Suomalaisten CD levyjen saundeista

S

stromte

Käyttäjä
Liittynyt
12.8.2006
Viestejä
22
Nopeasti katsottuna en löytänyt ko. aiheesta juttua. Hyvin monet täällä tehdyt cd-levyt soivat mielestäni huonosti, en tiedä olenko väärässä? Onkohan täällä masteroijilla ylimielinen asenne vai ammattitaidon puutetta kun ei kunnon tuotoksia synny. Laitoin kerran EMI:lle palautetta ja oikein omalla nimelläni asiallisesti asiani esittäen, ei vastausta vaikka niin lupailtiin. Perjantaina hankin taasen kotimaisen levyn ja se oli suuri pettymys, musiikki kylläkin korvasi huonot saundit...
Ehkä on ostettava vain ulkomaisia tuotoksia taikka myytävä soittimet ja hankittava tilalle pelkkä radio. :D
 
Jos yhtään tykkäät jazzista, niin kokeile trio töykeitten jazzlantis levyä vuodelta 95.
2,5,8 raitaa käytän aika paljon kaiutin testauksissa, suosittelen kokeilemaan vaikka et edes pitäis
jazzista= soundit kohdallaan
-Kari-
 
Jazzlantis tunnetaan kaupallisista 'kaikki-pinnassa-koko-ajan' -soundeistaan, luonnollinen se ei ole, erittäin 'hifi' kylläkin, IMO
 
stromte sanoi:
Nopeasti katsottuna en löytänyt ko. aiheesta juttua. Hyvin monet täällä tehdyt cd-levyt soivat mielestäni huonosti, en tiedä olenko väärässä? Onkohan täällä masteroijilla ylimielinen asenne vai ammattitaidon puutetta kun ei kunnon tuotoksia synny. Laitoin kerran EMI:lle palautetta ja oikein omalla nimelläni asiallisesti asiani esittäen, ei vastausta vaikka niin lupailtiin. Perjantaina hankin taasen kotimaisen levyn ja se oli suuri pettymys, musiikki kylläkin korvasi huonot saundit...
Ehkä on ostettava vain ulkomaisia tuotoksia taikka myytävä soittimet ja hankittava tilalle pelkkä radio. :D
Napsauta laajentaaksesi...
Tuolla herrakansat-ketjussa vähän äänitteistä kerrotaan.Se kuuluisi oikeastaan tänne.
Mikä on kunnon tuotos?Millä tavalla se levy pitää äänittää?Peräänkuulutatko audiofiililevyjä?
Voi olla ilkeästi puoleltani sanottu,mutta Genelec-studioista ne levyt täällä useimmiten tulevat.
Joku voi silloin pohtia monitorikajarien laatua.
Äänittäjät voivat väittää vääristymien syntyvän sinun kotonasi.Studiossa äänite on kuulostanut kelvolliselta levyn tehneiden mielestä.Jos näin on ,settisi oirehtii pahasti tai kunteluhuoneesi tekee akustiset tepposet soundillesi.
 
jkh sanoi:
Tuolla herrakansat-ketjussa vähän äänitteistä kerrotaan.Se kuuluisi oikeastaan tänne.
Mikä on kunnon tuotos?Millä tavalla se levy pitää äänittää?Peräänkuulutatko audiofiililevyjä?
Voi olla ilkeästi puoleltani sanottu,mutta Genelec-studioista ne levyt täällä useimmiten tulevat.
Joku voi silloin pohtia monitorikajarien laatua.
Äänittäjät voivat väittää vääristymien syntyvän sinun kotonasi.Studiossa äänite on kuulostanut kelvolliselta levyn tehneiden mielestä.Jos näin on ,settisi oirehtii pahasti tai kunteluhuoneesi tekee akustiset tepposet soundillesi.
Napsauta laajentaaksesi...

Kopioin sieltä tylysti oman viestini. Vika ei ole Geneleceissä eikä tekijöiden osaamattomuudessa, vaan siitä mitä keskiverto-ostaja haluaa.

"
Suurin yksittäinen osatekijä on se että levyn halutaan kuulostavan mahdollisimman hyvälle mahdollisimman monen fanin laitteissa. Sitten kun otetaan keskivertosukankuluttajan stereot(keittiön mankka, philipsin minihifi, auton kylkiäistereot jne), on tappiin asti kompressointi yksi keino saada levy kuulostamaan hyvälle. Samaten valmis loudness- korjaukset sun muut ovat mukana.

Valitettava fakta on, että jos meetwurstia leipänsä päälle(tai salaattia, sori hipit, meinas unohtua) tavoittelee, niin 20db:n dynamiikka ei sitä kuulijaa aina sytytä kun vahvistin huutaa ja kalvot paukkuu säröllä.

Eli, ymmärrettävää, mutta pirun turhauttavaa näin "parempien" laitteiden omistajan näkökulmasta."

Enemmänkin yleistä että levyt "koekuunnellaan" ennen viimeisiä säätöjä näillä "keittiön mankka"- tyypin laitteilla, ja sen pitää toimia myös siellä. Sen mukaan sitten säädetään. Erikseen ovat toki monet pikkujulkaisijat, jotka tekevät näitä audiofiiliäänitteitä. Valitettavasti niiltä levyiltä puuttuu monesti se musiikki ja soittajat. Eli tasapaksua hengetöntä pskaa, musiikillisesti siis. Tästä hyvänä esimerkkinä parit Telarc:n jatsit joita olen kuunnellut.

Eli, musiikki toki ensin, mutta kyllähän se välillä korpeaa kun huipputulkinta/esitys on rutattu kattoon asti.
 
Mun puolesta sen voisi siirtää tänne. 8)

Mitä nyt on tullut sivusta seurattua äänittäjien/miksaajien touhuja niin ei niitä aivan ammattitaidottomaksi voi väittää(yllensä).Äänite kun on niin monen tekijänsä summa.Lähtisin kuitenkin siitä että jos äänite kuulostaa huonolta siinä ei ole varsinaisesti vikaa vaan kuuntelijassa näin yleensä ottaen.
En minäkään pidä monenkaan hyllyssäni olevan levyn sointitasapainoista tai siitä miksi se on miksattu sillä tavalla,miksi virvellistä piti leikata alapäätä tai miksi pellit piti jättää niin taka-alalle tai näitä äänikuva sun muita nykyisin huonossa maineessa olevia hifistien(meidän?) juttuja.Emootiot ne on jotka minulle siitä levystä hyvän tekee ja tulkitsen asiaa myös niin että se on tarkoitettu toistettavaksi tekijänsä vaatimalla tavalla eli kaikki se mitä artisti haluaa sinulle/minulle tulkinnallaan tarjota.

Eriittäin mielenkiintoinen pointti on akustiikan vaikutus äänitteisiin siis siten, että mitä se äänite monitoreissa ja studioissa on ja mitä se on niukasti akustoidussa huoneessa kotisohvalla.Tästä löytyy jopa omakohtaista kokemusta.
 
Oishan mun setissä parannettavaa ja akustiikassa ois vielä enemmän, mutta mutta. Hyvin moni ulkomainen tuotos vaan soi ihan erillailla kuin kotimaiset. Kotimaiset tuntuu kireämmiltä ja tilantunnottomilta, epäselvimmiltä.. Ehkä tässäkin asiassa raha puhuu. Sen olen myös huomannut että masteroijilla on hirveät erot, toiset vaan tekee mielestäni huonoa suttua ja esim Dan T.. (esimerkkinä)tuotokset ovat olleet hyviä.
Paljonkohan vaikutusta on sillä kun nykyään ostetaan tota verkkomusaa, poltetaan ite taikka imastaan mp3 soittimeen?
 
Tämäkin pitää paikkansa.Varmasti finskien ja jenkkien tuotokset soi eri tavalla.Syitäkin voi miettiä mutta en nyt sentään ihan rahan syyksi pistäisi vaikka kyllä silläkin taitaa oma osansa sopassa olla.
Jenkkilässä sekä briteissä levybisnestä voisi huoletta sanoa teollisuudeksi,kotoista tuotantoa nyrkkipaja tai kellari toiminnaksi jos keskenään verrataan.Mutta eniten uskon äänitteiden erilaisuuden johtuvan ihan tästä tavallisesta suomalaisesta makuasia mentaliteetista.
Asiat vaan tehdään toisessa paikkaa erilailla kuin toisessa ikäänkuin sodankäynti,jokaisella armeijalla on omanlaisensa taktikka ja strategia.Loppujen lopuksihan taitaa olla kyse vain henkilökohtaisista mieltymyksistä artistin ja äänitteen sisältämän äänenvärien ja sointien suhteen.
Jollen tietäisi äänitteiden sisällön olevan makuasian,väittäisin ruotsalaisten vääntävän tietyillä artisteilla sellaista soundia että väittäisin ne maailman parhaaksi ;)
 
Luin vaan tuon viimeisen punssin kommentin...

Ihan yhtälailla jenkki studioista tulee ulos tuubaa, osa on tod laadukkaita ja osa aivan perseestä, ei voi vetää mitään suoraa linjaa.

Se on kyllä totta, että Ruotsalaiset on osannu homman jo vuosikymmeniä, oiskos siellä taso "normaalia" ylempänä, ehkä, kyllä, varmasti?
 
Niin ne ruotsalaiset...

Abba-studiolla (Polar) kävi jo 70-80-lukujen taitteessa äänittelemässä sellaisia 'unlimited budget' -suuruuksia kuin Led Zeppelin ja Genesis... jotain siellä svealandiassa opittiin tekemään "oikein" jo aika varhain.

Propriuksen 'vakavamman musiikin' tallenteet, Opus3 -yhtiön tallenteet... suomalaisia vastineita on aika vaikea löytää.

Pätee myös hifikulttuuriin - eräänlainen pikkuamerikkahan tuo Ruotsi on ollut. Muttei se synny pelkästään rahalla ja taloudellisella hyvinvoinnilla, kyllä siihen on vaadittu myös asennetta.
 
Mallas sanoi:
Pätee myös hifikulttuuriin - eräänlainen pikkuamerikkahan tuo Ruotsi on ollut. Muttei se synny pelkästään rahalla ja taloudellisella hyvinvoinnilla, kyllä siihen on vaadittu myös asennetta.
Napsauta laajentaaksesi...

Niin, rahalla saadaan sitä Jouko Alangon mainitsemaa hifilaitekulttuuria.
 
Suomalaiset pikkupajat ja omakustanteet erityisesti rokkabillypuolella on ollu hyvii. Paskoja ei oo kohalle sattunu, mut sehän ei tarkota sitä, etteikö niitäkin olis.

Ja sitte: heti kauppaan ostamaan J.Karjalaisen Lännen-Jukka!
Jos ei osu ja uppoo, on jommassakummassa päässä vika.
Tai töpseli on jossain muualla ku seinässä.
Tai virtaboksi seinän ja laitteiston välistä on vielä kaupassa :)

Mestarikitaristi Jarkko Toivosen levyt on upeita. Kaikki, myös ne, missä se huilisti on vissiin kännissä...? Se kyl poistu kuvioista jossain välissä.

Masterplanin Aeronautics on hienoimmin äänitetty hevilevy jonka oon kuullu(paitsi se Rammsteinin Reise) ja Finnvoxin studio luki kannessa ja suomalaisen näkösii nimiä.
Voihan ne tietty olla oikeesti vaikka zuluja, mistäs senki tietää. Mut hyvä on soundi.
Jos ei oo, vika on jossain muualla ku levyssä.

Jos ostaa niitä massalevyjä, ni kyl ny sen verran pitää arvottaa, ettei vaadi niiltä ihan kaikkee, mitä taas voi vaatia meille sadantonnin stereoiden omistajille tehdyiltä tuotoxilta :D.

Ainiin, täähän oli kotimaisista. Olen samaa mieltä ruottalaisista(kuuluu suomeen niinku venäjäkin): ne osaa.

Toi uikutus huonoista suomalaisista on vain osittain totta.
Tutustukaa pikkufirmoihin ja marginaalimusiikkiin.
Ja Tuomari Nurmioon. Se Tangojuttu on kans must, ainakin hifistille.
 
mummo sanoi:
Ja sitte: heti kauppaan ostamaan J.Karjalaisen Lännen-Jukka!
Jos ei osu ja uppoo, on jommassakummassa päässä vika.
Tai töpseli on jossain muualla ku seinässä.
Tai virtaboksi seinän ja laitteiston välistä on vielä kaupassa :)
Napsauta laajentaaksesi...

Jep, osu ja uppos. Ainakin tällä mun väliaikaislaitteistolla (Squeezebox -> Tivoli Audio model one) toimii. Ja töpselit on ihan vaan seinässä. Seinässä tosin audiota varten dedikoitu piuha huoneiston keskukselta.

Tuota Lännen-Jukkaa on pitänyt hehkuttaa mutta unohtu. Monofoninen (kansitekstien mukaan ainakin - mulla toi monokuva on kyllä ihan priima), yksi otto, yadda, yadda. Hifistisenä kuriositeettina mainitaan käytetty mikki, joka on Thomannin halppissarjaa oleva t.bone. T.bone eivät tosiaankaan ole minkään high end mikrofonin maineessa - eivät välttämättä huonointa kuraakaan. Juureva on sounti.

Noh, oli tekniikka mitä oli, biisit toimivat.
 
Lännen-Jukkaa pukkaa kohta vinyylinäkin... joten menee varmaan hankintaan.
 
En ole analyyttisesti seurannut suomalaista äänitystoimintaa jotta oikeastaan siitä mitään pystyisin sanomaan. Olen ollut melkoisen tyytyväinen ondinen laatuun ja alba on hyvää. rockin puolella tuppaa selkeys joskus kärsimään eli soittimet peittävät toisiaan. Hienojakin osuu toisinaan kohdalle. Yksi esimerkki loistavasta äänistyksestä ja johon musiikinkin puolesta kannattaa tutustua on:

Uzva - Tammikuinen Tammela

Äänityksestä ja miksauksesta vastaavat Mosse Groundstroem ja Uzva ja masteroinnista Otto Donner. Osaavat pojat yhä...
 
Moro!

Sen verta asian vierestä, mutta suomalaisesta musiikista kumminkin, että vaikka Popeda on aivan hirveää kuunneltavaa, niin saattaa se kahden promillen jälkeen pubissa, olla herättämättä kummempia raivontunteita ja mennäkin huomaamatta siinä taustalla.

J.Karjalainen taasen ei. Ei missään muotoa ja ei ikinä! Ottaisin mielummin pieniä tikkuja kynsieni alle, kuin kuuntelisin mitään J.Karjalaisen hengen tuotoksia. Se raivostuttava määkiminen saa otsasuonen pullistumaan ja vihan päälle.

Jos sodassa olisin, niin saattaisin päästä sopivaan hyökkäystunnelmaan J.Karjalaisen soidessa napeista. Saattaisin tosin olla siinä tilanteessa välittämättä siitä ketä oikein tapan, mutta kyllä. J.Karjalaista kuullessani tekee mieli tappaa!

Huoh. Kylläpäs helpotti. :)

Niin joo. Ismo Alangon tuotokset, Cmx ja Kotiteollisuus. Siinä on hyvää suomalaista musiikkia. Kuunnelkaa niitä! Hyviä levyjä sylkevät..
 
Matti Lehtinen sanoi:
Moro!

Sen verta asian vierestä, mutta suomalaisesta musiikista kumminkin, että vaikka Popeda on aivan hirveää kuunneltavaa, niin saattaa se kahden promillen jälkeen pubissa, olla herättämättä kummempia raivontunteita ja mennäkin huomaamatta siinä taustalla.

J.Karjalainen taasen ei. Ei missään muotoa ja ei ikinä! Ottaisin mielummin pieniä tikkuja kynsieni alle, kuin kuuntelisin mitään J.Karjalaisen hengen tuotoksia. Se raivostuttava määkiminen saa otsasuonen pullistumaan ja vihan päälle.

Jos sodassa olisin, niin saattaisin päästä sopivaan hyökkäystunnelmaan J.Karjalaisen soidessa napeista. Saattaisin tosin olla siinä tilanteessa välittämättä siitä ketä oikein tapan, mutta kyllä. J.Karjalaista kuullessani tekee mieli tappaa!

Huoh. Kylläpäs helpotti. :)

Niin joo. Ismo Alangon tuotokset, Cmx ja Kotiteollisuus. Siinä on hyvää suomalaista musiikkia. Kuunnelkaa niitä! Hyviä levyjä sylkevät..
Napsauta laajentaaksesi...
kaikkein eniten makuasia on se,mikä on hyvä tai huono levy musikiillisesti.Toiselle yhden tähden saanut levy onkin viiden tähden arvoinen.
Lännen Jukassa Karjalainen ei juuri määkyile.On vain mies ja banjo.Toki lauluääni on "humalainen".
Viides kappale suosikkini,kun siinä mainitaan Hessu.
Itselläni ei ole mitään Pobedaa vastaan.Kaasua-levystä pidän kovasti.
Alanko minulle tyydyttävä.Mutta mielestäni parhaat levyt Hassisen Koneen ajoilta.
Nyt jouluna pitää kuunnella Juicen muistolle, Kuusessa ollaan-levyä.Itselläni vinyylinä.
 
J.Karjalainen taasen ei. Ei missään muotoa ja ei ikinä! Ottaisin mielummin pieniä tikkuja kynsieni alle, kuin kuuntelisin mitään J.Karjalaisen hengen tuotoksia. Se raivostuttava määkiminen saa otsasuonen pullistumaan ja vihan päälle.
Napsauta laajentaaksesi...

Vaikka en yhtään Karjalaisen levyä omista rohkenen olla erimieltä .Karjalaisen musa on luonnostaan svengaavaa ja musikaalista vaikka hoilaisi miten naivia riimiä hyvänsä. Karjalaiselle on luonnostaan afroamerikkalainen rytmitaju joka on härmäläisille todella vaikeeta (Tampere rockista sitä taitaa omistaa vain
H.Silvennoinen ).
Koittakaa laulaa itteksenne Väinöä "Rytmisesti Oikein"
Lisäksi Karjalaisella on varmaan Blues musiikista syvällisin näkemys mitä Härmästä löytyy vaikka
Biisi "Varastettiin Polkupyörä" esimerkkinä

Huippujätkä vaikka varmaan jakaa mielipiteitä

Pappa
 
Mun mielestä H.Silvennoinen on osannut hyvin karistaa soitostaa oikean bluesin rippeet, vaikka kuinka "oikeaoppisia" kliseitä veteleekin. Sielutonta ja kliinistä. Silvennoisen soitossa kuuluu mun mielestä ennemminkin Eric Claptonin ja Peter Greenin vaikutus, ei oikea blues. Ja mitä Suomen syvällisiin bluestietäjiin ja -tulkkeihin tulee, niin J.K:n lisäksi ainakin Dave Lindholm, Esa Kuloniemi, Aija Puurtinen, Pepe Ahlqvist ja Jarkka Rissanen ovat maininnan arvoisia. On niitä muitakin.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös