Spherical Wave Tractrix alarajataajuus ja 1'' drivereitten vertailua

[K J Manner]

Moi! Pähkäilen tässä parasta torvea joka toimisi 500Hz ylöspäin, vaihtoehtona Supravoxin Pavillonille.

Minulla on jo käytössä torvi, jonka halkaisija on 29cm ja pituus 30cm. Valmistaja sanoo että alarajataajuus (CF, Cut Of Frequency) on sillä 400Hz, mutta mitä tämä tarkemmin ottaen merkitsee. Voiko se olla vaimentumaton vielä tällä taajuudella, vai kenties tietyn määrän jo vaimentunut siinä kohtaa?

Tässä jutussa kysytään neuvoa torveen B&C DE250 1'' driverille, jakotaajuuden ollessa 1600Hz. Neuvo annettiin kuitenkin isompaan torveen (800Hz), ja "koska kyseessä on tractrix-torvi", edelleen isompaan (565Hz, 7,65'' = 19,4cm halkaisija, 6,625'' = 16,8cm pituus ).

Käytössäni on Beyma CP380/M. Sain sen sovitettua alapään elementtiin Supravox 285GMF kyllä, mutta jakotaajuudeksi tuli ensimmäisessä kokeilussani ylempi, noin 800Hz. Haluaisin tietää miten tuo 29cm "400Hz" torveni rajoittaa, jotta tietäisin voisiko olla mieltä kokeilla kuitenkin suurempaa torvea.

Myös erilaisia drivereita tekisi mieli vertailla. Supravoxin käyttämä B&C DE250 jää valmistajan käppyröissä säröjen osalta mysteeriksi. BMX:n drivereissa särökäyriä ei ole piirretty 500Hz saakka. Beyman esittämästä saan eniten selkoa.

Mittauksissa käytetty torvi vaikuttaa varmasti niin ettei piirroksista voi paljoa päätellä. Varsinkin jos Supravoxin esittämä käyrä lähellekään pitää paikkaansa, siitä päättelisin että suuremmalla torvella voisin saada jakotaajuutta alaspäin.

Kaikista asiaan hiukankin liittyvistä vastauksista olen kiitollinen. Ei kellään satu olemaan vertailevaa kokemusta mainituista drivereista?

terveisin Kimmo


ps. Diy-audion keskustelusta yllä löytyy myös torvenvalmistuksen ohjeisiin linkki.

 

[Analog]

Kerro alkajaisiksi mitä yrität torvella saavuttaa, suuntaavuutta vai hyötysuhdetta?
Jos suuntaavuus on pihvinä, niin 20cm leveällä torvella ei 400Hz kohdalla ole oikein mitään merkitystä. Silloin pitää olla jo puolisen metriä leveä aukko.

Oletko kokeillut 18soundin suppiloita? Niille löytyy hyvät esimerkit lehdestä.

Linkkaamasi suppilovalmistajan sivuilla ei näyttänyt äkkiseltään katsoen olevan mitään suuntaavuuskäppyröitä joten hakuammunnaksi menee.
Pistä nykyisen suppilosi vasteet näkösälle niin ruoditaan lisää.

 

[K J Manner]

Pääsen taas mittauksiin kuukauden sisällä, kun edellisistä on aikaa pari vuotta. En vanhoja mittauksia enää kaiva esiin, ylläpito on poistanut liitteet... Ja onhan tuo jakosuodinkin purettu ja uudestaan sen laitan. https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?44908

Kyseessä on Jensen toteutus 285gmf elementillä. Siinä perusta suuntaavuudenkin tarpeille - että jako yhtyisi mukavasti. http://www.supravox.fr/anglais/kits.htm

Alapään 285GMF herkkyys on alle 100dB, joten yläpäässä on varaa tasoittaa ja vaimentaa. Torvi on tässä ihan torven takia. Torvi kun olen, ainakin vähän! Se yksinkertaisesti on ollut sellainen elämys että oksat pois.


edit. lisäsin kivan kuvan vesiputouksesta

 

[K J Manner]

En vanhoja mittauksia enää kaiva esiin,

Kaivoinpas!

Ensin on torvi ilman mitään suodinta, toisessa virittelyni tulos ja kolmannessa mukana 285GMF baffelissa kolmannen asteen suotimella.

Pääsen taas mittauksiin kuukauden sisällä,

Itse asiassa kyllä tässä pikemmin pääsen taas toimiin. Hommasin käytettynä myös Supravoxin Pavillonit, joitten kokeileminen tulee varmasti selventämään aihetta. Ne aukeavat leveämmälle, vaikka korkeutta ei olekaan paljoa. Halusin vain kysyä etukäteen aiheesta, että mitä kokemuksenne ja teorian avulla voisi nähdä. Supravoxin esittämä vaste on ihmeellinen.

 

[K J Manner]

Kerro alkajaisiksi mitä yrität torvella saavuttaa, suuntaavuutta vai hyötysuhdetta?
Jos suuntaavuus on pihvinä, niin 20cm leveällä torvella ei 400Hz kohdalla ole oikein mitään merkitystä. Silloin pitää olla jo puolisen metriä leveä aukko.

Oletko kokeillut 18soundin suppiloita? Niille löytyy hyvät esimerkit lehdestä.

Linkkaamasi suppilovalmistajan sivuilla ei näyttänyt äkkiseltään katsoen olevan mitään suuntaavuuskäppyröitä joten hakuammunnaksi menee.
Pistä nykyisen suppilosi vasteet näkösälle niin ruoditaan lisää.

No niin. Kuvassa 'torvi ilman mitään' näkee samaa muotoa mitä valmistaja on piirtänyt. Pullistuman siellä noin 1,5-5kHZ kohdilla onnistuin helposti korjaamaan.

Pyöreä klassinen 'matemaattinen perusmuoto' lie kuitenkin paljon käytetty eikä siltä osin luulisi olevan hakuammuntaa. Alapään 285-kartio suuntaa jonkin verran yläpäässään, mutta liekö 500Hz kohdilla vielä paljoa suuntaavuutta? (Kun kuuntelen elementtiä sellaisenaan ilman suotimia, jossain yli 6000Hz on suuntaavuus suuri ja pienikin liike pois linjalta kadottaa yläpään.) Kotelon vaikutus lisäksi, ja kenties nykyistä (29cm) suuremmalla torvella saadaan aivan sopiva vaikutus, että se sopisi sekä suuntaavuuden kannalta, että saisin jakotaajuutta alaspäin nykyisestä?

Sehän tässä on helppoa, että kyse on valmiista piirustuksista klassisesta kaiuttimesta, ja vain torven valinnasta on kyse. Täällä kahdella sivulla on siitä jotakin, kuten Kimmoston ja A2laineen luonnehdintaa.

Myös 1'' driverin käytölle on hyvät perusteensa, sillä niin ei jää uupumaan kuuloalueen yläpäästäkään mitään. Tällaisessa hifisovelluksessa voidaan myös ottaa käyttöön alkuperäistä (PA ja muut KOVAääniset) tarkoitustaan laajempi toistoalue, sillä tehoa ei käytetä paljoa. Ne valtavat tehonkestolukemat mitä HF-drivereille ilmoitetaan ovat aivan toiset kun toistoaluetta otetaan laajemmin käyttöön. (18soundilla ei näkynyt riittävän suuria 1'' tötteröitä.)

 

[K J Manner]

Täällä Legis kertoo että BMS:llä olisi poikkeuksellisen alas (0,8kHz) speksattuja 1'' drivereita. Mutta onhan Beymalla myös vastaavaa. Pitänee myös huomioida, että valmistajien näyttämissä driverien käyrissä on aina jokin tietty torvi kiinni, joka kai alarajataajuutta rajoittaa.

B&C DE250 Supravox väittää menevän 500Hz jaolla Supran torvella. Eikä DE250 taida olla speksattu edes 1kHz saakka...

(No, kohta voin kertoa miten Supravoxin torvi muuttaa Beyman käyrää verraten Stereolabin 400Hz torveen. Parin viikon sisään sanon, on mittaukset käynnissä.)

 

[Legis]

Täällä Legis kertoo että BMS:llä olisi poikkeuksellisen alas (0,8kHz) speksattuja 1'' drivereita. Mutta onhan Beymalla myös vastaavaa. Pitänee myös huomioida, että valmistajien näyttämissä driverien käyrissä on aina jokin tietty torvi kiinni, joka kai alarajataajuutta rajoittaa.

Usean ajurin vaste toki ulottuu matalalle, mutta on eri asia voidaanko ajuri jakaa matalalta ja soitella kovaa (jota siis tarkoitin). BMS:ssä säröt eivät pomppaa vielä 0,8kHz jaolla kovaa soitettaessa, taas mitään 1-tuumaista Beymaa ei valmistajan sivujen mukaan ole speksattu toimimaan alle 1,2kHz. Jos pelkästä ulottuvuudesta puhutaan, niin BMS 4550 menee 500 hertsiin valmistajan mukaan.

 

[K J Manner]

Usean ajurin vaste toki ulottuu matalalle, mutta on eri asia voidaanko ajuri jakaa matalalta ja soitella kovaa. BMS:ssä säröt eivät pomppaa vielä 0,8kHz jaolla kovaa soitettaessa, taas mitään 1-tuumaista Beymaa ei valmistajan sivujen mukaan ole speksattu toimimaan alle 1,2kHz. Jos pelkästä ulottuvuudesta puhutaan, niin BMS 4550 menee 500 hertsiin valmistajan mukaan.

No niin juu, aivan. Täytyykin vielä tutkia BMS:n tietoja ja käppyrää uudestaan verraten Beymaan, jotta ymmärtäisin tuon pomppaamisen. Kun tuon Beyman valitsin katselin nimenomaan särökäyriä sekä mahdollisesti käyttökelpoisen alueen vasteen muotoa että siitä saisi suhteellisen yksinkertaisin jakosuodinkomponentein laajan alueen käyttöön. (Vasteen osalta en voinut tietää miten se toteutuu taas käyttämälläni torvella - ja nyt vielä sitten tuon alarajataajuuden osalta en tarkkaan vielä tiedä miten torvi rajoittaa.)

Särökäyrissä näkee yhtäläisyyttä BMS:n ja Beyman välillä siten että alas mentäessä särön määrä kasvaa. Tämä lienee mitä luonnollisinta ja yleistä. B&C:stä ei muuten edes löydy valmistajan särökäyrää. Luulisin ettei ole lopulta muuta mahdollisuutta selvittää todellisia käyttömahdollisuuksia kuin kokeilu. Valmistajien tavat ilmoittaa ja suositella eronnevat myös toisistaan.

Yllä on kuva "torvi ilman mitään". Pitääkin verrata sitä Beyman käyrään. Periaatteessa siitä pitäisi nähdä torvien tuomat erot. (valmistajan mittauksessaan käyttämän ja Stereolabin "400Hz" välillä)

 

[K J Manner]

BMS:ssä säröt eivät pomppaa vielä 0,8kHz jaolla kovaa soitettaessa,

Vai et suinkaan tarkoita että tämä perustuukin omiin kokeiluihisi? (Säröt varmaankin tosiaan myös pomppaavat suhteellisesti, kun tehoa nostetaan?

 

[Legis]

Mulla oli pyörähtämässä Beyman cp380m:t, jotka käsittääkseni ovat käppyröiden perusteella talon vähäsäröisimmät 1-tuumaiset.

Tässä on vertailu BMS 4550 v. Beyma cp380m ~110dB tasolla, Beyma on oikealla. (koostettu eri aikaan, samalla tavalla [pl. mikkietusen asetukset], otetuista mittauksista.)

 

[Legis]

tupla, foorumi lagaa

 

[K J Manner]

Kiitos tästä. En minä tuosta kuvasta oikeastaan muuta osaa katsoa, kuin keltaisen käyrän välimatkan eroa ylimpään kussakin kohdassa, ja koittaa kuvitella miten se kuuluisi. En osaa nähdä että kuvan perusteella olisi välttämättä toinen kivempi kuin toinen käytännössä, ja muuttuuko asia niiden kesken kuinka alhaalta käytetään. Toki jotain eroa vasemman hyödyksi voisi olla, vaan onko se ratkaiseva tai merkittävä.

Itse yritän saada ensi viikoksi mittauspuuhat käyntiin. Nyt on ensin työpöytien rakenteluviikonloppu, veli tulossa kylään, jotta pääsen rakentamaan koteloita.

(Vai ehkä merkitystä on myös keltaisesta seuraavalla käyrällä. Täytyy päästä uudestaan ineen aiheisiin. Nyt ei muistu mieleen noitten säröjen tyypitkään.)

 

[Legis]

(Vai ehkä merkitystä on myös keltaisesta seuraavalla käyrällä. Täytyy päästä uudestaan ineen aiheisiin. Nyt ei muistu mieleen noitten säröjen tyypitkään.)

Oikein. Toista harmonista, eli keltaista käytää, ei juuri kuule; sen sijaan 3. ja tätä ylemmät harmoniset kuulee paljon pienempinä määrinä (sointia ei voi kuitenkaan päätellä särökuvaajista, vaan kaikesta mahdollisesta mitattavissa olevasta datasta). Näin ollen kannattaakin katsoa kuvaajasta myös/enimmäkseen 3. harmonista, joka alkaa Beymalla nousta tuolla tasolla. Kohta, jossa 3. harmoninen tai sitä suurempi alkaa piikittämään kovemmilla tasoilla, on hyvä asettaa ko. disulle alarajataajuudeksi jos halutaan toimia disun optimialueella myös kovemmilla tasoilla/transienteissa ja/tai suuremmilla kuunteluetäisyyksillä.

edit. mulla ei riitä häiriöetäisyys > 3. harmonisten mittaukseen kun ovat niin pirun pienellä tasolla kompressioajureissa.