vaan älynnyt, että se noin helposti liittyy äänentoistoon. :D ???
Tuo wikin teksti on kyllä ihan täyttä hepreaa. Kuka prkl noista roomalaiskatolisista symbooleista mitään ymmärtää...

Noin lyhyesti sanottuna, jos vaihetta ei erikseen manipuloida digiviiveillä, vaiheensiirtimillä tms. (eli systeemi on minimivaiheinen), vastaa tiettyä taajuusvastetta tietty vaihevaste. Toisin sanoen esim. passiivisella ja aktiivisella (paitsi FIR) suotimella on samanmuotoinen vaihevaste mikäli niiden taajuusvasteet ovat samanmuotoiset. Sama analogia pelaa vaikka kaiutinelementtien ja jakosuotimien välillä; kaiutinelementin taajuusvasteen patin tasoitus jakosuotimen avulla tasaa myös akustisen vaihevasteen kiharan. Ja kun huone veivaa taajuusvastetta ylös-alas, se aiheuttaa vastaavat kiharat myös vaihevasteeseen.

Tämän syvällisempään tieteeseen ei enää rahkeet riitä. Kohtahan tästä pääsee eläkkeelle...
 

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 084
Tuo myös aikavakion kaava T= RC. Jota käytetään myös kondensaattori kytkennöissä, kuten releen päästöhidastuksessa. Tällöin tuo T on 1 aikajakso, jossa jännite on pudonnut 63% lähtötasostaan. Tämä I- jakso riittää määrittelemään hidastuksen ajan, koska yleensä rele päästää tämän kuluttua. Konkka katsotaan purkautuneeksi 4T:n aikana. Sori tällainen sivuasia.
 

jahonen

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
228
Kaupunki
Kuopio
Itse asiassa RC-suotimen siirtofunktio on 1/(1+sRC), jossa s=jω (j=√(-1) ja ω=kulmataajuus=2 pi f).

Ryhmäviive on vaihekulman derivaatan vastaluku kulmataajuuden suhteen. Vaihekulmafunktio em. suotimelle on φ(ω)=-arctan(1/(1+(ωRC)²)), josta derivoimalla ω:n suhteen saadaan ryhmäviiveen lausekkeeksi Gd(ω)=RC/(1+(ωRC)²). Kun tutkitaan tuota saatua lauseketta, niin havaitaan että taajuuden lähestyessä nollaa, viive lähestyy mainittua aikavakion arvoa, kun taas suurilla taajuuksilla viive lähestyy nollaa.

t. Janne
 
K

ksaunisto

Vedit kuitenkin kreikkalaiskatoliset merkit ja derivaatat tähän keskusteluun :D
No, tuossa kuitenkin sama graafisena kun 10k ja 100nF.


[ylläpito on poistanut liitteen]
 

Juha Haataja

Käyttäjä
Liittynyt
6.9.2006
Viestejä
100
Kaupunki
Oulu
Moi poijat taas.. Iso kiitos kaikille neuvojille.
Päivän työt on tehty ja puuhapaketti postista haettu.
Sinähän Janne juttelet ihan vieraita kieliä, pitää kaivaa pino kirjoja kaveriksi jos aion tuon ymmärtää :D. Sisältöä en aseta kyseen alaiseksi.
Elikkäs jos oikein olen teitä ymmärtänyt, pätee esim. linjataisoiseen passiivi alipäästöön samat lainalaisuudet kuin kaiutintasoiseenkin?
Homman ytimenä olisi ymmärtää ja sisäistää tällaisen(ohessa liite) suotimen toiminta ja sitä kautta hienosäädön mahdollisuus. Kuvassa BD30 tarkoittaa vahvistinta ja BD15 basso elementtiä.
Kuvan yläreunan "romut" ovatkin sitten BMS:n coaksaali driveria ja sen jakosuodinta.
Kyseinen basson suodin pitäisi rueta rakentelemaan ja ymmärrys olisi hyvästä 8)

[ylläpito on poistanut liitteen]
 
K

ksaunisto

Linjatasoisen suotimen vaste (jos syöttöimpedanssi 0)


[ylläpito on poistanut liitteen]
 
Ylös