SEAS 19 TAF/G

ealab

Käyttäjä
Liittynyt
3.8.2006
Viestejä
1 074
Tuon elementin äänenlaatua ei ole erityisemmin kehuskeltu. En myös minä. Kehumattomuuteen on ehkä yhtenä syynä suuntain. Tämä suuntain on 12cm halkaisijainen Hifitalon. Kolmella ruuvilla kiinnitetty koteloon. No lisää ruuvireikiä 4 kpl. Lisät klo 14, 17, 19, 22. Koska alareunassa on poistoa midbasson ( HDS 164) vuoksi. Tämä ei vielä riittänyt. Laitoin suuntaimen ja alkuperäisen tason väliin muovikappaleet liimapistoolin avulla. Nuo palat 8 kpl tein 3mm ps- levystä helpon työstettävyyden vuoksi. Ja saumattomasti istuvat. Eivät tule alkuperäisen levyn ulkopuolelle. Liimapistooli pitää lämmittää hyvin. Liimaa laitetaan palojen reunoihin runsaasti. Ja lykätään kärkipihtien avulla väliin säteittäin. Nyt suuntain on kuin puuta. Ei kopise ja värähtele. Ja ääni entiseen verrattuna kuin hunajaa. Toisenlaisia ääniä alkoi erottua. Älkää epäilkö.
Ps. huomota kiinnitti se, että suuntain saattaa olla koottu kahdesta osasta, fasadi- ja takaosasta. Koska vastaavia lisäreikiä laitettaessa löytyi ilmarakoa, jossa oli koneistuksen jälkiä. Raon leveys on n. 1- 1,5 cm ja korkeus n. 1,5 mm.
 
Hifitalon suuntain tosiaan ei ole yhtenäisestä muotista.On tehty kahdesta osasta niinkuin kuvailit.Tarkkaan katsottuna valoa vasten,sopivassa kulmassa voi erottaa suuntaimen etuosan puolelta tuon takaosan moldauksen.Erityisesti tämä näkyy 140mm versiossa.
No asiaan.Mikä tässä aiemmassa oli sitten ongelma?Huonosti kiinnitetty resonoiva suuntain,puutteellinen kiinnitys?
Oletko tutkinut asiaa mittaamalla eli millä tavalla ongelma esiintyi?
 
Tämä on mielipiteeni ja kokemukseni. Ei mikään jumalan sana. Ilmeni kuunneltaessa. Ei mitenkään erityisesti haluttanut hakeutua kuuntelemaan noita. Kyllä voi sanoa: miellyttävä kuunnella/ vähemmän-. Mutta nyt. Ääni ikään kuin pehmeni, joka tarkoittaa puhtautta, vähempää säröisyyttä. Myös joillakin levyillä ilmenevä pieni kaiun tapainen ääni ( solisti komerossa!)tuli esiin. Että ilmeisesti erottelukyky parani. Kun äänessä on mukana vain mikä pitää olla. Ei ylimääräistä sotkemassa. Tiedän, että tuota disua myös arvostetaan käyttämällä sitä tyyrimmissäkin tuotteissa. Mutta sen äänestä on myös keskusteltu. Ps. Eiköhän he, joilla on vastaavia kapistuksia, voi tehdä samat operaatiot. Siinä ei mitään ainakaan häviä. Jos ei riko paikkoja.
 
Eikös noihin suuntaimiin jää vielä sinne taaksekin tilaa? Potentiaalista resonanssikoppaa. Pursottaa finaaliasennuksen yhteydessä kaikki välit täyteen sopivaa tahnaa. Epoksia? Sikakittiä? Uretaania?
 
Millä tavalla taakse?Ainoa potentiaalinen voisi olla kurkun juuri koska siinä on pienehkö syvennys.Asiaa on helppo kuvitella siten että ajatellaampa suuntaimen olevan puhtaasti kuin torven yläosa(suuntaimen verran)ja jotta diskantin laippa saataisiin esim liimalla siihen kiinni,siihenhän pitäisi olla jonkun verran tasaista pintaa että siihen sen saa kiinni.Tässä tapauksessa tuo on ratkaistu moldaamalla tasainen rinkula siihen kiinni.Tuossa tapauksessa jossa suuntaimen kurkun ja diskantin laipan yhtymäkohta on huonosti naitettu voi olla että laipan ja kurkun välistä jotakin voi tosiaan päästä sinne resonoimaan.Senhän pitää olla saumaton täysin kuten kaikki tietää.

Minä hoidin homman Sikan T2:lla.Täysin eri asia on tietysti näillä neodyminappi malleilla.Kovin jytky elementti voi saada ohuen suuntaimen resonoimaan kun massa uupuu tyystin.Että sinäänsä ealab voi olla hyvinkin jäljillä asiansa suhteen enkä epäile vähääkään hänen havaintojaan
Yksi helppo ratkaisu kotelon rakentelun yhteydessä voisi olla eristää se bassikeskarin ilmatilasta pikku kopalla.25mm MDF:fää sen ei tarvitse tietenkään olla... :DTai tekee sen ympärille upotussyvyisen mukaisen kauluksen ja valaa laipan kohtaan asti epoksia.Samalla siihen voisi upottaa vaikkapa tulpatut mutterit tms jos vaikka haluaa laipasta ruuvattavan version.Tämä siksi jos kyllästyy entiseen vaihtoehtoon ja uutta tekee mieli kokeilla.
 
Eräs toinen mahdollinen diskantin suttuisuutta lisäävä tekijä on teräsverkon alla oleva muovilinssi eli diffuusori, joka tasaa suuntaavuutta ylimmällä oktaavilla. Valitettavasti diffuusori myös lisää kalotin jälkisointia (engl. stored energy) tietyillä taajuuksilla. Tämän on todennut myös muun muassa herra Linkwitz selvästi kalliimmalla Scan-Speakin metallikalotilla.

Olen kokeillut tuon muovilinssin poistamista kyseisestä diskantista, ja se on varsin hankala operaatio. Diskantin liikkuvat osat magneettia lukuun ottamatta on nimittäin kiinnitetty kiinteästi laippaan kiinni, joten valitettavasti rusikoinneilta ei vältytä. Käytännössä helpointa lienee napsia hyvin pienillä sivuleikkureilla metalliverkko irti ja poistaa tarrapinnalla verkkoon kiinnitetty muovilinssi (tai pikemminkin läpinäkyvä tarranpala) verkon sisäpuolelta. Verkon kiinnittäminen uudelleen voikin sitten tuottaa lisää harmaita hiuksia...

Kuunneltuani elementtiä uudestaan ilman diffuusoria havaitsin, että tietynlainen, hyvin usein metallikalotteihin yhdistämäni ylimpien äänialueiden kihinä väheni oleellisesti. Huonona puolena taas myös ylimmän oktaavin yleistaso vaimenee selvästi, koska suuntaavuus kasvaa epäkäytännöllisen suureksi ilman diffuusoria. En kuitenkaan tutkinut asiaa niin pitkälle, että olisin mittaillut, miten suuntaimeen asennettu diffuusoriton diskantti käyttäytyy taajuusvasteiden ja suuntaavuuden osalta (todennäköisesti ei aivan halutun kaltaisesti). Lisäksi voidaan myös spekuloida sillä, kuinka paljon ylimmän oktaavin tason putoaminen vaikutti tähän havaintoon, eli toisin sanoen, kuinka paljon havainnosta aiheutui tason yleisestä pudotuksesta ja kuinka paljon diffuusorin poistamisesta ja siten jälkisoinnin vähenemisestä.

Niin, ja kyseistä operaatiota ei välttämättä kannata kokeilla, ellei halua ottaa sitä riskiä, että diskantti menee pilalle. Enkä suosittele edellä mainittua operaatiota kenellekään, joka haluaa rakentaa esimerkiksi kyseiseen diskanttiin perustuvan rakennussarjan. Kiinnittäisin kyllä ensimmäisenä huomiota diskantin laipan ja suuntaimen saumattomaan kiinnittämiseen. Tästä onkin jo edellä keskusteltu.
 
Kyllä tuon verkon saa pois varovasti nitkuttamalla vaikka pienellä meisselillä.Neodymiversioissa on vaan tajuttoman voimakas magneetti että se saattaa imaista ruuvarin itteensä eli varovaisuutta peliin.Ehkä on syytä käyttää ei magneettista työkalua verkon poistamiseen.Jos verkon saa vääntymättä pois, hyvä niin,mutta yleensä verkko kärsii sen verran että joutuu sormilla muotoilemaan verkon jälleen sopivaksi.Jälleenasentamisessa saa olla taas tarkkana koska verkkokin imeytyy helposti väärään paikkaan.Parit domet on tullut laitettua ruttuun varomattomuuden takia kuprulle.Ja tuon jälkeen ne on käyttökelvottomia,aivan totaalisesti.Toki niistä ääntä lähtee mutta kun mittasin jälkikäteen ruttudomen sain 10kHz:lle +-10dB:n vekin.Ja vain kuuro ei sitä virhettä kuule.
Domesta riippuen verkon poistamisen vaikutukset voivat olla mitä vain,mutta harvemmin ne suuntaavuuttaan lisää.Syynä suuntaavuuden tunnun lisäämiseen voi olla diffusorin poiston jälkeen tiettyjen taajuuksien korostuminen.
Myös pelkkä verkon poistaminen aiheuttaa monesti kuultavan eron.
 
punssi sanoi:
Millä tavalla taakse?

Niin ainakin tuo omassa käytössä oleva 140mm hifitalon suuntain on suunniteltu 25mm Seasin diskantille ja kyllä sinne laipan ja suuntaimen väliin tilaa jää. Laippa ruuveineen käy passelisti nieluun mutta itse suuntain on ohut muovilerppa. Keskeltä kiinni diskantin laipan keskiosassa, reunoilta etulevyn reunoissa. Diskantin laipan ulkoreunojen ja suuntaimen takapuolen väliin jää tilaa. Tätä lähinnä tarkoitin...
 
Joo sama peli löytyy täältäkin.Ja juuri se väli onkin mulla täytetty.Tosin tällä hetkellä ne ei ole käytössä.Ajattelin kokeilla aiemmin mainitsemaani epoksijuttua tuohonjos vielä hurahdan suuntaimiin. ;)Tosin pitäisi laittaa se kiihtyvyysanturi jotta näkisi mitä vaikutuksia tuolla systemoinnilla oli.
 
Tuohon suuntaimeen en ole päässyt perehtymään kuvia enenpää.Sen sijaan Troelsin käyttämää suuntainta on tullut koeteltua.
http://www.troelsgravesen.dk/C17_II.htm
Samankaltaisuudesta huolimatta kyseessä ei liene sama suuntain kuin Krutken käyttämä.
Sama täytyy kyllä todistaa minkä Troels huomasi suuntaimen vastetta mitatessaan eli tuollainen pieni notkahdus aivan ylimmässä diskantissa.Notkahdus johtuu mitä todennäköisimmin kurkun juuren muotoilusta tai pikemminkin sen muotoilumattomuudesta sillä sehän on melkein suora! :D
Tuolle suuntaimelle tarkoitetun diskantin voisi myös huvikseen ostaa kun sille se on kerta suunniteltukin.Hyvää tuossa suuntaimessa on se että se sopii myös sellaisiin diskantteihin joissa laippa on domen juurelta aavistuksen pyöristetty.Hifitalon suuntaimeen sopii paremminkin jossa laippa on viistetty.Siten lähes kaikki norjalaisten diskantit kelpaavat siihen.
 
punssi sanoi:
Hifitalon suuntaimeen sopii paremminkin jossa laippa on viistetty.Siten lähes kaikki norjalaisten diskantit kelpaavat siihen.

Jospa siihen saisi tikistettyä yhden tanskalaisenkin. ;)
 
Niin, Operaation jälkeen tosiaan suuntaimen taakse jäi laittamieni jäykisteiden väleihin tyhjää tilaa. Ikäänkuin sektoreittain. Ne voisi vielä täyttää vaikka epoksilla ( hiekka- epoksiseoksella?). Laitoin kyllä heti aluksi suuntaimen ja elementin liimaukseen lisää pikaliimaa. Että varmasti on lujasti ja tiiviisti osat toisissaan. Tarkoitus on nimenomaan saada suuntain täysin akustisesti kuolleeksi. Mitä sen pitäisi ollakin. Ei lisäämässä omia sävytuotoksiaan. Kaikkea voin kokeilla. Mitään en menetä. En usko, että tuo TAF, sen paremmin suuntainkaan, on tehty aivan tinkimättömästi. Yritän tehdä itse. Ja kuuntelen, mitä tulee. Tuon suuntaimen voisi kuvitella olevan tinkimätön, jos se olisi tehty "umpiaineesta" ja paksummin, tukevammin laipoin. Sellainen, että mikään ei saisi siinä mekaanisia värähtelyjä aikaan. Nämä operaatiot eivät vaadi mittauksia. Vaikutukset ovat itsestään selviä. Paitsi, jos eron suuruuden mittaus on tärkeätä.
 
punssi sanoi:
Niin joo,sulla taisi olla esotaari :DKannattaa kuitenkin myydä se pois.Kaikki hyväthän sinä aina myyt,niinkuin ATC:t ;)

Jaha. No kyllä se on mahdollistakin jos sovitus suuntaimeen ei onnaa eikä vekotinta saa työn alla olevaan sätökseen pelaamaan. Rättidomen kestävyydestä suuntaimessakin kun liikkuu epämiellyttävää informaatiota. Krutken MMT 2,5-tie näytti pelaavan hyvin joten kai sitä toivoa on. Pitää nuo ainakin rääkätä huolella että tietäisi jossain välissä sitten jotain. Tietysti kyllähän se lämmittää mieltä jos noista särösviipin aikana ritsahtaa dome sisään. :D
 
jos sovitus suuntaimeen ei onnaa eikä vekotinta saa työn alla olevaan sätökseen pelaamaan
Eikö vielä ole tullut kokeiltua?Jaa,minä luulin että sinä käytät jo sitä jossakin.
Rättidomen kestävyydestä suuntaimessakin kun liikkuu epämiellyttävää informaatiota.
Liikkuu sitä muutakin informaatiota että äläpä huoli.Toki ne muodonmuutokset domessa on mahdollisia mutta niinhän ne on ilman suuntaintakin.Jos kuvitellaan että säteilykeilan kaventuminen "puristaisi"ilmaa kasaan suuntaimen edessä niin senhän pitäisi aiheuttaa säröä(?)tai suuntakuvion muutosta hiemankaan luukutettaessa.PA-puolelta olen kuullut tuosta ilmiöstä,mutta näissä tavanomaisissahan suuntainhan on lievempi, jolloin mahdollisen syntyvän haitan uskon olevan pienempi,mikäli niitä ylipäätänsä näillä tavallisilla domeilla aikaan saadaan.
Krutken MMT 2,5-tie näytti pelaavan hyvin joten kai sitä toivoa on
Mikä siinä epäilytti tai mikä lähinnä epäilyttää?

EDIT:Sana jäi uupumaan
 
punssi sanoi:
Eikö vielä ole tullut kokeiltua?Jaa,minä luulin että sinä käytät jo sitä jossakin.

On se vasteen osalta mitattu. Pientä sovellusta kaipaa se 140mm suuntaimen nielu että se Eson laippa käy siihen. Pitää katsoa mitä sille saa tehtyä. Nuo mittaukset tehtiin tälläämällä rakonen täyteen muovailuvahaa jolloin vasteista sai varsin järkeviä. Johonkin 14Khz jäi terävä vekki vasteeseen, varmaan joku resonanssi nielussa. Hiomalla tuota suuntainta vähän tuolta nielusta voisi päästä parempaankin tulokseen. Mutta ne on vasta vasteita...

Liikkuu sitä muutakin informaatiota että äläpä huoli.Toki ne muodonmuutokset domessa on mahdollisia mutta niinhän ne on ilman suuntaintakin.Jos kuvitellaan että säteilykeilan kaventuminen "puristaisi"ilmaa kasaan suuntaimen edessä niin senhän pitäisi aiheuttaa säröä(?)tai suuntakuvion muutosta hiemankaan luukutettaessa.PA-puolelta olen kuullut tuosta ilmiöstä,mutta näissä tavanomaisissahan suuntainhan on lievempi, jolloin mahdollisen syntyvän haitan uskon olevan pienempi,mikäli niitä ylipäätänsä näillä tavallisilla domeilla aikaan saadaan.

PA puolella vain yleensä taidetaan käytellä kompressiodiskantteja jotka on noiden torvien kanssa ihan eri pelejä kuin kotidiskantit rättidomesta puhumattakaan.

Mikä siinä epäilytti tai mikä lähinnä epäilyttää?

Krutken toteutuksessa? No yleensä se toimivuus. Niitä mittauksia en pidä ihan faktoina mutta hyvin suuntaa-antavina kyllä. Jospa tuosta omasta saisi jossain vaiheessa kunnolla dataa pihalle niin selviäisi tuokin asia.

Noiden tekstiilien kanssa voi olla kyllä eroja tekstiilin käsittelyllä. Noitahan on hyvinkin erilaisia. Dynaudion soft dome on hyvinkin eri tuntuinen kuin esimerkiksi varsin pehmeät Seasit. Ehkä tällä on myös vaikutusta.
 
punssi sanoi:
.Parit domet on tullut laitettua ruttuun varomattomuuden takia kuprulle.Ja tuon jälkeen ne on käyttökelvottomia,aivan totaalisesti.Toki niistä ääntä lähtee mutta kun mittasin jälkikäteen ruttudomen sain 10kHz:lle +-10dB:n vekin.Ja vain kuuro ei sitä virhettä kuule.

Ei ole käyttökelvottomia, avaat sen elementin(puhekela pois tervasta,eiks noissoo se neste?) painat sen lommon varovasti takaisin ja hokkuspokkus 10 kilon ziljoona-Q-arvoinen piikki on pois.

EDIT: jaa taidan puhua tästä:25 TAF/G. en tiedä onko tuon rakenne samanlainen..
 
Lähes folion tasoa olevaa alumiinikupua ei enää oikeaan muotoonsa saa,kokeiltu on.Ja harmillisesti kun magneetti imaisi suojaverkon domeen niin voi kuvitella minkälaisen rutun se saa aikaan.Kuin v*ttu :D
Folio on sikäli aika havainnollistava esimerkki tuon domen haavoittuvuudesta.Kerran folin rypistät niin takaisin et siliäksi saa.
 
Saakos muuten muihin Seasin elementteihin ostettua/vaihdettua uusia sisuskaluja kuin Millenniumiin?
Yllättävää oli kuinka halvat Millen sisuskalut oli (jotain pari kybää) ja helppo vaihtaa, 5min homma.
 
Back
Ylös