pirkka sanoi:
10 v se on kun velat vanhenee.
Voihan sitä yrittäjänä jatkaa jos ei ole tehnyt konkurssirikosta ja päätynyt liiketoimintakieltoon. Mutta luultavasti päämiehiä joutuu vaihtamaan...
Konkurssin ja ulosoton välisiin eroihin samoin kuin velan vanhentumiseen ja ulosottoperusteen "vanhentumiseen" liittyy näemmä paljon epäselvyyttä.
Velan yleinen vanhentumisaika on
3 vuotta täydellisen passiviteetin jälkeen. Velan vanhentumisen konkreettisin oikeusvaikutus on, ettei tällaiselle velalle voi saada suoritustuomiota (tästä huolimatta yksityinen
perintä on mahdollista
aina). Vanhentumisaikoja on muitakin, ne kannattaa kunkin tarkastaa ihan suoraan Sanasta. Tärkeää on muistaa, että määräaika voidaan katkaista ja se alkaa kulua uudestaan aina kun velkoja perii velkaansa, eli esimerkiksi muistuttaa velallista maksuvelvollisuudestaan. Toisin sanottuna aktiivisen velkojan velka ei vanhene koskaan.
Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys inconellin postauksessa, vaan ulosottoperusteen vanhentumisesta (periminen on kylläkin väärä termi, puhutaan
ulosmittaamisesta). Yksityiseen kohdistuva ulosottoperuste on (pakko)täytäntööpanokelpoinen
15 vuotta tai 20 vuotta jos velkojana(kin) on yksityinen henkilö tai mikäli saatava perustuu rikokseen, josta sanktiona on tuomittu linnaa tai yhdyskuntapalvelua. Yksityinen perintä on mahdollista näiden määräaikojen jälkeen (eri asia on voiko sen odottaa tuottavan tulosta).
Velkoja voi myös hakea velallisen konkurssiin jos maksukyvyttömyyttä indikoivia seikkoja ilmenee ulosoton edistyessä.
-
Rajoitetun vastuun muotoisen oikeushenkilön konkurssi rajoittuu vain yrityksen varallisuuteen (mukaan luettuna kaikki varallisuus, jota yrittäjä itse on siirtänyt yritykseen kuten osakepääoma). Uusia yrityksiä voi luonnollisesti perustaa ennen konkurssia, sen aikana tai sen jälkeen. Rajoitetun vastuun yritysmuoto on äärettömän tärkeä keksintö ihmiskunnan historiassa, en näe siihen kohdistuvassa negatiivisessa kritiikissä paljon järkeä. Konkurssi lakkaa
-
Luonnollisen henkilön konkurssi ei lopu voimassaolevan oikeuden mukaan käytännössä ennen kuin velat on maksettu (tai velallinen kuolee). Konkurssivelallisen velvoitteita pakkotäytäntöönpannaan
mainituista ulosottoa koskevista 15 ja 20 vuoden aikarajoista välittämättä kaikesta velallisen nykyisestä ja tulevasta omaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velallisen irtain omaisuus realisoidaan (ml. hifit), pl. omaisuuserät, jotka kuuluvat velallisen erottamisedun piiriin (nk. ei-ulosmitattava omaisuus). Myös omistusasunto ja muuta kiinteää omaisuutta voidaan realisoida. Realisointia voidaan luonnollisesti tehdä/tehdään sekä konkurssissa, että ulosotossa. Lainarahoilla ostettuja hifejä ei valitettavasti saa pitää itsellään oli tilanne kumpi tahansa.