Soundata konkurssiin

Olen käynyt kääntymässä joka päivä maanantaista lähtien, mutta hifiroinaa on luvassa vasta sitten kun soittimet, PA-kamat yms. on myyty pois. Liikkeessä ei ole kuulemma tilaa hifille – sitä kun on kuulemma paljon. Ilmoitus erillisestä hifi-huutokaupasta tulee Huutokaupat.com -sivustolle, mutta tarkasta päivämäärästä ei ole kuulemma tietoa.
 
Kävin tänään liikkeessä ja kysyin pesänhoitajilta, milloin hifiä tulee myyntiin. Kuulemma ensi viikon alussa ja ilmoitus tästä on tulossa huutokaupat.com sivulle. Luettelointia ei ole vielä tehty myyntiin tulevasta tavarasta, mutta pesänhoitajan mukaan ainakin "Denonia on pilvin pimein".
 
Muusikoiden.netissä on valiteltu, että edelleen kannattaa ostaa Thomannilla roinat, koska melkein samalla rahalla saa 3 vuoden takuun ja pystyssä pysyvän firman tuen. Alennusprosentti 40% on laskettu jostain imaginaarisesta ovh-hinnasta, jota ei EU:ssa enää ole edes olemassa.

Voiko konkurssipesä mennä konkkaan? Sellainen näyttää uhkaavan seuraavaksi.
 
LaJazz sanoi:
Voiko konkurssipesä mennä konkkaan? Sellainen näyttää uhkaavan seuraavaksi.

Joku yhtiöhän sitä konkurssipesää hoitaa ja kyllähän se yhtiö voi konkkaan mennä siinä missä mikä tahansa muukin yhtiö. Liekö tuollaisesta jo jotain etukäteistapausta... Siinä olisi mielenkiintoista selviteltävää velkojilla :D
 
Itse mietin jotta ottaisiko lauantaipäivän vapaaksi ja menisi Hesaan ostoksille. No way, kalliimmaksi tulee edelleen ostaa Suomesta, konkurssipesästäkin.

Surullista, hyvin surullista.
 
Siis se konkurssipesä on juurikin se yhtiö, jota on haettu selvitystilaan ja halutaan konkusrssiin. Oikeus on määrännyt sille pesänhoitajan. Tämä voi olla yksittäinen asianajaja tai asianajotoimisto.

Konkurssi voi raueta jos pesässä ei ole tarpeeksi varoja konkurssin hoitamiseksi, lähinnä asianajokulut noin vuodeksi. Tällöin siis selvitystilassa oleva yhtiö ei pääse konkurssiin vaan sen sitoumukset ja velat jäävät rasittamaan omistajia. Konkurssihan haetaan juurikin suojaksi velkojilta. Jos konkurssimenettely saadaan vietyä loppuun, mitään epämääräistä ei löydy ja varat ovat velkoja merkittävästi suuremmat yhtiö julistetaan konkurssiin ja velat raukeaa. Velkojainkokouksessa velkojat valvovat velkansa ja sitten kun konkurssi on julistettu ne tietyssä järjestyksessä ottavat omansa. Palkolliset ja verottaja etuoikeutetusti, muille ei yleensä mitään jää.
 
^Ja firma jatkaa uudella nimellä ja taas vapaana velkojilta.. in suomi we call it thö reilu meininki..

Valitettavasti enää ei voida periä kuin olikohan yksityiseltä 15 vuotta

Tässähän voisikin tehä kunnon kuprun ja ostaa velaksi 500 keuron hifikaitteet ja jättää pystyyn, kun niitä peritään 15v olen vapaa ja perijä jää nuolemaan näppejään..
 
inconnelli sanoi:
^Ja firma jatkaa uudella nimellä ja taas vapaana velkojilta.. in suomi we call it thö reilu meininki..

Valitettavasti enää ei voida periä kuin olikohan yksityiseltä 15 vuotta

Tässähän voisikin tehä kunnon kuprun ja ostaa velaksi 500 keuron hifikaitteet ja jättää pystyyn, kun niitä peritään 15v olen vapaa ja perijä jää nuolemaan näppejään..

10 v se on kun velat vanhenee.

Voihan sitä yrittäjänä jatkaa jos ei ole tehnyt konkurssirikosta ja päätynyt liiketoimintakieltoon. Mutta luultavasti päämiehiä joutuu vaihtamaan...
 
Kävin tuolla tänään ja tyhjää alkoi olla. Bändikamoja enimmäkseen, ei hifiä.
Ens viikolla tulee kuulemma hifiäkin.
Ampegin pikkusen mini-rantasaunan oisin ostanut, mut sekin oli jo menny.
 
inconnelli sanoi:
^Ja firma jatkaa uudella nimellä ja taas vapaana velkojilta.. in suomi we call it thö reilu meininki..

Valitettavasti enää ei voida periä kuin olikohan yksityiseltä 15 vuotta

Tässähän voisikin tehä kunnon kuprun ja ostaa velaksi 500 keuron hifikaitteet ja jättää pystyyn, kun niitä peritään 15v olen vapaa ja perijä jää nuolemaan näppejään..
Pitäisikö sitten yrittämistä tehdä vieläkin vaikeammaksi vai mitä meinaat? Kai se on hyvä että yrittäjyyttä vielä nykyäänki löytyy eikä tarvii kaikkea ostaa marketeista.
 
Valtaosa konkursseja on yrittäjille todellisia menetyksiä, eikä mitään "kupruja".
Vaikea uskoa sitä tässä kyseisessä tapauksessakaan. Tämäkin otsakkeen konkurssi on ollut aika varmasti rahoittajilleen oikea menetys.
Erittäin lapsellista ajatella, että suomalaiset yrittäjät ovat pääsääntöisesti rosvoja.
 
pirkka sanoi:
10 v se on kun velat vanhenee.

Voihan sitä yrittäjänä jatkaa jos ei ole tehnyt konkurssirikosta ja päätynyt liiketoimintakieltoon. Mutta luultavasti päämiehiä joutuu vaihtamaan...

Konkurssin ja ulosoton välisiin eroihin samoin kuin velan vanhentumiseen ja ulosottoperusteen "vanhentumiseen" liittyy näemmä paljon epäselvyyttä.

Velan yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta täydellisen passiviteetin jälkeen. Velan vanhentumisen konkreettisin oikeusvaikutus on, ettei tällaiselle velalle voi saada suoritustuomiota (tästä huolimatta yksityinen perintä on mahdollista aina). Vanhentumisaikoja on muitakin, ne kannattaa kunkin tarkastaa ihan suoraan Sanasta. Tärkeää on muistaa, että määräaika voidaan katkaista ja se alkaa kulua uudestaan aina kun velkoja perii velkaansa, eli esimerkiksi muistuttaa velallista maksuvelvollisuudestaan. Toisin sanottuna aktiivisen velkojan velka ei vanhene koskaan.

Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys inconellin postauksessa, vaan ulosottoperusteen vanhentumisesta (periminen on kylläkin väärä termi, puhutaan ulosmittaamisesta). Yksityiseen kohdistuva ulosottoperuste on (pakko)täytäntööpanokelpoinen 15 vuotta tai 20 vuotta jos velkojana(kin) on yksityinen henkilö tai mikäli saatava perustuu rikokseen, josta sanktiona on tuomittu linnaa tai yhdyskuntapalvelua. Yksityinen perintä on mahdollista näiden määräaikojen jälkeen (eri asia on voiko sen odottaa tuottavan tulosta).

Velkoja voi myös hakea velallisen konkurssiin jos maksukyvyttömyyttä indikoivia seikkoja ilmenee ulosoton edistyessä.
- Rajoitetun vastuun muotoisen oikeushenkilön konkurssi rajoittuu vain yrityksen varallisuuteen (mukaan luettuna kaikki varallisuus, jota yrittäjä itse on siirtänyt yritykseen kuten osakepääoma). Uusia yrityksiä voi luonnollisesti perustaa ennen konkurssia, sen aikana tai sen jälkeen. Rajoitetun vastuun yritysmuoto on äärettömän tärkeä keksintö ihmiskunnan historiassa, en näe siihen kohdistuvassa negatiivisessa kritiikissä paljon järkeä. Konkurssi lakkaa
- Luonnollisen henkilön konkurssi ei lopu voimassaolevan oikeuden mukaan käytännössä ennen kuin velat on maksettu (tai velallinen kuolee). Konkurssivelallisen velvoitteita pakkotäytäntöönpannaan mainituista ulosottoa koskevista 15 ja 20 vuoden aikarajoista välittämättä kaikesta velallisen nykyisestä ja tulevasta omaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velallisen irtain omaisuus realisoidaan (ml. hifit), pl. omaisuuserät, jotka kuuluvat velallisen erottamisedun piiriin (nk. ei-ulosmitattava omaisuus). Myös omistusasunto ja muuta kiinteää omaisuutta voidaan realisoida. Realisointia voidaan luonnollisesti tehdä/tehdään sekä konkurssissa, että ulosotossa. Lainarahoilla ostettuja hifejä ei valitettavasti saa pitää itsellään oli tilanne kumpi tahansa.
 
pirkka sanoi:
Siis se konkurssipesä on juurikin se yhtiö, jota on haettu selvitystilaan ja halutaan konkusrssiin. Oikeus on määrännyt sille pesänhoitajan. Tämä voi olla yksittäinen asianajaja tai asianajotoimisto.

Konkurssi voi raueta jos pesässä ei ole tarpeeksi varoja konkurssin hoitamiseksi, lähinnä asianajokulut noin vuodeksi. Tällöin siis selvitystilassa oleva yhtiö ei pääse konkurssiin vaan sen sitoumukset ja velat jäävät rasittamaan omistajia. Konkurssihan haetaan juurikin suojaksi velkojilta. Jos konkurssimenettely saadaan vietyä loppuun, mitään epämääräistä ei löydy ja varat ovat velkoja merkittävästi suuremmat yhtiö julistetaan konkurssiin ja velat raukeaa. Velkojainkokouksessa velkojat valvovat velkansa ja sitten kun konkurssi on julistettu ne tietyssä järjestyksessä ottavat omansa. Palkolliset ja verottaja etuoikeutetusti, muille ei yleensä mitään jää.

Pesänhoitajan tehtäviin ei vaadita lainopillista koulutusta. Eri asia on, että Suomessa pesänhoitajat erittäin usein ovat lakimiehiä.

Konkurssi voi raueta varojen puutteeseen ellei joku velkojista ota vastattavakseen pesän selvityskuluja. Konkursissa voidaan hakea tällöin myös nk. julkisselvitystä, jolloin valtio maksaa viulut.

Väite, että konkurssin raukeaminen varojen puutteeseen johtaisi omistajien velkavastuuseen, on täysin väärä. Rajoitetun vastuun yhtiöissä omistajat eivät koskaan ole vastuussa yhtiön velvoitteista. Yrityksen omistajat voivat olla vastuussa yhtiön velvoitteista vain ja vain silloin jos yhtiön nimissä tehty sopimus ja siitä syntyvä velvoite on syntynyt ennen yhtiön rekisteröintiä ja suunniteltu rekisteröinti ei myöhemmin onnistukkaan. Rekisteröinnin onnistussa tällainen velvoite taas siirtyy (=vastuu sen suorittamisesta) yhtiölle eikä jää rasittamaan yhtiön omistajia. Raukeva konkurssi siis peruuttaa ainoastaan konkurssin oikeusvaikutukset; se ei suinkaan lisää mitään yhtälöön kuulumatonta velkavastuuta, jota ei olisi ollut ennen konkurssiin asettamista.

Sen sijaan ei- rajoitetun vastuun yhtiömuodoissa kuten henkilöyhtiöissä (avoin- ja kommandiitti) omistajien eli yhtiömiesten velkavastuu sen sijaan on (muun muassa) rajatonta, pois lukien ky:n äänettömän yhtiömiehen velkavastuu, joka rajoittuu vain tämän yhtiöpanokseen. Muut yhtiömiehet vastaavat yrityksen velvoitteista kuin omistaan yhtiön toiminnan aikana sekä konkurssissa.

Konkurssimenettely ei suinkaan lopu siihen, että yhtiö julistetaan (uudelleen) konkurssiin, vaan siihen että lopputilityksen ja jako-osuuksien jaon jälkeen yhtiö poistetaan rekisteristä ja se lakkaa olemasta. Konkurssia voidaan tästä huolimatta toki myöhemmin jatkaa jos varoja ilmaantuu jostain.

Velkojan ottavat tietyssä järjestyksessä omansa pois. Etuoikeutetut velkojat (panttivelkoja, omistuksenpidätyksen haltija, yrityskiinnityksen haltija, veronsaaja, elatusavut) ensin ja "massavelka" sitten, joka menee massavelkojille niiden jako-osuuksien mukaan, joka kullakin velkojalla on koko velkapottiin, jos pesän varallisuus ei riitä kattamaan kaikkia velvoitteita. Kaikki kärsivät siis samassa suhtreessa.
 
Littunatelkkari sanoi:
Valtaosa konkursseja on yrittäjille todellisia menetyksiä, eikä mitään "kupruja".
Vaikea uskoa sitä tässä kyseisessä tapauksessakaan. Tämäkin otsakkeen konkurssi on ollut aika varmasti rahoittajilleen oikea menetys.
Erittäin lapsellista ajatella, että suomalaiset yrittäjät ovat pääsääntöisesti rosvoja.

Olen samaa mieltä. Asenteissa yrittäjyyttä kohtaan on Suomessa vielä paljon kummallisuuksia.
 
Saoundata on osakeyhtiö.

Osakeyhtiössä omistajien = osakkaiden rahallinen vastuu/menetys rajoittuu osakkaan yrityksesta omistamaan osaan/sijoitettuun pääomaan, edellyttäen, ettei selvitystilaan/konkurssiin ajauduta tuottamuksellisesti = tehdä rikosta tai toimita piittaamattomasti. Mahdolliset henkilökohtaiset takaukset yrityksen velkojille luonnollisesti tulevat sitten päälle. Omassa yritystoiminnassani (Videotykki Oy, jossa en tosin tällä hetkellä ole töissä) olen ottanut sen periaatteen, etten anna henkilökohtaisia takuita, sillä yksityiselämää on turha riskeerata työn takia.
 
Back
Ylös