Suoraveto vs. hihnaveto (vs. välipyöräveto )

Hardsoft

Käyttäjä
Liittynyt
10.9.2009
Viestejä
10 387
Kaupunki
Helsinki
Näyttää siltä, että suurin osa uusista levysoittimista on hihnavetosia. Suoravetoa käytetään lähinnä DJ-soittimissa, koska moottorin voima riittää nopeisiin lähtöihin sekä kiihdytyksiin skrätstessä. Suoravetoa hifi-puolella esiintynee pääosin Japanilaisissa soittimissa. Välipyörävetoa ei nykysissä soittimissa liene pahemmin käytössä.

Välipyörävedosta ei taida syntyä keskustelua, koska sen suurimmat ongelmat ovat jyrinä ja kulumisen aikaansaama huojunta.

Hihna- ja suoravedosta on itselläni omat käsitykseni, mutta kiinnostaisi kuulla muiden mielipiteitä ja perusteluja kummankin leirin suunnalta.

Nyt sitten omat uskomukseni :)

Huom. missään tapauksessa ei ole tarkoitus provosoida tai aikaansaadaa vastakkainasettelua, vaan itseäni kiinnostaa vetotapojen toteutukset, edut ja haitat ja omat kokemukset rajoittuvat -70 luvun ensimmäistä Dualiani lukuunottamatta suoravetovehkeisiin.

Olen tutkaillut useammankin valmistajan hihnavetoisia soittimia ja peilannut niiden rakannetta sekä ominaisuuksia suoravetoisiin soittimiin. Useimmissa hihnapeleissä on kelluva apurunko tai vähintään moottori on joustavasti ripustettu runkoon, ettei sen värinä välity lautaseen/varteen. Myös levylautaset ovat varsinkin huippusoittimissa painavia, jotta inertialla pystyttäisiin minimoimaan huojunta ja värähtely, joka tulee moottorin vedosta. Onko niin, että hihnavetoisen moottori pyörii "nykien" eli aina kun moottorin ankkuri vaihtaa hiiliharjoja, tapahtuu pieni hidastus > kiihdytys ja tätä tasataan massalla sekä "joustavalla" hihnalla, joka toimii "iskunvaimentimena". Harjattomia moottoreita en tunne niin tarkasti, että osaisin analysoida niiden toimintaa vetotilanteessa.

Suoravetolaitteiden speksejä tutkiessani huomasin niissä huojunnan ja värinän olevan keskimäärin pienempää kuin hihnavetoisilla. Rakenne on myös toisenlainen. Suuri jousitettu massa, eli raskas runko + levylautanen yhtenä pakettina jousitettujen tassujen päällä, eikä apurunkoja.

Miksi hihnaveto on suosittua? Onko syynä valmistuskustannukset, suunnittelu vai joku muu? Laatusoittimet eivät kuitenkaan ole halpoja. Entry-malleihin ei ymmärrettävistä syistä pistetä suoravetoa, koska moottorin hinta lienee rajoittava tekijä, joten niissä hihna on perusteltu valinta. Mikä on "se juttu" hihnavetoisessa?

Muutkin materiaali-/toteutusvalinnat alkoivat kiinnostaa tässä raapusteltaessa:

Mielenkiintoista oli havaita myös uusien soitinten levylautasten materiaalikirjo - alumiinia, MDF:ää, akryyliä, keramiikkaa....

Myös rungoissa oli MDF:ää. Molemmissa omissa on painevalettu metallirunko ja puu-/alumiinipinta pääsääntöisesti ulkonäön takia.

Äänivarsissa alumiinia, komposiittimuovia, hiilikuitua ja titaania.
 
Hardsoft sanoi:
Välipyörävedosta ei taida syntyä keskustelua, koska sen suurimmat ongelmat ovat jyrinä ja kulumisen aikaansaama huojunta.

Nykyisin käytössä olevia välipyörälaitteita ovat ainakin vanhasta tuotannostaan Lenco, Thorens, EMT ja Garrard, uutta tekee esim Teres jonka Verus moottori on semmoinen helposti käyttöönotettava välipyörä, lisäksi Garrardin nimellä on myös uusi laite, tekijänä Loricraft. Isoimmat ääniongelmat nähtävästi olivat/ovat huonon rungon syytä, eivät varsinaisesti tekniikan.

Hardsoft sanoi:
Suoravetoa hifi-puolella esiintynee pääosin Japanilaisissa soittimissa.

Olikos se Luxmanin uusin suoraveto, Denonin juhlalevari oli ainakin, onko niitä muita? Brinkmannilla on ainakin yksi suoraveto tuotannossa Teresiä unohtamatta. Muuten taitaa olla aika hiljaista.

Hardsoft sanoi:
Miksi hihnaveto on suosittua? Onko syynä valmistuskustannukset, suunnittelu vai joku muu? Laatusoittimet eivät kuitenkaan ole halpoja.

On syynä, ja laatu maksaa. Mutta hihnavetoisen voi rakennella itsekin näennäisen helposti verrattuna suoravetoon tai välipyörään.

Hardsoft sanoi:
Mielenkiintoista oli havaita myös uusien soitinten levylautasten materiaalikirjo - alumiinia, MDF:ää, akryyliä, keramiikkaa....

Massa, värinöiden hallinta, nopeuden hallinta, hinta ja ulkonäkö eri materiaalien ja niiden yhdistelmien syynä.

---

Itse pidän suoravedosta koska se on mielestäni yksinkertainen käyttää. Yksinkertainen käyttää ja ikävissä ongelmatapauksissa kallis/mahdoton korjata, tuo jännitystä elämään.
 
Eiköhän se ole niin että hihnaveto on halvin ja yksinkertaisin tapa eristää moottorin värinät levylautasesta. Normaalisti käytetään raskaanpaa levylautasta, tyypillisesti joitakin kiloja jolloin saadaan vauhtipyörän tapaan tasainen pyörimisnopeus.
Suoraveto on huomattavasi vaativampi toteuttaa tai siis ainakin kalliimpi moottorin vaatimusten vuoksi. Levylautanen voi olla huomattavankin kevyt alle pari kiloa jolloi säätöelektroniikka pyrkii korjaamaan pienimmätkin poikkeamat. Ainakin Brinkmann valmistaa suoraveto mallia eikä se ole kovinkaan yksinkertainen tai halpa => voi siis olla jopa hyvä ;)
Pääsääntöisesti käytetään harjattomia moottoreita kipinöinnin aiheuttamien häiriöiden välttämiseksi. Valmistajan filosofiasta riippuen käytetään joko pieni- tai suurimomenttista vetomoottoria. Pieni momentti aiheuttaa vähemmän moottorien käämityksen voimakenttien vaihtelun aiheuttamaa nykimistä ja suurella momentilla saadaan lautanen seuraamaan paremmin moottorin ohjausta. Alkaa tosin meneen säätötekniikan puolelle. Paremmat mittaustulokset eivät automaagisesti tuota parempana koettua pyöritystä.
 
sihvis sanoi:
Olikos se Luxmanin uusin suoraveto, Denonin juhlalevari oli ainakin, onko niitä muita? Brinkmannilla on ainakin yksi suoraveto tuotannossa Teresiä unohtamatta. Muuten taitaa olla aika hiljaista.

Se uus Luxman taitaa olla kanssa hihnaveto.

Se Denonin juhlalevari on kyllä suoraveto, mutta OT kommenttina - eikös se ole jonkun alihankkijan rakentama tekniikaltaan? Jossain muistaakseni mainittiin Technics? Vain toki muistaa väärin...

Moderneista suoravetolevareista mielenkiintoisia ainakin Brinkmanit.

T. Teme
 
Tässä erittäin hyvä artikkeli välipyörävedosta kiinnostuneille, jossa joidenkin kuunteluhavaintojen lisäksi myös mm. mittausdataa tuosta jyrinästä jne. http://www.hi-fiworld.co.uk/hfw/featureshtml/garrard401sndqual.html

Oma subjektiivinen mielipiteeni vahvistaa aika pitkälle noita jutussa mainittuja kokemuksia. Olen myös kallellaan välipyörävetoon ja siitä saattaa tarkemmin olla lähitulevaisuudessa kai juttua eräässä kotimaisessa audioalan julkaisussa, vaikka toisaalta olenkin sitä mieltä, että jokaisella tekniikalla saa tehtyä loistavan soittimen hieman eri vahvuuksilla ja painotuksilla..
 
Suoravetoisia levareita ovat nykyään lisäksi Grand Prix Audion Monaco ja S.A.P. Tempo. Välipyöräveto on VPI:n Super Scoutmaster Referencessä.
 
Jaa VPI ehdittiiinkin jo maninita:

ssmrim2small.jpg


Hihnavetoinen välipyörä a la hortensia/rek-o-kut, sil vuu pleee.


Mitä tohon hifi-worldin juttuun tulee, siellä on yksi tärkeä lause:

"l also strongly suspect, after listening to the very clean transient starts and stops supported by this turntable. that its high torque drive system suffers less from dynamic slowing than belt drives."

Noissa välipyörävetoisissa on yleensä n kertaa tehokkaampi moottori. Erityisesti sitten kun ruvetaan leikkimään pitkien vipujen, painavien askien ja isojen neulapainojen kanssa toi saattaa vaikutta. Tai olla vaikuttamatta. Mut mä vähän epäilen että toi moottorin teho tosiaan vaikuttaa ainakin yhtä paljon kun vetotapa.

MikaK, eiks 301/401:kin ollut nopeuden hienosäätö pyörrevirtajarrulla?

( toi on obsoleetti tekniikka verkkovirran häröilyjen suitsemiseksi ja nopeuden hienosäätöä varten, siis että tuotetaan runsas määrä ylimääräistä tehoa (ja nopeutta) joka sitten (magneetti) pyörrevirtajarrrulla väkisin jarrutetaan oikeaan nopeuteen. Vääntöreseserviä tällöin tietty jää enemmän kun lääkäri määrä. )
 
Mika K sanoi:
Tässä erittäin hyvä artikkeli välipyörävedosta kiinnostuneille, jossa joidenkin kuunteluhavaintojen lisäksi myös mm. mittausdataa tuosta jyrinästä jne. http://www.hi-fiworld.co.uk/hfw/featureshtml/garrard401sndqual.html

Oma subjektiivinen mielipiteeni vahvistaa aika pitkälle noita jutussa mainittuja kokemuksia. Olen myös kallellaan välipyörävetoon ja siitä saattaa tarkemmin olla lähitulevaisuudessa kai juttua eräässä kotimaisessa audioalan julkaisussa, vaikka toisaalta olenkin sitä mieltä, että jokaisella tekniikalla saa tehtyä loistavan soittimen hieman eri vahvuuksilla ja painotuksilla..
moi
mika kuinka hyvin noilla virityksillä saadaan,välipyörän jyrinä pois,en ole päässyt kuuntelemaan.semmosta viritystä kunnolla.meinaan mulla on vieläkin päässä se muistikuva,melko kovasta jyrinästä noista,garrard soittimista,ois pitänyt älytä ostaa varastoon joku kappale niitä 1970 luvulla niitä ois saanut 700mk,
ter reiska
 
^ Garrard 501 ei jyrise. Kuten ei myöskään, sanovat, huollettu & asiallisesti asennettu 301/401.
 
Minun Garrard 301:nen on 15 kg:n umpivaneriplintissä. Ilmeisesti massaa on jo riittävästi, kun ei jyrinää kuulu. Äänessä on jotain oikeaa, onko se sitten ajoituksen tarkkuutta vai mitä, mutta kyllä koukuttaa ja vipattaa. Voi olla, että soinnissa jää highendimpien laitteiden jalkoihin, varsinkin lautanen on aikamoinen kirkonkello, jota tosin voi matolla ja kumirenkailla vaimentaa.
 

Liitteet

  • G301SME309DLI.JPG
    G301SME309DLI.JPG
    113,1 KB · Katsottu: 72
anttiruha sanoi:
varsinkin lautanen on aikamoinen kirkonkello, jota tosin voi matolla ja kumirenkailla vaimentaa.

Ach, mutta soiko se lautanen silloin kun soitat levyä? Kynällä naputtelua ei lasketa.
 
ikis60 sanoi:
moi
mika kuinka hyvin noilla virityksillä saadaan,välipyörän jyrinä pois,
...

Tarkoitit ehkä eri Mikaa mutta vastaan silti: hyvin. En oikein usko että esim VPI ( kuva ylempänä) kovasti jyrisee.

Asennus oikeanlaiseen plinttiin ja oikeanlaiselle alustalle on A ja O.
Esim ylempänä oleva 15 kg massiivivaneri on jo ihan hyvän näköinen. Samaa kaliiperia kun itsellä TD124:n alla.

Se voi myös olla varsinainen pain in the ass, jos olosuhteet alkavat ottaa vastaan.

( :D Sen vuoksi 60-70 lukujen vaihteessa yleistyikin uudenlainen budjettiratkaisu jumalattoman isojen, painavien, kalliiden, hankaloiden ja hyvin matalan WAF-kerrtoimen välipyörälankkujen tilalle: jousitettu apurunko! Jota sitten heilutellaan ympäriinsä ulkopuoliseen referenssipisteeseen kiinnitetyn moottorin ja kuminauhan avulla! :D )

ihan varmasti löytyy läjäpäin kaikennnäköisiä soittimia jossa on välipyörävedon tuottama jyrinä, jota millään ilveellä ei saa pois. Toi ei oo helppoa eikä halpaa tehdä hyvin, ja budjettiluokassa- jota 301/401/124/(VPI)/(501) nimenomaan eivät ole- saattaa hyvinkin pitää paikkansa että toi on ylipääsemätön ongelma.
 
Mallas sanoi:
Ach, mutta soiko se lautanen silloin kun soitat levyä? Kynällä naputtelua ei lasketa.
Omassani on vakiomatto ja kaksi 6 mm halkaisijaista kumirengasta lautasen ulkoreunassa. Ja kyllä pienoinen soinnin parannus tapahtuu noilla renkailla. Ilmeisesti kirkonkello soi silloin vaimeammin ;)
 
Tuon 501:n suunnittelijan itsensä mukaan tekniikka on täysin vastaava ja 301/401 mallien ollessa kyseessä vastaaviina arvoihin päästään asiallisen plintin kanssa. Olihan tuolla artikkelissakin lukemia 401 käytetyn 401 koneiston osalta ns. Martin Bastinin plintissä Rumble(unweighted) -47dB ja Rumble(DIN weighted) -72dB. Itselle riittää, kun se ei omassa systeemissä kuulu :D

Nopeuden hienosäätö tosiaankin hoidetaan pyörrevirtajarrulla, aika järjetön tekniikka, vaikkakin erittäin toimiva. Omien kokeilujen mukaan (omassa virtalähteessä on väännön hienosääntö) tuolla asialla on soundiin merkitystä juurikin siellä ajoitusten tarkkuuden ja yleisen draivin osalta ja ilmiö on kuultavissa lautasen nopeuden silti ollessa molemmissa tapauksissa identtinen.
 
Välipyörävedon puolesta on alkanut kovasti puhumaan myös referenssilistastaan tunnettu Arthur Salvatore. Hän on myynyt oman tuhottoman kalliin ja suuren hihnavetonsa ja ostanut tilalle Jean Nantaisin rakentaman välipyörävedon, joka on rakennettu laakeria ja jotain muuta palikoita lukuun ottamatta vanhasta Lencon koneistosta. Tuosta pääsee lukemaan Salvatoren ylistystä ja pohdintaa miksi välipyöräveto on hänen mielestään parempi http://www.high-endaudio.com/RC-Lenco.html.

Itse olen kokeillut jo sen verran, että ruuvasin keskihintaisen 70-luvun Garrardin automatiikasta riisutun koneiston yksinkertaiseen mdf-levyyn, puhdistin ja öljysin moottorin ja laakerin sekä löin Linnin Basik-varrren laitteeseen kiinni. Vaikka laite on vasta täysi raakile (ja Garrardin laakerikin on selvästi väljä), niin ainakin hyväkuntoisen Dual 505:n se pesee mennen tullen.
 
Kyllä tässä viime aikoina maailmalla on useammassakin yhteydessä huomattu välipyörävedon omaavan jotain sellaista ajoitukseen ja transienttien toistoon/painoon, mitä varsinkin hihnavedolla on hankala saavuttaa. Tosin olen kuullut erittäin hienoja esityksia hihnavetoisistakin eli kuten sanoin, oikein ja hyvin tehtynä ratkaisu, kuin ratkaisu on erittäin toimiva.

Kiva kuitenkin, kun näiden dinosaurusten arvostus tuntuu olevan edelleen nousussa ;)

4465317588_31a82a64e1_z.jpg
 
Kiinostava oli toi Salvatoren juttu. Pitääköhän kaivaa oma L75 kaapista pölyttymästä...

Sen vähän mitä sitä olen soitellut niin päälimmäiseksi jäi mieleen just toi sama mistä S mainitsee, decayn nopeus. Ja sen alkupäänkin. Hiton nopea, läpinäkyvä ja irtonainen, melkeen etten sanois vähän kiilaava ja kyrväkäs, mutta mutta. Se kyllä jyrisi.
No, se tietty johtunee vaan siitä ohuesta laudasta kootusta huonosta plintistä missä toi oli, ilmeisesti ( lähes?) alkuperäinen.
Siitähän pääsis puutöitä tekemällä todnäk eroon, mutta jotaan muutakin siitä kyllä IMO jäi vajaaksi. Se IMO oli "hyvä pieni soitin", ei pätkääkään sillä tavalla "Grande" kun TD 124 alusta saakka. Siitä vähän puuttu sellasta Voimaa mitä 124 tarjoilee, jotenkin jäi sellainen olo että ne miellyttävät sata ylimäääräistä hevosvoimaa konepellin alta häviskin johonkin kun siirtyi 124:a 75:n.
Toistaiseksi mä en Lencosta ihan noin isoilla kirjaimilla puhuis, varsinkaan täydellisesti uudeelleen rakentamattomista. Toi S:n "Lenco" on näköjään saanut aika perusteellisen hoidon.

Mut varsinaisesti hiton hauskaa oli toi maininta Tereksestä: Niiltäkin on näköjään tullut välipyörävetopaketti, eikun "Direct coupled rim drive" :D
 
Back
Ylös