Nyt tuli karut kokemukset suoratoiston maailmasta. En tiedä mikä mättää mut soittelin Manowarin master of the wind kappaletta referenssi volilla erään suoraroiston mainostamila max aetuksilla( maksettu tilaus). No tunnetusti kappale ampuu cd versiossa kalvot mäkeen hiemankin kevyemmällä setillä. No eipä ampunut suoratoiston versiolla. Ihmetys suuri ja muutama muukin oma referenssi kehiin. Kailla sama juttu. No kevään messuille hopeakiekot messiin ja kysellään sitten miten laitteisto suoriutuu. Kokemus viime keväästä jäi jotenkin takaraivoon ihmetyksen muodossa. Ei mulla muuta
-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Yhdistyksen nettikauppa on avattu! Ostoksille!.
Suoratoisto vs cd
- Keskustelun aloittaja alfisti
- Aloituspäivämäärä
^Nyt en ihan ymmärtänyt mitä tarkoitetaan kalvot mäkeen toistolla? Oliko siis dynamiikkaa verrattuna suoratoistoon vai mikä oli kalvojen irtoamisen syy.
Suoratoistopalveluissa on hyvin todennäköisesti viimeisimmät remasteroidut versiot vanhoista albumeista, joissa monissa voi olla huomattavasti huonompi dynamiikka, kuin esim. alkuperäisissä albumiversioissa. Että jos omistaa vaikka alkuperäisen painoksen jostain vanhemmasta albumista ja vertaa sitä suoratoistoon jossa on dynamiikaltaan lytätty uusi versio, niin ei ihme jos eroa on.
hm42
Käyttäjä
- Liittynyt
- 30.4.2024
- Viestejä
- 1 767
Näin juuri. Jos huono tuuri käy niin suoratoistopalvelun versio levystä on ns loudness wars -aikakaudelta jossa dynamiikka heitettiin roskiin ja koitettiin saada kaikki kuulostamaan keskimäärin lujalta, myös ne hlijaiset kohdat. Kiitos ehkä paikallisradiojen tästä alunperin.
Suoratoistoformaateissa sinänsä ei tällaista ongelmaa ole, lähinnä toisinpäin: ne kykenevät paljon CD:tä parempaan laatuun, kunhan levyfirma on sinne hyvän masterin ladannut.
- Liittynyt
- 15.12.2006
- Viestejä
- 13 398
Ei sinänsä. Lähinnä jos ( viite, @op " hyvin todennäköisesti " ). Kykenevyys <-> halukkuus. t. ' RIF '
Markku Levinson
Hifiharrastaja
CD oli mun valittu formaatti 90-luvun alusta suunnilleen vuoteen 2018. Levyjä ostaessa oli aina herrassa, mikä on tallenteen äänenlaatu. Yksinkertaistaen voi todeta että rock soi dynamiikkavajaasti ja kuunteluväsymystä aiheuttaen, kun taas jazz, ambient ja monenlainen indie soi dynaamisesti ja innostavasti. Tuhannet CD:t on nyt pahvilaatikoissa mun kodin kellarissa. Aika näyttää mikä niiden kohtalo on.
Nyt kun striimaan, niin sama laatujako pätee edelleen. Qobuzin katalogissa rock soi lujaa ja latteasti, muut genret eläväisesti. Ero striimatessa on siinä että paska ostos ei jää hyllyyn pölyttymään, niin kuin CD:eitä ostellessa säännöllisesti tapahtui. Valtaosa tämän päivän uutuusjulkaisuista soi Qobuzissa laadukkaasti, ainakin niissä genreissä joita kuuntelen. Monet aivan todella nautinnollisesti.
Harrastajat usein kertoo kuulevansa eron CD:n ja striimauksen välillä, siis silloin kun varmasti voidaan tietää että masteri on sama. CD kuulema soi paremmin. Minäkin olen kotioloissa tehnyt vertailuja. En kuule merkittävää, varmaa eroa. Joskus kuulen että CD soi kenties hieman erottelevammin. Mutta kun toistan vertailun seuraavana päivänä, striimi tuntuukin soivan paremmin. Niinpä olen päättänyt unohtaa koko äänenlaatuvertailun ja nautin vaan striimimusasta. Ja ajatuksesta että enää en kerää muovia levyhyllyyn.
Nyt kun striimaan, niin sama laatujako pätee edelleen. Qobuzin katalogissa rock soi lujaa ja latteasti, muut genret eläväisesti. Ero striimatessa on siinä että paska ostos ei jää hyllyyn pölyttymään, niin kuin CD:eitä ostellessa säännöllisesti tapahtui. Valtaosa tämän päivän uutuusjulkaisuista soi Qobuzissa laadukkaasti, ainakin niissä genreissä joita kuuntelen. Monet aivan todella nautinnollisesti.
Harrastajat usein kertoo kuulevansa eron CD:n ja striimauksen välillä, siis silloin kun varmasti voidaan tietää että masteri on sama. CD kuulema soi paremmin. Minäkin olen kotioloissa tehnyt vertailuja. En kuule merkittävää, varmaa eroa. Joskus kuulen että CD soi kenties hieman erottelevammin. Mutta kun toistan vertailun seuraavana päivänä, striimi tuntuukin soivan paremmin. Niinpä olen päättänyt unohtaa koko äänenlaatuvertailun ja nautin vaan striimimusasta. Ja ajatuksesta että enää en kerää muovia levyhyllyyn.
Mitä parempi striimi, niin sitä parempi ääni. Tietyllä tavalla terävyys ja ärhäkkyys häviää, jos lähtee vaikka spotifystä liikkeelle ja siitä siirtyy johonkin parempaan palveluun ja soittelee yhä parempaaa laatua, niin aika selväähän tuo on. Sinne väliinhän tuo cd laatukin jää.
Toisaalta cd:stä on opittu vuosien aikana ottamaan todella paljon irti ja se näkyy yleisesti äänessä ja se on mielestäni vielä huomattavasti ”lihaisampi” ääneltään käytettyyn euromäärään nähden ja hyviä cd-soittimia löytyy myös aika edullisesti käytettynä.
Striimissä tietysti puoltaa tuo musiikin laajuus ja kuuntelun helppous(vaikka toisaalta siihen paljouteen voi myös eksyä ja se puhelimen tai padin/tietokoneen ainainen räpeltäminen voi myös ahdistaa).
Kummastakin äänilähteestä saa varmasti hyvää ääntä aikaan, mutta ainakin omien kokeilujen mukaan nuo vaativat hivenen erilaisen setityksen tai lähinnä pientä muokkausta, jotta niistä saa kaiken irti ja sillä niitä on myös vaikea verrata keskenään.
Toisaalta cd:stä on opittu vuosien aikana ottamaan todella paljon irti ja se näkyy yleisesti äänessä ja se on mielestäni vielä huomattavasti ”lihaisampi” ääneltään käytettyyn euromäärään nähden ja hyviä cd-soittimia löytyy myös aika edullisesti käytettynä.
Striimissä tietysti puoltaa tuo musiikin laajuus ja kuuntelun helppous(vaikka toisaalta siihen paljouteen voi myös eksyä ja se puhelimen tai padin/tietokoneen ainainen räpeltäminen voi myös ahdistaa).
Kummastakin äänilähteestä saa varmasti hyvää ääntä aikaan, mutta ainakin omien kokeilujen mukaan nuo vaativat hivenen erilaisen setityksen tai lähinnä pientä muokkausta, jotta niistä saa kaiken irti ja sillä niitä on myös vaikea verrata keskenään.
Näissä heitoissa tosiaan hieman hankalaa ilman lisätietoja, että mitä verrataan. Jos ei ole ripattu CD:tä ja toistettu samalla toistoohjelmistolla/raudalla mitä striimaus niin ei voi oikeen saada vertailukelpoista tilannetta. Enemmä verrataan eri toistoketjua. Jos ei sama ohjelma tue lokaaleja filuja niin yksi vaihtoehto on ladata (tuhmasti) se FLAC Qobuz/Tidal palvelusta ja verrata CD:ltä ripattuun. Ei tarvii ees välttämättä kuunnella mitään. Jos sattuu olemaan sama masterointi niin wav-filu pitäisi olla identtinen bitilleen - testattu on.
Itellä on/oli CD-soittimessa SPDIF-sisäänmeno ja sillä toistelen kaikki musat. Pari kertaa jaksoin testaa CD-levyä ja niin onhan siinä ihan törkeä ero toistossa. Niinkuin on eri digkaapelillakin. EAR:in tapauksessa CD-toisto on rasittavampaa mitä digitoisto - omassa setissä.
Itellä on/oli CD-soittimessa SPDIF-sisäänmeno ja sillä toistelen kaikki musat. Pari kertaa jaksoin testaa CD-levyä ja niin onhan siinä ihan törkeä ero toistossa. Niinkuin on eri digkaapelillakin. EAR:in tapauksessa CD-toisto on rasittavampaa mitä digitoisto - omassa setissä.
Markku Levinson
Hifiharrastaja
Vertaillessa kuuntelin Qobuzin striimaamaa musaa, joka menee Auralic Aries G1-striimeriin ja jatkaa siitä optista kaapelia pitkin Bow ZZ8-CD-soittimen daciin. CD:tä kuuntelin tuolla Bow:lla, eli sama dac oli käytössä.
Musana oli ainakin Beckin Morning Phase ja Pink Floydin Immersion-boxin albumit, joiden samat masterit löytyy Qobuzilta.
Eroja ehkä oli, ehkä ei. Riippui verensokerin määrästä.
Musana oli ainakin Beckin Morning Phase ja Pink Floydin Immersion-boxin albumit, joiden samat masterit löytyy Qobuzilta.
Eroja ehkä oli, ehkä ei. Riippui verensokerin määrästä.
Yleisesti ottaen Qobuzista CD- vs. hires tasoisia kuunnellessa tulee vaikutelma, että hires on orgaanisempi ja elävämpi eikä koskaan ärsyttävä "digitaalisen" kuuloinen. CD-tasoiset ovat joskus kuolleemman ja "digitaalisen" kuuloisia, mutta monesti silti ihan ok ja pesevät Spotify-tason selkeästi.
Kallistuisin mutu-käsitykseen, että suurempi bittisyvyys (24b) on hiresin ensisijainen etu ja suurempi näytetaajuus toissijaisempi etu.
Kallistuisin mutu-käsitykseen, että suurempi bittisyvyys (24b) on hiresin ensisijainen etu ja suurempi näytetaajuus toissijaisempi etu.
Viimeksi muokattu:
QoE
Käyttäjä
- Liittynyt
- 6.11.2011
- Viestejä
- 18 844
Kun vielä kuuntelin tietokoneella, jotkin cd-tasoiset foobar-flac-rippaukset (wasapi event ja ilman equutusta) tuntuivat kuulostavan ihan rahtusen ohuemmilta ja kliinisemmiltä kuin vastaava Tidal. Nyt kun soittaa verkkosoitin/digietupäällä (Wiim Ultra) Tidalia ja usb:n kautta noita flacceja samalle ulkoiselle dacille, ei ehkä kuuluisi olevan tuota eroa. Ero oli kuitenkin tapauskohtainen ja niin pieni, että voi myös mennä luullun piikkiin, muta jossakin vaiheessa olin aika vakuuttunut, että ehkäpä foobarin soittosoftassa olisi jotakin paranneltavaa.
Itse jos valitsisin noista kahdesta ihan pelkän äänenlaadun perusteella, niin valinta olisi helppo ja se olisi cd-soitin. Hyviä cd-soittimia on tullut matkan varrella niin monia vastaan, mutta striimerit ovat jääneet vähän toisarvoisiksi ja useimmiten kovin ohuiksi tai vähän mitäänsanomattomaksi ääneltään. En tosin epäile, etteikö hyvää ääntä niistä saa aikaiseksi, jos striimeriin keskittyy kokonaan.
Hyvä erillis-DAC striimerin perään, niin striimerin ei tarvi olla Wiim Miniä kummempi. Digi-liitäntä tietenkin noiden välissä.
Molemmilla iso merkitys, tai oikeastaan sillä kokonaisuudella, virtalähteistä, reitittimestä/modeemista ja kaikista kaapeleista lähtien.
Näin siis omasta mielestä
Markku Levinson
Hifiharrastaja
Vuosia sitten vertailin Bluesound Nodea ja Auralic Aries G1:tä siten että molempien DAC-muunnos tapahtui Bow CD-soittimessa. Kyllä niiden välillä oli iso laatuero Auralicin hyväksi. Bitit on bittejä, niinku usein hoetaan.
Alex
Hifiharrastaja
Hyllyyn ostetun median etu on siinä että tietää joka kerta mitä saa.
Striimatessa saa mitä sattuu, välillä hyvää ja välillä huonompaa. Vaikka miolemmat on (maksetut) Spotify ja Tidal, niin mieluummin kuuntelen CD:tä jos se albumista löytyy.
Myönnän suoraan, että minun korvillani ja kyvyilläni en erota 24-bittistä CD-tasoisesta tai 44.1kHz v.s. 96/192kHz. Jos siis molemmat tehty pieetillä. Ja näinhän myös teorian mukaan pitäisi ollakin. Jos joku kuulee eroja niin nostan hattua.
Striimatessa saa mitä sattuu, välillä hyvää ja välillä huonompaa. Vaikka miolemmat on (maksetut) Spotify ja Tidal, niin mieluummin kuuntelen CD:tä jos se albumista löytyy.
Myönnän suoraan, että minun korvillani ja kyvyilläni en erota 24-bittistä CD-tasoisesta tai 44.1kHz v.s. 96/192kHz. Jos siis molemmat tehty pieetillä. Ja näinhän myös teorian mukaan pitäisi ollakin. Jos joku kuulee eroja niin nostan hattua.
Bufferoiko Bow datan?
Minusta nykypäivänä hyvät DACit bufferoivat ja uudelleen kellottavat datan.
Viimeksi muokattu:
Markku Levinson
Hifiharrastaja
Tähän en osaa vastata. Laite on vuodelta 2009.