Sekalaisia mittauksia...

Onko tuossa nyt ihan varmasti kyse viritaajuuden soimisesta, 32hz ei mun mielestä kumise ollenkaan. Testaillu tänään kolmella valuputkella (+80L/kpl) ja eihän tuo ihan helppoa ole, vaikutus riippuu paikasta jne. Turha kuvitella että aina, kun lyö putkea lisää niin näkyy mitatessa pelkästään positiivisena muutoksena. Halpaa lystiä joka tapauksessa, koitan huomenna tekasta vielä yhden lisää. Käytin helmholz paneeli laskuria eli putken päässä on nyt 4-5kpl 3.8cm reikiä ja päätylevyn paksuus 20mm määrittää "refleksin" pituuden. Vaimennus ei ole yhtä kapeakaistainen mitä makeen yhden putken resonaattorissa.
Kyllä se on viritystaajuuden aiheuttama soiminen. Minulla on eri periaatteella rakennetut boksit kuin sinulla. Tarkoitus oli tehdä maksimaalinen perforaatio eli vain yksi reikä käytössä sekä keskittyä jälkikaiunnan vähentämiseen. Alla on valmis boksimatriisi koostuen n.36*36*37cm resonaattoreista, joista 28-32Hz taajuudelle 4kpl bokseja ja muuten 4Hz välein 20-72Hz. Näissä on käyetty reiitettyä ohutta kangasta estämään kaiunta. 30Hz tapauksessa on 1kpl 75mm viemäriputki, jonka pituus on 250mm. Resonaattoreiden materiaalipaksuus on 12mm, mutta tällä ei ole niinkään merkitystä.

1652559423244.jpg
 
^ Kivasti tippunu jälkisointi! Oliko kuuntelemalla miten suuri ero?
 
Tuo on huoneen rakenteluvaiheessa mitattu vain yksi subbari käytössä. Resonaattorit ovat kiinteästi rakenteissa, joten oli tarkoitus mittauttaa valmiit tuotokset, että kaikki on varmasti kunnossa. En sen tarkemmin kuunnellut eroja. Lopputulos on kuitenkin parempi kuin odotin. Huone hanskaa kaikilla voimakkuuksilla bassotaajuudet ilman viitteitä kuminasta tai epämääräisestä bassosta. Musiikinkuuntelussa voisi ajoittain olla enemmän kaikua koko taajuuskaistalla, mutta elokuvakäytössä olen parempaa bassoa kuullut vain Finnkinon Imax ja Isense saleissa.

Tästä syystä en ole valmista huonetta edes jaksanut mitata, vaikka varmasti löytyy parannettavaa. Jätän tämän myöhemmäksi, kun alkaa löytyä intoa siihen hommaan.
 
Kyllä se on viritystaajuuden aiheuttama soiminen. Minulla on eri periaatteella rakennetut boksit kuin sinulla. Tarkoitus oli tehdä maksimaalinen perforaatio eli vain yksi reikä käytössä sekä keskittyä jälkikaiunnan vähentämiseen. Alla on valmis boksimatriisi koostuen n.36*36*37cm resonaattoreista, joista 28-32Hz taajuudelle 4kpl bokseja ja muuten 4Hz välein 20-72Hz. Näissä on käyetty reiitettyä ohutta kangasta estämään kaiunta. 30Hz tapauksessa on 1kpl 75mm viemäriputki, jonka pituus on 250mm. Resonaattoreiden materiaalipaksuus on 12mm, mutta tällä ei ole niinkään merkitystä.

katso liitettä 201452

Soida varmasti voi, mutta ei 32hz kumise. Kumina taajuudet on reilusti ylempänä.
 
Noita putkia ei tosissaan kannata suuremmin täytellä, jos haluaa tiettyä pistetaajuutta vaimentaa. Pari putkea täytin vanulla/ekovillalla/kontolla, yhteen laitoin pari palaa kontoa ja viimesimmän jätin tyhjäksi. Tyhjällä putkella vaikutus tuntuu olevan selkein viritaajuudella.

Heitin mikin kuuntelupisteeseen (40hz soimaan ja db mittari rewista päälle) ja samalla peitin tuosta tyhjästä putkesta yhden reiän kädellä, äänen vaimentumisen kuuli heti korvallakin (noin 1db näytti vaikuttavan). Putki siis viritetty viidellä reiällä hieman ylemmäs, mutta reikiä peittämällä voi viriä säädellä lähes portaattomasti alaspäin. Ilman liikkeen tuntee ihan helposti noissa tuubien reikien kohdalla.

Ei muutamalla kuuhun mennä millään muotoa, mutta silläpä haen putkia vielä lisää niin saa halpaa lystiä jatkossakin.
 
xNSBQFR.jpg

otin varsin autosta 2-kanava mittaukset molempiin etuistuimiin niin saa vituixcadissa pyöritellä
 
TOPT ja T20 kun takaseinällä on 14 paalia villaa. Eipä ole koskaan aiemmin ollut alimmat ja ylimmät oktaavit samalla tasolla :D Villat kun on muoveissa, niin ei vaikuta yläpäähän.
Screenshot 2022-07-22 at 22.16.58.png
 
TOPT ja T20 kun takaseinällä on 14 paalia villaa. Eipä ole koskaan aiemmin ollut alimmat ja ylimmät oktaavit samalla tasolla :D Villat kun on muoveissa, niin ei vaikuta yläpäähän.
katso liitettä 208979
Eikö muka vaikuta? Kyllä minun fysiikan opintojen perusteella jotain vaikutusta pitäisi diskanteillekkin tulla kun aallonpituuksia miettii.

Lähetetty minun KB2003 laitteesta Tapatalkilla
 
Eikö muka vaikuta? Kyllä minun fysiikan opintojen perusteella jotain vaikutusta pitäisi diskanteillekkin tulla kun aallonpituuksia miettii.

Lähetetty minun KB2003 laitteesta Tapatalkilla
Varmaan vähän vaikuttaa, mutta jos ois 9m2 villaa pelkän kankaan takana, niin se söisi yläpäiden jälkikaiuntaa aika paljon enemmän.
 
Eikö muka vaikuta? Kyllä minun fysiikan opintojen perusteella jotain vaikutusta pitäisi diskanteillekkin tulla kun aallonpituuksia miettii.

Lähetetty minun KB2003 laitteesta Tapatalkilla
Mittasin joskus Ewona-levyn käärittynä pakkauskelmuun. Jostain 1kHz:n paikkeilta rupesi heijastamaan enemmän ja enemmän. Jos kelmu olisi vapaana kalvona pingotettuna kehyksiin, "läpäisyn" rajataajuus olisi varmaan erilainen. Nyt oli siis akustointilevyä vasten.
 
Hmm. Minäkin mittoilin Qaelin poppeja.

1658587656836.png

Eikö oo ihanan pehmee tasoitus?
 
Mittasin joskus Ewona-levyn käärittynä pakkauskelmuun. Jostain 1kHz:n paikkeilta rupesi heijastamaan enemmän ja enemmän. Jos kelmu olisi vapaana kalvona pingotettuna kehyksiin, "läpäisyn" rajataajuus olisi varmaan erilainen. Nyt oli siis akustointilevyä vasten.
Oma kommenttini oli ihan teorian perusteella.
Mitä mittauksesi sanoi tarkemmin ottaen? Paljonko tuolla kelmulla oli mittarin mukaan vaikutusta?

Lähetetty minun KB2003 laitteesta Tapatalkilla
 
Talteen on jäänyt itseasiassa tuulipukukankaalla verhoiltu vs. Vallilan verhokankaalla päällystetty. Verhokangas ei vaikuttanut mittauksiin mitenkään, mutta tuulipukukangas näkyy suunnilleen samanlaisena kuin pakkauskelmukin, eli vasteeseen tulee melkoista rippeliä vuorottaisista kumoutumisista ja summautumisista.

TuulipukuVSVallila2.png
 
Hmm. Minäkin mittoilin Qaelin poppeja.

katso liitettä 209069

Eikö oo ihanan pehmee tasoitus?
2-tie setti plus subi lienee kyseessä, jaot 2k ja 50hz noin. Millasilla asetuksilla mittailet, mikä taajuuskaista sweepissä midille/diskantille? Subille ei liene tarkka, jos näistä impulssivastetta katsoo? Itte en saa kahta eri mittauskerran tulosta samanlaisena, ett näitten perusteella ei uskalla viiveitä säätää.
 
2-tie setti plus subi lienee kyseessä, jaot 2k ja 50hz noin. Millasilla asetuksilla mittailet, mikä taajuuskaista sweepissä midille/diskantille? Subille ei liene tarkka, jos näistä impulssivastetta katsoo? Itte en saa kahta eri mittauskerran tulosta samanlaisena, ett näitten perusteella ei uskalla viiveitä säätää.
Qaeliin säädin viiveet akustisella referenssisignaalilla ja aika korvanmukaiset niistä tuli.

Pari huomioitavaa siinä tosin on:

  1. Akustinen referenssisignaali pitää toistaa aina diskannttielementistä, koska se on varsin korkeataajuuksinen
  2. Ensin kannattaa tehdä jakosuodot ja korjata parametrisesti jokaisen elementin vaste ja pyrkiä saamaan vasemman ja oikean puolen elementtien kaistat mahdollisimman samanlaisiksi. Syynä se, että parametriset korjaukset aiheuttavat myös viivettä ja siten ne on huomioitava lopputulokseen. Sama homma jakosuodoilla
  3. Mittauskaista kannattaa rajata elementin toistokaistalle, toisinaan jopa kapeammallekin alueelle, mutta itse tällä kertaa mittasin suunnilleen koko toistokaistan jakosuodettuna
  4. Viiveiden sovittaminen aloitetaan vaikka vasenta diskanttia mittaamalla ja referenssisignaali toistetaan oikeasta diskantista
  5. Diskanttien välistä viivettä pitää mitata vuorotellen kummastakin elementistä ja akustinen referenssisignaali toistetaan aina toisen pääkanavan diskantista
  6. Midbassot eivät omassa setissäni ainakaan oikein toistaneet akustista referenssisignaalia kelvosti, mutta kun vasen ja oikea diskantti oli jo saatu samalle akustiselle viiveelle, niin vasemman midbasson pystyi mittaamaan toistaen referenssisignaalin oikeasta diskantista ja taas oikean midbasson vuorostaan ajoittamaan vasemman diskantin avulla
  7. On hyvä tosiaan tehdä kaikki tarvittavat korjaukset elementeille ennen viiveiden mittausta ja säätöä sekä pyrkiä saamaan niiden taajuusvasteet ja äänentasot samoiksi
  8. Subwooferin viiveen mittaus ja säätäminen tällä tavoin on minulla vielä kokeilematta ja mietinnässä. Etupää kannattaa kuitenkin viivästää reilusti tai jopa maksimiinsa, että subwoofer saadaan vielä mukaan

Kerettiläinen toimintatapahan tämä on sähköisen referenssisignaalin käyttöön nähden, mutta leikitään nyt joutessaan.
 
Qaeliin säädin viiveet akustisella referenssisignaalilla ja aika korvanmukaiset niistä tuli.

Pari huomioitavaa siinä tosin on:

  1. Akustinen referenssisignaali pitää toistaa aina diskannttielementistä, koska se on varsin korkeataajuuksinen
  2. Ensin kannattaa tehdä jakosuodot ja korjata parametrisesti jokaisen elementin vaste ja pyrkiä saamaan vasemman ja oikean puolen elementtien kaistat mahdollisimman samanlaisiksi. Syynä se, että parametriset korjaukset aiheuttavat myös viivettä ja siten ne on huomioitava lopputulokseen. Sama homma jakosuodoilla
  3. Mittauskaista kannattaa rajata elementin toistokaistalle, toisinaan jopa kapeammallekin alueelle, mutta itse tällä kertaa mittasin suunnilleen koko toistokaistan jakosuodettuna
  4. Viiveiden sovittaminen aloitetaan vaikka vasenta diskanttia mittaamalla ja referenssisignaali toistetaan oikeasta diskantista
  5. Diskanttien välistä viivettä pitää mitata vuorotellen kummastakin elementistä ja akustinen referenssisignaali toistetaan aina toisen pääkanavan diskantista
  6. Midbassot eivät omassa setissäni ainakaan oikein toistaneet akustista referenssisignaalia kelvosti, mutta kun vasen ja oikea diskantti oli jo saatu samalle akustiselle viiveelle, niin vasemman midbasson pystyi mittaamaan toistaen referenssisignaalin oikeasta diskantista ja taas oikean midbasson vuorostaan ajoittamaan vasemman diskantin avulla
  7. On hyvä tosiaan tehdä kaikki tarvittavat korjaukset elementeille ennen viiveiden mittausta ja säätöä sekä pyrkiä saamaan niiden taajuusvasteet ja äänentasot samoiksi
  8. Subwooferin viiveen mittaus ja säätäminen tällä tavoin on minulla vielä kokeilematta ja mietinnässä. Etupää kannattaa kuitenkin viivästää reilusti tai jopa maksimiinsa, että subwoofer saadaan vielä mukaan

Kerettiläinen toimintatapahan tämä on sähköisen referenssisignaalin käyttöön nähden, mutta leikitään nyt joutessaan.
Mikä on akustinen referenssisignaali?
Ja miksi sillä olisi väliä?
 
Viimeksi muokattu:
Oma kommenttini oli ihan teorian perusteella.
Mitä mittauksesi sanoi tarkemmin ottaen? Paljonko tuolla kelmulla oli mittarin mukaan vaikutusta?

Lähetetty minun KB2003 laitteesta Tapatalkilla
Tällästä käppyrää pitäis tulla, jos käärii 450mm villaa freimiin jonka päällystää ilmatiiviisti pakkausmuovilla joka painaa n.0.234 Kg/m2. Villapaali muoveissa taas on eri asia alakerran suhteen kun ei ole ilmatiivis.

Screenshot 2022-07-25 at 13.03.47.jpg
 
Olin hämmästynyt basson toistosta, kun ensi kertoja kuuntelin HiFi 50/3 kaiuttimia. Kuuntelemalla meni mielestäni alemmas kuin 85/3, missä on sentään 10" basso. Tietyillä tutuilla kappaleilla alimmatkin nuotit kuuluivat (alle 30 Hz). Oli pakko mitata, että meneekö kahdella 6,5" elementillä oikeasti niin alas ja eipä ne korvat taaskaan valehdelleet.
 

Liitteet

  • HiFi503.jpg
    HiFi503.jpg
    168,3 KB · Katsottu: 138
  • Tuomelat 001.JPG
    Tuomelat 001.JPG
    207 KB · Katsottu: 136
  • HiFi-RT.jpg
    HiFi-RT.jpg
    155,2 KB · Katsottu: 137
Back
Ylös