mkutvonen sanoi:
musiikki kuin musiikki vain tulvii huoneeseen vaivattomasti, yksityiskohdat ja dynamiikka tallella eikä ota korviin.
Tuossapa olikin paremmin sanottuna se mitä meinasin, notta kun kääntää volyymiä, niin musiikki vain täyttää huoneen, eikä mikään hypi korville.
Kirkas = Erotteleva? Meinaan, notta ei riipaise, mutta on kumminkin äärettömän heleä, erotteleva ja helppo kuunnella. Senkun seuraa sitä instrumenttia, mitä haluaa, vaikka olis kuinka materiaalia biisissä ja volyymillä, kuin volyymillä.
Tumma = Hieman suurpiirteinen, mutta silti mukavan munakas. Rytmi painoitteinen laitteisto. Biisillä kuin biisillä huomio kiinnittyy enemmälti matalimpiin taajuuksiin ja niiden nautittavuuteen, korkeampien sijasta..
Neutraali = Hifi.
Lämmin = Erotteleva, munakas ja neutraali laitteisto. Siinä missä ääni on heleä, niin se on myöskin munakas. Kun kuuntelee lempilevyään, niin äkkiä pyörähtää mielessä talvinen ilta, pieni lumisade kuutamon valossa ikkunan takana ja takka räiskimässä, kun teekupposesta viltin alta hörppäsee. Tietyissä kattauksissa tulee tämmöinen fiilis. Esim. Tapsa.S:n baffelit, putkilla höystettynä.
Tuo lämpö. Siitä mä pidän. Keksin helposti kattauksen, millä esim. Danzig saadaan kuulostamaan näin. Turmion kätilöt, Korn, Pantera ja vaikkapa Judas Priest ovat taasen vähän hankalampia tapauksia..
Mä en nyt provoa, tällä seuraavalla kommentillani, mutta täytyy sanoa, että esim. Ossilla oli "keskeneräinen demolaitteisto" aika lähellä tätä jutskaa. Tyypillä on varmaankin jujua hommaan?
Toisaalta taasen Milesdavisilla ja vaikkapa Woodworks:llä on myöskin oma lusikkansa soppaan..
Pirkka myhäilee, tai no myhäili ainakin, lebeninsä ja Arieleinensa siellä välimaastossa. Sävyjä sano..
Hankalia nämä stereot. Itsellä on oikeastaan kaikkea muuta, paitsi kirkkautta ja erottelevaisuutta. Budjetti sano..
Noh. Eiköhän tämä tästä vielä..
Matti.