Täällä on oikein hyvää keskustelua! Molemmat kokemukset ovat yhtälailla kiinnostavia - liika vs. liian vähän vaimennusta. Akustoinnin määrä on varmasti makuasiakin, mutta helposti myös puhutaan liiasta akustoinnista, vaikka kyse olisi pikemminkin väärälaisesta kokonaisuudesta. Akustointi ei ole pelkää vaimentamista. Diffusointi ja jopa hallittu heijastaminen ovat myös osa akustointia. Liika vaimennus yläpäässä on yksi yleisimmistä ongelmista. Usein myös kaiutin on osasyyllinen kokemukseen. Jos kaiutin on tummasävyinen jo valmiiksi, niin silloin yläpään demppaaminen pahentaa tilannetta. Myös liika bassokkuus tai keskialue peittää yläpäätä. Akustiikasta riippumatta kokonaisbalanssin täytyy olla kunnossa. Pelkkä etuvaste, huone-etuvasteesta puhumattakaan, ei kerro kaikkea. Esim REW:n antamia tuloksia kannattaa opetella tulkitsemaan kokonaisuutena.
Minä tykkään pelata paksuilla vaimennusrakenteilla (rakenne=levyt+ilmaraot), esim. 10cm tai 2*10cm. 20cm:llä vaikutukset saadaan ulottumaan suunnilleen 200Hz:iin. Levyn pinnoituksella voi sitten vaikuttaa siihen, kuinka vaimea yläpäästä tulee. Jos yläpää ei kaipaa vaimennusta, niin pintaan voi laittaa jotakin heijastavaa, esim. pakkauskelmua, paperia, pahvia, kovalevyä, jne, tai vaikkapa diffusoivaa rimoitusta. Pakkauskelmu olisi ruma pintarakenne, mutta esim. toiselta puolelta pinnoitettu tai tuulenpitävä ohut kangas toimisi myös. Esim. verhokangas ei levyn päällisenä vaikuta vaimennukseen, eikä siis levyn ominaisuuksiin, tippaakaan. Ikkunoiden edessä roikkuvat verhot vaimentavat vain laskostettuina ja silloinkin parhaiten tarkoitukseen suunniteltuina versioina.
Vapaa akustoiminen vaatii oman tilansa ja kohtalaisen paljon rahaa jo tarvikkeisiin, rakenteellista ratkaisuista puhumattakaan. Mutta ei se silti mahdottoman kallista ole muihin hifiharrastuksen kuluihin verrattuna. Akustointi ei vaadi välttämättä erillisiä akustointilevyjä. Sisustamallakin voi akustoida. Varsinkin pienissä levyseinärakenteisissa huoneissa voi selvitä hyvinkin vähällä. Toisaalta, jos bassoilla tulee ongelmia, pienessä huoneessa on hyvin vähän tehtävissä. Kaiuttimia tai kuuntelupaikkaa voi olla hankala siirtää tarpeeksi, eikä bassoansojakaan mahdu huoneeseen. Pahin tapaus on kuoppainen basso/alakeskialue. Siihen on vähän ratkaisuja. Seinien/katon uudelleen rakentaminen tai kaiuttimien vaihto toisella toimintaperiaatteella bassonsa tuottaviin voi auttaa.
Jos puhutaan jälkikaiunta-ajasta, joka sinänsä on hiukan huono parametri pienissä tiloissa, niin pitäisin yleislukemaa makuasiana ja keskittyisin enemmän lukeman tasaisuuteen taajuuden funktiona, ainakin 200-8kHz: alueella. Olen mitannut hyvin usein tiloja, joissa T30 yleislukema on jo asiallinen, mutta keskialueella (~500Hz-3kHz) on vielä laakea kohouma ja sen yläpuolella liikaa pudotusta. Usein silloin setin omistajakaan ei ole vielä täysin tyytyväinen soundiin. Kuulostaa esimerkiksi hiukan kolkolta tai riipivältä ja heleyttä puuttuu.
Mittaustuloksetkaan eivät aina kerro kaikkea. Olen mitannut ja kuunnellut monta settiä, jotka kuulostavat erinomaisilta, vaikka mittaustuloksissa näkyy vielä paljon puutteita. Silloin olisi hyvä ymmärtää, mitä puutteita kannattaisi vielä yrittää korjata - millä muutoksilla on eniten merkitystä? Parempaa ei osaa kaivata, jos sellaista ei ole ikinä kuullut.