Muuntajista voisi mitata ensiöinduktanssin vaikka parilla taajuudella. Toinen alarajan tuntumassa, esim. 50...60 Hz ja toinen 300...400 Hz.
Samaten mittaussignaalin (AC) amplitudi voisi olla 5 V ja maksimi mitä HP:stä saa.
Myös ilman lepovirtaa ja vaikka 50 mA DC-lepovirralla, joka vastaa tyypillistä pääteputken arvoa.
Hajainduktanssin voisi myös mitata, eli mittaus ensiöstä ilman biasvirtaa, ja toisio pannaan oikkariin.
Nämäkin kun olisi mitattu, niin sitten voidaan miettiä muuta mitattava, esim. taajuusvasteita.
Mielenkiinnon vuoksi voisi mitata myös jonkun toisioinduktanssin, vaikka epäilen, että kun näitä sitten käytetään esim. muuntosuhteen laskemiseen, niin metsään menee. Muuntosuhteen mittaamiseen sopii parhaiten puhdas vaihtojännitevertailu ensiön ja toisioiden kesken.
No niin, tässä nyt jotain mittaustuloksia. Ensinnäkin Hammondin datalehden arvot näyttävät pitävän hyvin paikkansa joten siihen printattuja taajuusvasteita eri lähtöimpedansseilla ei varmaan tarvitse kovasti asettaa kyseenalaisiksi. Kuitenkin tällainen muuntaja näkyy olevan vähän temperamentikas mitattava. Varsinkin ensiön induktanssia mitatessa toision ollessa auki, induktanssiarvon asettuminen stabiiliksi kestää ja kestää. Siispä odottelin jonkun suunnilleen minuutin minkä jälkeen arvo eli enää hieman ja kirjasin arvon ylös.
Ensiöinduktanssi (mittausjännite, taajuus, biasvirta, induktanssi):
- 1,0 V, 1 kHz, 0 mA, 4,6 H
- 1,0 V, 1 kHz, 50 mA, 5,3 H
- 5,0 V, 1 kHz, 0 mA, 7,8 H
- 5,0 V, 1 kHz, 50 mA, 8,2 H
Eli biasvirta ei vaikuta hirmuisesti mutta yllättäen mittausjännitteen amplitudi melkein tuplaa induktanssin. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta putkivahvistimen särökäyttäytymiseen, ellei sitten kaiutinkuorman paikallaolo hieman tasaa asioita.
Tässä 50 Hz taajuudella sama:
- 1,0 V, 50 Hz Hz, 0 mA, 10,2 H
- 1,0 V, 50 Hz, 50 mA, 11,1 H
- 5,0 V, 50 Hz, 0 mA, 11,7 H
- 5,0 V, 50 Hz, 50 mA, 12,2 H
Yllättäen (ainakin minulle) 50 Hz mittaustaajuudella induktanssiarvo ei ole niin herkkä mittaussignaalin amplitudille eikä biasvirralle. Muuten, käytin isompana taajuutena 1 kHz koska Hammondin datalehden arvot oli mitattu sillä.
Hajainduktanssin mittauksesta sain 1 kHz ja 50 Hz taajuuksilla seuraavat arvot. Tässä mittasignaali oli 1,0 V koko ajan:
- 1 kHz, 5,83 mH
- 50 Hz, 42,7 mH
Mittasin muuntosuhteen ensiöstä toisioon jännitemenetelmällä. Säädin ensin herätejännitteen 10,0 V tasolle jotta toisioon tulee järkevän suuruinen signaali. Tässä sattui sellainen kömmähdys etten kirjannut todellista ensiöjännitettä ylös. Tämä olisi ollut suotavaa koska herätejännitegeneraattorin lähtöimpedanssi on nollasta poikkeava. Mittari näyttää sen kyllä ruudun alareunassa. Mielikuva oli että ensiön suuren impedanssin takia jännite kylläkin oli hyvin lähellä 10 V mutta ei ihan tasan.
Muuntosuhde ensiö/toisio:
- 1 kHz 10 V/0,568 V = 17,6
- 50 Hz 10 V/0,563 V = 17,8
Tämähän on tavallaan väärin päin mutta helppohan tuo luku on tuosta kääntää.
Lopuksi mittasin vielä
toisioinduktanssin L2 1,0 V herätteellä:
- 1 kHz, 30,2 mH
- 50 Hz, 35,1 mH
Jos näistä yrittää laskea muuntosuhdetta, pitänee ensiömittauksista käyttää arvoja jotka on saatu 5,0 V herätteellä - ehkä? Ainakin indutanssien suhde 1 kHz vs. 50 Hz olisi enemmän linjassa isommalla jännitteellä ja sitäpaitsi kun toisioon ajaa 1,0 V niin silloin ensiössä näkyy reilut 17 V.