Spotify @ 320 kbps

Joo, CD on aina CD ja mukana näissä musahommissa ottaa joku rituaali ja rauhoittua oikeesti kuunteleen. Spotifyn kanssa tulee koko ajan etsittyä mukavampaa biisiä eikä musiikkiin pääse uppoutumaan. Elä siis hankkiudu eroon kieputtimestasi.
 
pollo sanoi:
Joo, CD on aina CD ja mukana näissä musahommissa ottaa joku rituaali ja rauhoittua oikeesti kuunteleen. Spotifyn kanssa tulee koko ajan etsittyä mukavampaa biisiä eikä musiikkiin pääse uppoutumaan. Elä siis hankkiudu eroon kieputtimestasi.

Sama vika. Ja hommaa saa vielä edistettyä kun vaihtaa cd:stä vinyyliin :) Ei tehdä tästä formaattivääntöä, mutta itsellä ainakin tuntuu menevän niin, että mitä hankalampaa biisien vaihtaminen ym. on, sitä paremmin musiikinkuunteluun tulee rauhoiduttua ja näin nautittua paremmin koko touhusta.
 
vaakko sanoi:
...itsellä ainakin tuntuu menevän niin, että mitä hankalampaa biisien vaihtaminen ym. on, sitä paremmin musiikinkuunteluun tulee rauhoiduttua ja näin nautittua paremmin koko touhusta.

Minulle on käynyt juuri kuvatun kaltaisesti. Yllättävän monta biisiä ja levyä auennut aivan toisella tavalla nyt.
Aiemmin skippaillut suotta.

Mitäköhän kohta kun ainoastaan cd-soittimessa tulee olemaan kaukosäädin.
Telkkarinkin kaukosäädin levisi sopivasti.
Ei haittaa yhtään
 
trv sanoi:
Minulle on käynyt juuri kuvatun kaltaisesti. Yllättävän monta biisiä ja levyä auennut aivan toisella tavalla nyt.
Aiemmin skippaillut suotta.

Mitäköhän kohta kun ainoastaan cd-soittimessa tulee olemaan kaukosäädin.
Telkkarinkin kaukosäädin levisi sopivasti.
Ei haittaa yhtään

Mä kohta koodaan teille semmosen härvelin, että Spotifystä voi vaihtaa musiikkia vain kun levy loppuu ja käy jääkaapilla :). Olisko sit parempi?
 
elviz sanoi:
Mä kohta koodaan teille semmosen härvelin, että Spotifystä voi vaihtaa musiikkia vain kun levy loppuu ja käy jääkaapilla :). Olisko sit parempi?

Koodaa semmoinen härveli, joka ei suostu soittamaan koko iltana musiikkia, jos jääkaapilla käy enemmän kuin kerran illan aikana.
 
elviz sanoi:
Mä kohta koodaan teille semmosen härvelin, että Spotifystä voi vaihtaa musiikkia vain kun levy loppuu ja käy jääkaapilla :). Olisko sit parempi?

:D Mainio idea
Kokeilin ihan avoimin mielen tuota spotifyä, otin premiumin ja valjastin kakkos macläppärin tuota käyttöä varten.
Ei se vaan ole minua varten, ei se systeemi eikä tuo kompressointi. Muutamaan artistiin tuli tutustuttua, mikäli oli jees.
Ei minulla mitään sitä vastaan ole, suosio on kyllä helppo ymmärtää varsinkin noilla kuukausimaksuilla.
 
Volume normalization on tietyllä tapaa kompressointia, mutta siitä tässä ei kai ollut kyse... Ja sen saa sitä paitsi pois päältä preferences-valikosta. Häviöllisestä pakkaamisesta sen sijaan ei ainakaan vielä eroon pääse, mutta vaikka kuinka kuuntelen, niin en sitä eroa CD-laatuun löydä.
 
webster sanoi:
Kompressointi? Ei sitä musiikkia mitenkään kompressoitu ole.

Anteeksi väärä termi.
Tarkoitin tuota mp3-pakattua formaattia.
Osuikohan tuo kohdilleen
 
trv sanoi:
Anteeksi väärä termi.
Tarkoitin tuota mp3-pakattua formaattia.
Osuikohan tuo kohdilleen

Eiköhän tuo kompressoitu sitten kuitenkin ollut ihan oikea termi. Kyse ei ole dynamiikan kompressoimisesta vaan bittiesityksen kompressoimisesta ja sikälihän tosiaan kyse on häviöllisestä kompressoinnista että takaisin sitä alkuperäistä ei saa millään.
 
suurin osa uusista levyistä on kompuroitu niin tukkoon että toi spotify hoitaa niiden toiston just riittävän hyvin. pska äänisen levyn ostaminen tuottaa joka kerta avain armotonta v-tutuksen.onneks tolla premiumilla saa edes jonkun fiiliksen miten levy vois soida ennen ostopäätöstä.

eikä sen käyttäminen mitään halpaa ole, mulla on menny yli 300 uusiin levyihin viimesen kuukauden aikana :D

ja eipä kai tuon tarkoituskaan oo tarjota häviötöntä matskua. kuka noita levyjä sen jälkeen ostaisi?
 
javakalle sanoi:
ja eipä kai tuon tarkoituskaan oo tarjota häviötöntä matskua. kuka noita levyjä sen jälkeen ostaisi?

Eihän sen tarkoitus ole häviötöntä matskua jaella ja valtaosalle kuulijoista tuo 320 mp3 laatu on aivan kyllin hyvää. Kyllä se varmaankin on pohjimmiltaan ajateltu erityisesti kotiin kannetuille formaateille kilpailijaksi. CD levyjen myynti on romahtanut jo ja verkosta lataaminen on jo ohittanut ne määrässä. Seuraava askel on se että omat kovot jää ainoastaa audiofiileille, jotka haluaa häviöttömänä tai studio master laatuisena musansa.
 
Syntax Errorin luona testattiin aikoinaan mp3 - pakkausta. Hän oli ripannut valmiiksi näytteet eri bitrateilla PS3:seen ja vertailukohteeksi hän oli myöskin ripannut ihan WAV - tiedoston sille pleikkarille. Kaiuttimet olivat Usherin Beryllium diskantilla varustetut jalustamallit ja vahvistinta/piuhoja en muista, mutta kyseessä oli kumminkin useamman tuhannen arvoinen ja laadukas stereolaitteisto, millä kuuntelimme.

Mä tipuin pelistä 128bps - jälkeen. Elikkäs 128bps pakatun mp3 - tiedoston uhoan erottavani side silmillä alkuperäisestä PCM - tiedostosta, mutta tätä korkeammilla bitrateilla pakatun mp3 - tiedoston erottaminen alkuperäisestä menee meikäläisen korvilla jo arvailuks. Testi biisi oli joku vanhempi Metallican biisi, mitä en enään tarkemmin muista. Rummuilla lähti biisi käyntiin joten pellit ja bassot "paljastivat" äänitteen laadun.

Ja nyt HUOM!

Johtopäätökseni kyseisestä testistä oli vain ainoastaan se, että havaitsin itselleni notta 320bps - pakattu mp3 - tiedosto on varsin laadukas ääneltään. Sen ero on alkuperäiseen PCM - tiedostoon on mielestäni hyvin pieni.

Ymmärrän, että testi tehtiin sillä hetkellä saatavilla olevilla laitteilla ja saatavilla olevassa tilassa. Ihan miehissä kumminkin testattiin ja testattiin koska harrastetaan hifiä ja haluttiin vain testata. Välillä testaillaan kimpassa piuhoja, välillä soittimia ja välillä vahvareita. Ihan kivaa puuhaa on mielestäni tämä, kun kimpassa testaillaan ja opitaan. Itse olen testeistä oppinut, notta tila, kaiuttimet ja vahvistin. Siinä tärkeimmät, tai sanotaanko suurimmat vaikuttajat meikäläisen mielestä.

Kaikki muu sitten näiden perään ja siihen hienosäätöön. Se viimeinen hionta sano. :)

Matti.
 
mulla kokemukset kovohommin loppui kun testasin aikanaan capitole 2:sella häviöttämällä formaatilla ripattua cd toistoa vastaan. ei se vaan toiminut, jotain mätti. ei se ero kovin kummonen ollut mutta oli kuitenkin. äänen latistumista ja diskanttiin ilmestyi jotain väärää. harmitti koska olin valmis siihen aikaan luopumaan cd soittimesta.

eli capitolessa voit vaihtaa suoraan kakesta lähtöä, molemmat biisit soi samaan aikaan ja vertailun voi tehdä lennosta. äänikortti oli kannettavassa joku paremman pään ulkoinen, oisko ollu emu tai joku vastaava, en oo asiantuntija noissa. spdiffillä kulki signaali, konetta käytin akulla.

tosin tapahtui vuonna 2006, paljon on saattanut hommat kehittyä siitä ajasta.
 
Back
Ylös