Seinämateriaalin valinta ja akustiikan elävöittäminen

[kamak]

Tässä, niinkuin kaikessa muussakin hifiin liittyvässä, ei ole olemassa vain yhtä totutuutta ja kuten jo aiemminkin totesin, jokainen akustoi oman kuunteluhuoneen oman makunsa mukaan. Akustoinnin määrä ja tarve riippuu tietysti täysin akustoitavasta tilasta ja toinen tykkää kuivemmasta ja toinen elävämmästä soundista. Kyllähän akustoitu huone yleensä kuulostaa paremmalta kuin tärykaiusta ja muista ongelmista kärsivä kaikukammio, mutta toisaalta joissain huoneissa voi akustiikka olla kohtalainen myös ilman isompaa akustointia. Muuttujia on kuitenkin niin paljon että pelkästään käppyröitä ei kannata tuijottaa. Esimerkikisi erilaiset kaiuttimet hyötyvät erilaisesta akustiikasta, olen ymmärtänyt että tarkkailumonitorit suunnitellaan alusta lähtien hieman kuivemmalleakustiikalle kuin muut tyypillisiin olohuoneisiin suunnitellut kaiuttimet jne. Monikanavasta puhumattakaan. Kuulokkeilla ei tosiaan huoneen aiheuttamaa jälkikaikua tule mukaan, mutta kyllä niissäkin on mukana äänitteihin miksattua jälkikaikua, äänitteistä toki riippuen.

 

[Denali]

Täällä on oikein hyvää keskustelua! Molemmat kokemukset ovat yhtälailla kiinnostavia - liika vs. liian vähän vaimennusta. Akustoinnin määrä on varmasti makuasiakin, mutta helposti myös puhutaan liiasta akustoinnista, vaikka kyse olisi pikemminkin väärälaisesta kokonaisuudesta. Akustointi ei ole pelkää vaimentamista. Diffusointi ja jopa hallittu heijastaminen ovat myös osa akustointia. Liika vaimennus yläpäässä on yksi yleisimmistä ongelmista. Usein myös kaiutin on osasyyllinen kokemukseen. Jos kaiutin on tummasävyinen jo valmiiksi, niin silloin yläpään demppaaminen pahentaa tilannetta. Myös liika bassokkuus tai keskialue peittää yläpäätä. Akustiikasta riippumatta kokonaisbalanssin täytyy olla kunnossa. Pelkkä etuvaste, huone-etuvasteesta puhumattakaan, ei kerro kaikkea. Esim REW:n antamia tuloksia kannattaa opetella tulkitsemaan kokonaisuutena.
Minä tykkään pelata paksuilla vaimennusrakenteilla (rakenne=levyt+ilmaraot), esim. 10cm tai 2*10cm. 20cm:llä vaikutukset saadaan ulottumaan suunnilleen 200Hz:iin. Levyn pinnoituksella voi sitten vaikuttaa siihen, kuinka vaimea yläpäästä tulee. Jos yläpää ei kaipaa vaimennusta, niin pintaan voi laittaa jotakin heijastavaa, esim. pakkauskelmua, paperia, pahvia, kovalevyä, jne, tai vaikkapa diffusoivaa rimoitusta. Pakkauskelmu olisi ruma pintarakenne, mutta esim. toiselta puolelta pinnoitettu tai tuulenpitävä ohut kangas toimisi myös. Esim. verhokangas ei levyn päällisenä vaikuta vaimennukseen, eikä siis levyn ominaisuuksiin, tippaakaan. Ikkunoiden edessä roikkuvat verhot vaimentavat vain laskostettuina ja silloinkin parhaiten tarkoitukseen suunniteltuina versioina.
Vapaa akustoiminen vaatii oman tilansa ja kohtalaisen paljon rahaa jo tarvikkeisiin, rakenteellista ratkaisuista puhumattakaan. Mutta ei se silti mahdottoman kallista ole muihin hifiharrastuksen kuluihin verrattuna. Akustointi ei vaadi välttämättä erillisiä akustointilevyjä. Sisustamallakin voi akustoida. Varsinkin pienissä levyseinärakenteisissa huoneissa voi selvitä hyvinkin vähällä. Toisaalta, jos bassoilla tulee ongelmia, pienessä huoneessa on hyvin vähän tehtävissä. Kaiuttimia tai kuuntelupaikkaa voi olla hankala siirtää tarpeeksi, eikä bassoansojakaan mahdu huoneeseen. Pahin tapaus on kuoppainen basso/alakeskialue. Siihen on vähän ratkaisuja. Seinien/katon uudelleen rakentaminen tai kaiuttimien vaihto toisella toimintaperiaatteella bassonsa tuottaviin voi auttaa.
Jos puhutaan jälkikaiunta-ajasta, joka sinänsä on hiukan huono parametri pienissä tiloissa, niin pitäisin yleislukemaa makuasiana ja keskittyisin enemmän lukeman tasaisuuteen taajuuden funktiona, ainakin 200-8kHz: alueella. Olen mitannut hyvin usein tiloja, joissa T30 yleislukema on jo asiallinen, mutta keskialueella (~500Hz-3kHz) on vielä laakea kohouma ja sen yläpuolella liikaa pudotusta. Usein silloin setin omistajakaan ei ole vielä täysin tyytyväinen soundiin. Kuulostaa esimerkiksi hiukan kolkolta tai riipivältä ja heleyttä puuttuu.
Mittaustuloksetkaan eivät aina kerro kaikkea. Olen mitannut ja kuunnellut monta settiä, jotka kuulostavat erinomaisilta, vaikka mittaustuloksissa näkyy vielä paljon puutteita. Silloin olisi hyvä ymmärtää, mitä puutteita kannattaisi vielä yrittää korjata - millä muutoksilla on eniten merkitystä? Parempaa ei osaa kaivata, jos sellaista ei ole ikinä kuullut.

 

[Jyrki_H]

Yksi tärkeä pointti tuossa denalin kirjoituksessa on kaiutin. Heijastelevassa huoneessa kaiuttimen tehovaste sanelee aika pitkälle sen soundin. Mitä enemmän huonetta vaimennetaan, sitä enemmän kaiuttimen vapaakenttävaste alkaa dominoida. Useat kotikäyttöön suunnitellut kaiuttimet on tasapainotettu tehovasteen kautta, eli bassoille odotetaan tukea huoneesta ja tiettyjä jakotaajuudella olevia säteilykuvion muutoksia on saatettu kompensoida vapaakenttävasteessa. Tällainen kaiutin voimakkaasti vaimennetussa huoneessa saattaa kuulostaa ohutbassoiselta, yläpäästään vaimealta tai muuten vääristyneeltä. Vastaavasti jotkin studiomonitorit, sekä muut vapaakenttävasteeltaan tasaiset soivat tasapainoisesti vaimennetussa tilassa (usein jopa niin päin, että tehovasteeltaan epätasaiset kaiuttimet eivät edes soi hyvin ilman reilua akustointia).

Toinen asia, joka olisi hyvä huomioida on huoneen tilavuuden vaikutus jälkikaiunta-aikaan. Pienissä huoneissa jälkikaiunta on luonnostaan alhaisempi ja jo matto, sohva, verhot sekä muut peruskalusteet riittävät usein pudottamaan jälkikaiunnan 0,3-0,2 s. tasolle. Suurissa huoneissa jopa yli 0,6 s jälkikaiunta voi kuulostaa luonnolliselta. ITDG (Initial Time Delay Gap), eli aikaväli suoran äänen ja ensimmäisen heijastuksen saapumisesta korvaan on tässä oleellista ja se on isoissa huoneissa luonnostaan suurempi.

 

[Hermo]

Tähän väliin voisi taas kysyä, miksikähän bassopään aktiivista akustointia ei oteta juuri koskaan esiin.

 

[Denali]

^Enkäpä siksi, että hyvin harvalla on aktiiviansoja käytössään. Keskustelu sellaisista voi jää hiukan teoreettiseksi. Voihan luetuista jutuistakin tietysti kirjoittaa, mutta ainakin minulla itse kokeileminen nostaisi kiinnostuksen ja kirjoittamisen tarpeen aivan eri tasolle.

 

[K.K]

Edellä moni puhui tuosta yleisestä ongelmasta, eli akustoidessa helposti käy niin, että yläpää vaimenee reilusti eniten. Siihen asiaan on todella hyvä tällainen Haltex-tyyppinen pahvilevy tai pelkkä tuulensuojalevy, minkä voi myös tapetoida. Veljeni käytti tuulensuojaa ja itselläni on seinät valmista pahvilevyä. Tuollainen levy heijastaa aika hyvin korkeita taajuuksia, mutta alaspäin mennessä päästääkin paremmin läpi. Veljen luona kävi jopa niin, että RT-aika nousi korkeita kohden, mutta sitähän saa tasoitettua irtonaisilla akustoinneilla.

 

[Denali]

Meillä on yläkerrassa Haltex-levytys katossa. Sen yläpuolella taitaa olla laudoitus ja sen takana taas sahanpurua. Tuossa tapauksessa Haltex ei tee oikeastaan mitään hyödyllistä tavalliseen levytettyyn kattoon verrattuna. Juuri kun Haltex alkaisi läpäisemään, laudoitus estää sen. Sen taajuuden alapuolella taas katon rakenne toimii samalla tavalla kuin suunnilleen mikä tahansa levytetty ja lämpöeristetty rakenne. Kiinnitinkin 5cm Ewona-levytyksen Haltexiin. Ei tuo ihan välttämätön ollut, mutta samalla sain vaihdettua valkoisen katon mustaksi. Projektorikuvan kontrasti parani huomattavasti. Alaslasku ei ollut järkevää, koska huonekorkeus on vain 198cm.

 

[hllbll]

Tähän väliin voisi taas kysyä, miksikähän bassopään aktiivista akustointia ei oteta juuri koskaan esiin.

Harvalla on dedikoituja aktiivisia ratkaisuja, vaikka voihan useamman subbarinkin tavallaan laskea tuohon kategoriaan.

Pitäisi itse päästä testaamaan, sit voisi ottaa joskus puheeksikin.

 

[K.K]

Meillä on yläkerrassa Haltex-levytys katossa. Sen yläpuolella taitaa olla laudoitus ja sen takana taas sahanpurua. Tuossa tapauksessa Haltex ei tee oikeastaan mitään hyödyllistä tavalliseen levytettyyn kattoon verrattuna. Juuri kun Haltex alkaisi läpäisemään, laudoitus estää sen. Sen taajuuden alapuolella taas katon rakenne toimii samalla tavalla kuin suunnilleen mikä tahansa levytetty ja lämpöeristetty rakenne. Kiinnitinkin 5cm Ewona-levytyksen Haltexiin. Ei tuo ihan välttämätön ollut, mutta samalla sain vaihdettua valkoisen katon mustaksi. Projektorikuvan kontrasti parani huomattavasti. Alaslasku ei ollut järkevää, koska huonekorkeus on vain 198cm.

Juu eihän se Haltex toimi kovan pinnan päälle laitettuna. Ihan yhtä heikko vaikutus kuin "akustisella" tapetilla. Eli itsekin otin ensin kaikki lastulevyt pois sekä vaihdoin myös eristevillat samalla kertaa. Uusi villa on sellaista vähän tiiviimpää ja siinä on sellainen siirappimainen sideaine, ettei se pölise. Joten uskon sen olevan akustisesti tehokkaampaa kuin perinteinen lasivilla?

 

[Denali]

Uusi villa on sellaista vähän tiiviimpää ja siinä on sellainen siirappimainen sideaine, ettei se pölise. Joten uskon sen olevan akustisesti tehokkaampaa kuin perinteinen lasivilla?

Oman ymmärrykseni pohjalta hiukan epäilen, onko kuitenkaan parempi. Pitäisi nähdä valmistajan mittaustulokset. Jos villa on suunniteltu akustoinnin tarpeisiin, niin silloin varmaankin toimii. Yleensähän ilman täytyy päästä virtaamaan solujen väleissä, mutta samalla ilmamolekyylien liike-energian täytyy kuolettua solukkoon törmäillessään ja muuttua lämmöksi. Kalvo tai levy taas toimivat resonaattoreina ja ne kuolettavat sitä kautta äänienergia tietyillä taajuuksilla.

 

[Yedi]

Alkuperäinen pohdinta on saanut täysin uuden suunnan ja olen melkein purkanut koko teatterin sisuksen. Tärykaiku lähti, kun seinistä paljastui rappaamaton leca-harkko, vaikka katossa on betonipinta.

Ajattelin toteuttaa koko vaimennuksen Helmholz-resonaattoreilla ja reikäresonaattoreilla. Villavaimentimia ei ainakaan alkuun tulisi ollenkaan. Kattoon ja seiniin Knaufin Tectopanelia 70-400mm asennuksella ja villaa taakse. Suuremmalla tangent-rei'ityksellä ensiheijastukset ja etu- ja takaseinälle. Muut micro-rei'ityksellä.

Ennen kuin purin kaiken, niin kuuntelin vielä eri asetelmilla ja esim. pään takana sivulla pelkästään heijastava tai täysin absorboiva ei ollut hyvä. Nyt tavoitteena olisi tasapainoisempi lopputulos, eli ei överiä kumpaakaan suuntaan.

Kattoa mietin sivuseinien välille kaarevaksi säteellä 4.1m Mikä tämän vaikutus mahtaa olla akustiikkaan? Jonkin verran se varmasti keskittää ääntä. Kokemuksia?


Tuossa vain 65mm korkeudella:

 

[Hannes H]

Millä tavalla kiinnität Tectopanelit? Oletko verrannut hintaa Gyptoneen?

 

[Yedi]

Alusta suunnitelma: Kiinnitys kipsiruuvein. Teen kertopuusta tai mitallistetusta koolauksen. Teen ikään kuin huoneen huoneen sisälle, mutta vähän sovellettuna. Seinille k600 lape ulospäin ja väliin 10-20mm villakaista. Saumoihin joku rima poikittain k600. Laatta on erillinen, joten alhaalta kiinnitys betoniin. Yläosassa koolaus k600 sivuseinien koolauspuiden päältä puun lape alaspäin toiselle sivuseinälle asti ja katon väliin 10-20mm villakaista. Jäykkyys ei katossa riitä tuolla jännevälillä, joten jaan sen n. kolmeen osaan kahdella sivuseinien suuntaisella kannattimella, jotka on jäykästi kiinni betonissa. Puun ja puun välissä villa puristettuna kasaan. Päätyseinät vastaavalla tavalla kuin sivuseinät, mutta koolaus voi olla normaalisuuntaisesti. Kaarevan katon kiinnitys huoneen poikki menevistä "ylä"koolauspuista. Tuo vaatii katossa vähintään 60mm leveän koolauksen, joten tässäkin kertopuu pitkittäin oikeassa kulmassa ja kaarta mukaillen. Jako k300 tai sovelletusti k600 ja saumoihin poikkikannattimet k600.

Aikaisemmin on ollut seinän koolaus jäykästi kiinni seinässä ja katto osittain jäykästi kiinni. Yläkertaan tulee resonanssia kovalla äänenpaineella. Nyt on lähinnä tarkoitus varmistaa, ettei sitä ainakaan siirry huoneen sisärakenteista.

Gyptonea en ole katsonut. Tectonpanel lähinnä siitä syystä, kun sitä voi taivuttaa.

 

[Yedi]

Nyt on projekti edennyt sen verran, että sain Tectopanelia seinään. Runko rakennettu kuten yllä kuvailin paitsi käytin solumuovista irrotuskaistaa. Villana on Knaufin Ecobatt sivuseinillä 50mm ja etuseinällä 50-150mm. En ole aikaisemmin tätä villaa käyttänyt. Valmistaja lupailee pienempää pölyämistä ja formaldehydivapaata uusiutuvaa sideainetta sekä ennen kaikkea hajuttomuutta, niin päätin kokeilla. Kokemukseni perusteella pölyää selvästi tai jonkin verran vähemmän kuin vastaava höttölasivilla ja pölymaskia pitää käyttää asennuksessa. Haju loistaa poissaolollaan, mikä on ehdottomasti plussaa.

Tuota suuremman absorption Tanget-levyä asennan toistaiseksi vain etuseinälle 10kpl ja takaseinälle laite/subbari syvennykseen 8kpl eli sivuseinille ja kattoon Micro-levyä yht. 30+42kpl sekä takaseinälle 6kpl.

Tässä viimeisten kuukausien aikana on tullut katsottua paljon Audioholicsin videoita. Gene DellaSala ja Matthew Poes viittaavat jatkuvasti Dr. Floyd Toolen akustiikkatutkimuksiin. Viimeisimpänä mukaan on tullut Antonio Grimani. Kaikille heistä on yhteistä liiallisen vaimennuksen välttäminen akustoinnissa. Grimani suosittaa vain 15% absorptiota ja 20% diffuusiota kotiteattereihin. Itse jätän tuon diffuusion kokonaan aluksi pois, sillä oikean taajuuskaistan diffuusoiminen vaatii paljon etäisyyttä kuuntelupaikalle.

 

[Deleted member 23883]

Kaikille heistä on yhteistä liiallisen vaimennuksen välttäminen akustoinnissa

Tämä on se missä helposti menee metsään jos ei asioihin perehdy. Olen tuossa aiemmin jo maininnutkin että oma kotiteatteri ei sovellu kunnolla musiikin kuunteluun ellei kyse ole monikanavaäänestä. Luulen sen johtuvat lyhyestä jälkikaiunta-ajasta.

Hyvältä näyttää sinun projekti

 

[Jyrki_H]

Onhan täällä raportoitu myös hyvin toimivia erittäin vaimennettuja huoneita. Juju on siinä, että jälkikaiunta putoaa myös bassoilla ja se vaatii paksuja vaimentimia.

Itse olen ehkä vähän elävämmän äänen ystävä, mutta pienehkössä huoneessa reilu demppaus voi olla parempi.

 

[Denali]

Tämä on se missä helposti menee metsään jos ei asioihin perehdy. Olen tuossa aiemmin jo maininnutkin että oma kotiteatteri ei sovellu kunnolla musiikin kuunteluun ellei kyse ole monikanavaäänestä. Luulen sen johtuvat lyhyestä jälkikaiunta-ajasta.

Hyvältä näyttää sinun projekti

Omien kokemusteni perusteella lyhyt kokonaisjälkikaiunta-aika ei välttämättä ole pahin ongelma, vaan se, että jälkikaiunta-aika ei ole balanssissa eri taajuusalueiden välillä. Yläpäätä voi jättää vähän elävämmäksi, tai ei ainakaan dempata enempää kuin keskialueita ja aladiskanttia. Jos haluaa vaikuttavuutta sub-bassoille, niin ei kannata rakentaa äärimmäisen resonoimatonta huonetta. Jos talo ei sorru luukuttamalla, niin vaisuksihan se jää.
Makuasiatkin varmasti vaikuttavat. Jos toinen sanoo, että tuo on hyvä ja toinen sanoo, että ei ole, niin onko kumpikaan välttämättä väärässä?

 

[Deleted member 23883]

Omien kokemusteni perusteella lyhyt kokonaisjälkikaiunta-aika ei välttämättä ole pahin ongelma, vaan se, että jälkikaiunta-aika ei ole balanssissa eri taajuusalueiden välillä. Yläpäätä voi jättää vähän elävämmäksi, tai ei ainakaan dempata enempää kuin keskialueita ja aladiskanttia. Jos haluaa vaikuttavuutta sub-bassoille, niin ei kannata rakentaa äärimmäisen resonoimatonta huonetta. Jos talo ei sorru luukuttamalla, niin vaisuksihan se jää.
Makuasiatkin varmasti vaikuttavat. Jos toinen sanoo, että tuo on hyvä ja toinen sanoo, että ei ole, niin onko kumpikaan välttämättä väärässä?

Varmaankin just näin. Kyllä sitä tilaa mittailtiin useampaankin kertaan aikanaan mutta ei muista kunnolla kun on 15 vuotta aikaa. Silloin oli myös varmasti enemmän intoa kuin tietoa. Nythän tuo tila on jo saanut erilaiset pintamateriaalit ja muutoksen myötä se meni parempaan suuntaan musiikilla.

 

[Yedi]

Tämä on se missä helposti menee metsään jos ei asioihin perehdy. Olen tuossa aiemmin jo maininnutkin että oma kotiteatteri ei sovellu kunnolla musiikin kuunteluun ellei kyse ole monikanavaäänestä. Luulen sen johtuvat lyhyestä jälkikaiunta-ajasta.

Hyvältä näyttää sinun projekti

Kiitos!

Tosiaan yrityksen ja erehdyksen kautta tässä mennään ja oppirahoja maksellaan. Alkujaan katto oli 27cm alaslaskulla, villatäytteellä ja korkean absorption akustiikkalevyllä sekä 6kpl diffuusorilla. Kun vaihdoin osan levyistä ja jätin kattoon vain 8kpl vaimennuslevyjä sekä diffuusorit ja korvasin muut vanerilla, parani mm. tilantuntu ja elävyys huomattavasti. Mittauksiin tällä ei suurta vaikutusta ollut. Kokeilin eri vaihtoehtoja täysin absorboivan ja täysin heijastavan välillä ja totesin, ettei kumpikaan sellaisenaan ole hyvä. Eli tavoitteena jotain siltä väliltä.

Tuolla Micro-levytyksellä on tarkoituksena ensinnäkin poistaa tärykaiku ja lisäksi vaimentaa 4-5dB levyyn tulevaa äänitasoa tasaisesti koko huoneessa. Täysin absorboiva akustiikkalevy vaimentaa sen 10-30dB 500Hz ylöspäin, joten siihen törmäävä ääni ei sitten kuulu enää 2. ja 3. heijastuksina. Vielä on turhan aikaista arvioida tämän toimivuutta, mutta positiiviselta vaikuttaa tällä hetkellä.

Antonio Grimani esitelmöi difuusiosta pari päivää sitten ja käytti Floyd Toolen tutkimuksia pohjalla. Tarkoituksena tuossa alla on saada 20ms jälkeen difuusion avulla tasainen heijastava äänikenttä. Itse en varmasti tuohon pääse ilman diffuusiota, mutta voimakkaasti vaimennetussa huoneessa ei varmasti pääse senkään vertaa.



lähde:

 

[Jyrki_H]

10 ms etäisyys takaseinästä kuulijan korviin, jotta edestakainen viive olisi 20 ms. Eli pään takana pitäisi olla n. 3,5 m. Ei onnistu kovin monessa huoneessa.