Subjektiivisten kuulohavaintojen kuvailusanasto.

  • Keskustelun aloittaja jahvetti
  • Aloituspäivämäärä
J

jahvetti

Yleensä kaikenlainen keskustelu hifissä tyssää siihen että kaikki osapuolet puhuvat omilla termeillään. Ehdotankin että voisimme luoda standardoidun termistön kuvailemaan erilaisia kuulohavaintoja. Hifilehdessähän toki on sellainen pienehkö sanasto joskua ainakin ollut lopussa. Mutta nyt olisi tarkoitus mennä sitten vähän pidemmälle. Samaan tapaan kuin viinien kuvailussa on hienoja termejä kuvaamaan homeista makua, niin tässäkin voisi olla.

Esimerkiksi tähän tapaan:

Rapea; äänessä vaikuttaisi olevan ylimääräisiä kulmia ja rouheutta.
Sileä; äänestä puuttuu kulmia ja muotoa. Kaikki kuulosta tasaiselta ja yksityiskohdat jäävät pimentoon.
Munakas; ääni on dynaaminen ja potkiva.
Savuinen; sammuta laitteet ja irrota pistokkeet seinästä. Hae käsisammutin ja käytä sitä.
Musikaalinen; kysy Ossilta.

Katsotaan keksitäänkö täällä kunnon termistöä.
 
Entäs:

Munaton: Mamma huutaa kello yksi yöllä, et "nyt äkkiä ne vehkeet kiinni.., ja nukut sit sohvalla!" :D :D :D ;)
 
Hifilehdessä on aivan riittävä talukko laitteiston ominaisuuksien kuvailuun, tekivät edes ton oikein. Kieli on kuitenkin elävää ja mielestäni ääntä voidaan kuvailla monin eri sanoin. Jokaiselle ajattelevalle ihmiselle selvinnee laitteiston luonne värikkäistä kuvaelmista huolimatta, mutta olkoon tuo hifin sanasto peruspilari.
 
Rapea; äänessä vaikuttaisi olevan ylimääräisiä kulmia ja rouheutta

Kornin levy soimaan, niin rupiaa olemaan rapeaa..

Sileä; äänestä puuttuu kulmia ja muotoa. Kaikki kuulosta tasaiselta ja yksityiskohdat jäävät pimentoon.

Oma emäntä kertomassa päivän tapahtumiaan väsyneelle ukolleen, kun ukko tulee töistä kotia..

Munakas; ääni on dynaaminen ja potkiva.

Ryyppyilta parin ison ja karvaisen lappalaisen kera, Panteraa ja Ac/Dc:tä huudatellen..

Savuinen; sammuta laitteet ja irrota pistokkeet seinästä. Hae käsisammutin ja käytä sitä.

Saattaa tapahtua myös kokkauksen yhteydessä, kun löjähtää nojatuoliinsa kuuntelemaan ja uuni/hellanlevy jäi päälle..

;)
 
seppo kaksonen sanoi:
Hifilehdessä on aivan riittävä talukko laitteiston ominaisuuksien kuvailuun, tekivät edes ton oikein.

;-D

Oli siis tarkoitus viljellä huumorin kukkaa.

Pörskeä; Esillepano on yletön, bändi soittaa kuin humalassa ja lujaa!
 
HIFISMI: MUSIKAALINEN:
avoin, erotteleva, ilmava suuri esiintymislava, erotellen, vivahde, nyanssi
basso, bassopää, alabasso, yläbasso, alapää basso, baritoni, kontrabasso, isorumpu, tuuba, jalkio, soittajan alapää
diskantti, yläpää symbaalit, cabasa, marakassi, mezzosopraano, sopraano, soittajan yläpää
dynamiikka, taso voimakkuus, -vaihtelu, dynamiikka, melko-, hyvin-, voimakkaasti, äkillinen korostus
heleä triangeli, kevyesti
huojunta väristen (vibrato), vapaa rytminkäsittely, liukuen, nopeutuen - hidastuen, nouseva - laskeva
huomaamaton melko-, hyvin hiljaa
jälkikaiku imitaatio, jäljittely
kapea-alainen kastraatti
keskialue tenori, kontra-tenori, altto, kontra-altto
3-tiekaiutin kolmijakoinen
kontrollissa marssin tapaan
korostuma, resonanssi aksentti, korostaen, korostus
kova, riipivä, ärsyttävä krapulapäivä, tunnepitoisesti, terävästi
kuiva soittajat selvinpäin, ulkoilmakonsertti soittimien kastumatta
kumina kontrabasson tai sellon sisällä
laahaava raskas
lattea pidätellen, rauhallisesti, -käyden, pehmeästi, samana pysyvä (ostinato), kaikki säestävät, solisti puuttuu
nopea vauhdikkaasti, mahdollisimman-, erittäin-, nopeasti, kiihkeästi, äkkiä, tulisesti
pistemäinen soittaja käpertynyt itseensä, kääpiöorkesteri, pikkuoravat
potku päättäväisesti
ryhmäviive murtosointu, liian iso lava
stereokuva, äänikuva orkesterin istumajärjestys, esiintymislava, soittajien paikat
sweet spot keskellä salia, solistin kohdalla
syvyys lavan tai salin pituus
särö, harmooninen rikkinäinen tai persoonallinen soitin, epäpuhdas sointiväri
särö, IM dissonanssi, riitasointi, epätonaalinen
sävy, äänenväri sointiväri, harmonia
taajuus sävel, sävelkorkeus, paperilla nuotti
taajuusvaste sävelasteikon voimakkuustasapaino
tarkkuus sävelpuhtaus, rytmin tarkkuus
toistoalue sävelasteikon korkeus
transientti isku, tavallisesti lyömäsoittimesta
tunkkainen päällystakki, nenäliina tms. unohtunut soittimeen tai soitin koteloon, suloisesti, pehmeästi
värittynyt aksentti sointivärissä
yksinuottinen yksisävelinen, basistin toinen käsi ja basson kolme kieltä poikki
 
Entäs miten kuulohavainto vaikuttaa kuulijaan?

Musikaalinen: kuuntelija kohoaa muiden yläpuolelle (ei fyysisesti) ja käyttäytyy ylimielisesti.
 
Matti Lehtinen sanoi:
Kornin levy soimaan, niin rupiaa olemaan rapeaa..

Itse en allekirjottaisi tuota väitettä :p Korn on tehnyt loistavaa nu-metallia jo pitkään ja on ehdottomasti alansa paras osaaja. Ja musiikkityyli on tarkoituksella tuollaista ns. "rapeaa". 7-kielinen kitara kuulostaa mahtavalta 8)
 
antvarh sanoi:
Itse en allekirjottaisi tuota väitettä :p Korn on tehnyt loistavaa nu-metallia jo pitkään ja on ehdottomasti alansa paras osaaja. Ja musiikkityyli on tarkoituksella tuollaista ns. "rapeaa". 7-kielinen kitara kuulostaa mahtavalta 8)

Sori, mutta mä en nyt oikein tajua sun pointtia? Siis siinä mielessä, että mun mielestä puhutaan samasta asiasta, vaikka aloitat viestisi, ettet allekirjoita tuota "rapeuden" kuvausta Korn:lla. Pistän tuohon nyt sen alkuperäisen "rapeuden" by: jahvetti.

Rapea; äänessä vaikuttaisi olevan ylimääräisiä kulmia ja rouheutta.

Mun mielestä Korn osuu aika hyvin tuohon kuvaukseen. Mitenkäs sun mielestä?

P.s. Kaikkki Korn:in albumit löytyy ja on osteltu ilmestymistahtinsa mukaan, eli ihan lemppari bändejäni. Follow The Leader albumin jälkeen, kumminkin vähän liian tuotetun ja ennalta-arvattavan oloista on ollut tuotanto, mutta eikös ne yleensä aina muutenkin ole ne ekat levyt parhaimpia, bändin kuin bändin kanssa? :)
 
http://www.stereophile.com/reference/50/index.html

Tämmöinen julkaistu joskus 1993 Stereophilessä. Tuo taitaa olla aika kattava, paitsi että sellaiset tunteisiin vetoavat kuvailut puuttuvat. Niitähän tässä nyt metsästetään. Eihän subjektiivista kokemusta voi tietenkään standardoida, se nyt on selvää.

Soittelen tässä Beatlesin A Hard day's nightia ja mitä tuleekaan mieleen. Rytmi tarttuu, romanttiset sanoitukset tuovat teini-iän mieleen. Äänityksen teknisellä tasolla ei ole mitään tekemistä tunneskaalan välittämisen kannalta. Nykypoppi kuulostaa todella hengettömältä tämän musiikin rinnalla.

Mutta jos halutaan keskuttella asiosta pitää havannoille keksiä nimiä ja nämä perinteiset kuvailutermistöt ovat todella riittämättömiä kuvaamaan mitä ihmisen päässä tapahtuu musiikkia kuunnellessa. Kokemuksen jakaminen tuntuu todella vaikealta, mutta kovasi yrittämällä voi tietysti päästä johonkin tulokseen. Kimmo sauniston lista oli hyvä, koska siinä saatiin verrattua äänen ja musiikin kuvailuun tarvittavia termejä.

Noh, keksinpä uuden termin vielä päätteeksi:

tahmea; jää päähän soimaan ja siitä ei pääse eroon
 
jahvetti sanoi:
http://www.stereophile.com/reference/50/index.html
Tämmöinen julkaistu joskus 1993 Stereophilessä.

Kävin heti kurkkaamassa onko "(sound) reproduction" termiä yritetty selittää. Selitystä ei ole, mutta termiä käytetään muiden termien selityksissä. Viime aikoina olen näet pohtinut, olisiko tuosta parempi käyttää jotain muuta suomennosta kuin "(äänen)toisto", vaikkapa "jäljennös", "kopio" tai yltiöpäisen tankeromaisesti "uudelleen tuottaminen". Pohdinnan syynä on vahva epäilys, ettei mahdollisimman virheetön signaalin kuljetus mikrofoneista kuuntelijan korviin takaa samalla kertaa sekä elävää, realistista että analyyttisen tarkkaa jäljennöstä alkuperäisestä äänestä.

jahvetti sanoi:
Kimmo sauniston lista oli hyvä, koska siinä saatiin verrattua äänen ja musiikin kuvailuun tarvittavia termejä.

Lista oli aikoinaan wanhalla palstalla. Tarkoitus oli tehdä (edes hiukan koominen :-\) lista sanoista, joita käyttämällä paatuneimmat hifistit tulisivat ymmärretyiksi musikaalisissa piireissä, esim. kirjoittaessaan kuunteluarvioita. Itse ajattelen piirieron olevan vain semantiikkaa ja vähän erilaista painotusta. Tänä päivänä lista näyttää epäonnistuneelta vähän joka suhteessa :(
 
Uutta käsitteistöä pukkaa.

Pirkka määritteli läpikuultavuuden näin:
Jos tarkoitatte ääntä niin silloinhan se on aika subjektiivinen juttu minkä kukakin kokee läpikuultavaksi mutta jos kyseessä on laitteen tai siis äänentoistojärjestelmän ominaisuus niin silloin jokainen muutos alkuperäiseen ääneen merkitsee läpikuultavuuden vähenemistä. Täysin läpikuultava laite ei muuta ääntä piiruakaan oli sitten kyse musikaalisuudesta tai sävelkorkeuksista tai rytmiikoista.
 
Tällöin lienee kysymys elävästä musiikista. Kuten useammasti mainittu torvisoittokunta milloin asemalaiturilla, milloin puistossa. Muuten edellä oleva keskustelu pienine sanastoeroineen sopii myös viinin litkutteluun. :p
 
Back
Ylös