Sahlstenin mosfet ja sen modernisointi?

Kotelokin saapui alkuviikosta. Pikkusen tuossa suunnitellu osien sijottelua. Vahvarikorttien paikat lyöty lukkoon kun jäähysiilit on kaksosaset joten nyt lämpö jakautuu kaikille jäähyille.





Etualalla olevalle levylle tulee vielä virtapuolen konkkia ja ainakin kaiutinsuojapiirin virtalähde, itte suojapiirin ajattelin laittaa takalevyn lähistölle josta lyhyet johdot vahvarikorteille ja kaiutinliittimille.
 
Pikkasen etipäin tätäkin.






Ketjun alussa poristu ledi modi tuli tehtyä myös.
Eli 5.1V zenereiden tilalle ledit, tässä tuli 3 punaista lediä sarjaan /zeneri että sai jännitteet natsaamaan zenerien kanssa.
Osuikin melko hyvin kohdalleen noilla kolmella sarjaankytketyllä ledillä kun nyt noiden yli on 5.04V





Samoten fettien source vastukset tuli vaihdettua keskenään samanlaisiin kun viimeinenkin osapaketti tuli perille.
Alkuun täytyy pärjätä yhdellä tasasuuntaussillalla kun omasta mielestä noita piti olla useampia jemmassa, vaan ei löydy mistään... :D Sama homma muuntajan softstartin kanssa, ei löydy mistään sitäkään.

Kytkiskelin värkin toimintaan tuohon tallin pöydälle.
Illemmalla häätyy alkaa värkkäileen vielä kaiutinsuojapiiri. Alkaa piirilevyn teosta, ja sijotetaan tuohon takapanelin viereen.
 
Viimeksi muokattu:
Alkais olla etupanelin rei'itystä vailla.

Kaiuttimien suojapiiri tuli tehtyä. Melko kötöstys tuli tuosta yhdestä piiristä kun ei mistään löytyny 10pinnistä 7471:stä. Tuli vedettyä langoilla 14-jalkanen piiri 10-jalkasen paikkaan. :D
Muuten toimi kyllä kun älys että nykyisissä mpsa06 transuissa on jalkajärjestys päinvastoin kuin ohjeessa... Samoten ic-piirien positiivisen jännitteen folio puuttui piirilevykuvasta. Oisko tee-se-itse hifilaitteiden kakkospainoksessa korjattu, tiä häntä.







Muuntajan softstarttia en löytäny mistään. Joten sitäkin piti vähän soveltaa.
Pikkunen 12V poweri löyty romukasasta. Siitä rakentelemalla sain sen ohjaamaan 30A relettä, josta virrat menee parin 5A ntc:n läpi suojapiirille ja päämuuntajalle.
Samasta vehkeestä sain 12V ulos etupanelin virtanappulalle. Näin ei tarvinnut kierrättää 230V jännitteitä etupanelilla.





 
Etupaneli rei'itetty virtanapin ja kahvojen osalta.




Kansi päälle ja valamis.




Seuraavaksi jotain laadukasta transistori esivahvaria tälle? Nyt soitan tätä putkietusella.

Oisko ideoita?
Äänenvärin säädöt sais olla vaikka useammallekkin alueelle. Perus balance toki vaikka sitä tuskin koskaan tarvii.
Mietin vielä eilen ennen etupanelin rei'itystä, että teen tästä integroidun mutta päätin tehdä perus päätteen jota voi sitten soitella millä haluaa.
 
@ xxxx
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Eipä ole vielä kunnon kuuntelu kokemuksia. Pikaisesti toissailtana paraatipaikalla kokeilin niin ei aivan huono mutta soihan se erilailla kuin nuo isot diy putkipäätteet.

Kotelo on modushopista italiasta. Pesante dissipante 3u ja 400mm syvä, +välipohja jonka leikoin auki piirilevyjen alta.

Suurin osa johdotuksista on vedetty juuri tuolla välipohjan alla joten aika vähän jäi johtoja näkyville.
 
Diyaudiosta lueskelin että näiden fettien "optimi" lepovirta olisi luokkaa 100-125mA/ fetti joten nostin tästä omastakin viritelmästä lepovirrat 400mA:sta ---> 800mA / kanava.
eli nyt ~100mA / fetti.

Aivan kuin olisi diskantit siistiytyneet ihan selvästi. Mutta ei minusta helähdä niin hienosti kuin noilla KT88 putkimonoilla.

Jonkin verran on heittoa yksittäisten päätekivien välillä. Mutta pisti silmään että pääsääntöisesti K1058:ssa on suurempi virta kuin J162:ssa.

Googlen kuvahaussa kun aiemmin tutkiskelin J162 / K1058 kytkentöjä, pisti silmään että muutamissa kytkennöissä oli käytetty eriarvoisia gate vastuksia J162 ja K1058 kesken. Olisiko näin haettu tasaisempia lepovirtoja kivien kesken?

Kaiutinlähtöjen tasajännite on kyllä hienosti kohdallaan.
Toisessa kanavassa 7mV ja toisessa 12mV.
 
Viimeksi muokattu:
Mika.T sanoi:
Jonkin verran on heittoa yksittäisten päätekivien välillä. Mutta pisti silmään että pääsääntöisesti K1058:ssa on suurempi virta kuin J162:ssa.

Googlen kuvahaussa kun aiemmin tutkiskelin J162 / K1058 kytkentöjä, pisti silmään että muutamissa kytkennöissä oli käytetty eriarvoisia gate vastuksia J162 ja K1058 kesken. Olisiko näin haettu tasaisempia lepovirtoja kivien kesken?

.
Napsauta laajentaaksesi...

Koska K1058 ja J162 ovat vastakkaisilla puolilla ja kummankin puolen lepovirtojen on pakko olla samat kun kerran DC-taso lähdössä on lähellä nollaa (kuten pitääkin) niin joku tuossa ei täysin täsmää. Mahdollisesti vastuksissa heittoa tai joku poikkeava yksilö vetää enemmän lepovirtaa itseensä? Vaihtoehtoisesti joku kivi käy pienemmällä lepovirralla kuin muut. Kun laskee molempien puoliskojen yksittäisten fettien lepovirrat yhteen niin sama pitäisi siis tulla sekä N- että P-puolelta.

Gate-vastukset eivät vaikuta fettien kyseessä ollessa lepovirtaan mitenkään vaan veikkaan että eri kokoisilla vastuksilla on tavoiteltu symmetrisempää käytöstä erilaisten Ciss -arvojen vuoksi. Puoliskojen nopeuseroja siis yritetään tasata hilavastuksia virittämällä.

Pitää paikkansa että tyypillisten lateraalifettien yhden chipin optimivirta on 100 mA paikkeilla. Tämä johtuu lateraalifetin termisestä käytöksestä joka pyrkii itsestään ajamaan lepovirtaa tuohon kohtaan. Siinä drain-virran lämpötilakerroin on lähellä nollaa (kun Vgs on vakio) eli kuormituksen vaihtelusta aiheutuvat lämpötilamuutokset vaikuttavat toimintapisteeseen niin vähän kuin mahdollista. Jos optimipisteestä poiketaan selvästi, kuormitusvaihtelujen seurauksena lepovirta muuttuu koko ajan eikä palaudu asetusarvoon niin nopeasti. Tämän näkee datalehden käyrästöstä jossa eri lämpötiloissa piirretyt Id / Vgs -käppyrät leikkaavat toisensa 100 mA tuntumassa.

Tästä muuten johtuu myös se, miksi tavallisia vertikaalisia tehofettejä on hankalampi käyttää vahvistinkytkennöissä. Niissä tuo terminen tasapainopiste tuppaa olemaan useamman ampeerin paikkeilla. Kuvitelkaa vahvistin jossa jokainen fettipari haluaa ajaa itsensä 5 A lepovirralle käyttöjännitteen ollessa luokkaa 100 V... :D
 
^ Jos otetaan huomioon esim. 135€-159€ the t.amp E-800 ja tälle päätevahvistemelle luvataan 2*500W 4 Ohmin kuormaan niin on halvat watit trankkuja kohden schema löytyy netistä esim. https://www.eserviceinfo.com/downloadsm/56736/thomann_the%20t.amp.html tosin en itse ole tarkistanut pitääkö tiedot paikkaansa ja lisäksi kotelo on halpa.
Sori jos hieman poikkesin aiheesta mut voisihan down/upgradeaa jos huvittaa ja miten huvittaa.

T. PCB1
 
Mika.T sanoi:
Diyaudiosta lueskelin että näiden fettien "optimi" lepovirta olisi luokkaa 100-125mA/ fetti joten nostin tästä omastakin viritelmästä lepovirrat 400mA:sta ---> 800mA / kanava.
eli nyt ~100mA / fetti.

Aivan kuin olisi diskantit siistiytyneet ihan selvästi. Mutta ei minusta helähdä niin hienosti kuin noilla KT88 putkimonoilla.

Jonkin verran on heittoa yksittäisten päätekivien välillä. Mutta pisti silmään että pääsääntöisesti K1058:ssa on suurempi virta kuin J162:ssa.

Googlen kuvahaussa kun aiemmin tutkiskelin J162 / K1058 kytkentöjä, pisti silmään että muutamissa kytkennöissä oli käytetty eriarvoisia gate vastuksia J162 ja K1058 kesken. Olisiko näin haettu tasaisempia lepovirtoja kivien kesken?

Kaiutinlähtöjen tasajännite on kyllä hienosti kohdallaan.
Toisessa kanavassa 7mV ja toisessa 12mV.
Napsauta laajentaaksesi...

Siis jos 800mA/kanava ja 4 rinnan, eikö se ole 200mA per fetti. Ja sama virta pitäisi mennä N- ja P-feteissä, kun lasket neljän rinnankytketyn fetin virrat yhteen. Tai sitten siellä kytkennässä on jotain pahasti vialla.

Erisuuruiset gate vastukset juontaa juurensa fettien parametreista, niissä eroa. 2SK1058:lla isompi varmaankin käytössä. Lepovirtoihin noi gatevastukset ei vaikuta.
 
Viimeksi muokattu:
Jounika sanoi:
Siis jos 800mA/kanava ja 4 rinnan, eikö se ole 200mA per fetti.
Napsauta laajentaaksesi...

Aivan.
Minun moka. Sama virta kulkee tietysti n ja p fettien läpi... Eli mittasin 400mA/ jänniteraili, ajattelematta että se yksi ja sama virta kulkee tietysti molemmilla jännitepuoliskoilla.
Eli nostin aiemmin 200mA ---> 400mA /kanava. Eli nyt ~100mA fetti.

Pieni hurina nousi pintaan kun virtoja nostin, kuuluu ~metrin päähän kaiuttimista. Katoaa kun pudotin kokeeksi lepovirrat alas.
Voisikin vielä tutkiskella maadotuksien kulkua, vaikka koitin kyllä tehdä maapisteen yhteen paikkaan. Vaikka ei se tuo piirilevysuunnitelukaan varmasti mikään ideaali ole :D

Virtapuolella tasurin jälkeen on 10000uf/jännitepuoli/kanava tuossa muuntajan vieressä ja toiset 10000uf päätekivien lähellä.

Jotain kuuntelukokemuksia tässä kertynyt.
Soi hienosti kyllä, mutta aivan kuin korkeimmilla diskanteilla ja ässän sihahduksissa olisi jokin verho edessä, eli eivät ole niin siistit kuin noilla Salon julkaisemien putkikytkentöjen putkipäätteillä.
Käytössä sama putkietunen molempien kanssa.
Tiedä sitten onko vain kuvitelmaa vai ei...

Tehoa on kyllä riittävästi nasuille. Ei kyykkää vaikka equttelee alimmat kunnolla esille, ja joku vielä väitti ettei nasuista lähde matalia. :D
Kaiuttimina siis Yamaha NS-tonnit.
 
Viimeksi muokattu:
Mika.T sanoi:
Aivan.
Minun moka. Sama virta kulkee tietysti n ja p fettien läpi... Eli mittasin 400mA/ jänniteraili, ajattelematta että se yksi ja sama virta kulkee tietysti molemmilla jännitepuoliskoilla.
Eli nostin aiemmin 200mA ---> 400mA /kanava. Eli nyt ~100mA fetti.

Pieni hurina nousi pintaan kun virtoja nostin, kuuluu ~metrin päähän kaiuttimista. Katoaa kun pudotin kokeeksi lepovirrat alas.
Voisikin vielä tutkiskella maadotuksien kulkua, vaikka koitin kyllä tehdä maapisteen yhteen paikkaan. Vaikka ei se tuo piirilevysuunnitelukaan varmasti mikään ideaali ole :D

Virtapuolella tasurin jälkeen on 10000uf/jännitepuoli/kanava tuossa muuntajan vieressä ja toiset 10000uf päätekivien lähellä.

Jotain kuuntelukokemuksia tässä kertynyt.
Soi hienosti kyllä, mutta aivan kuin korkeimmilla diskanteilla ja ässän sihahduksissa olisi jokin verho edessä, eli eivät ole niin siistit kuin noilla Salon julkaisemien putkikytkentöjen putkipäätteillä.
Käytössä sama putkietunen molempien kanssa.
Tiedä sitten onko vain kuvitelmaa vai ei...

Tehoa on kyllä riittävästi nasuille. Ei kyykkää vaikka equttelee alimmat kunnolla esille, ja joku vielä väitti ettei nasuista lähde matalia. :D
Kaiuttimina siis Yamaha NS-tonnit.
Napsauta laajentaaksesi...

Hyvä että toimii. Lepovirrasta johtuva hurina yamaha ns-tonneihin. :D ~metrin etäisyyden päästä suurenee lepovirtaa lisäämällä vice versa.
Termiset emissiot ovat tärkeitä puolijohteiden suunnittelussa.
Maadoitukseen liittyvät ongelmat kannattaa ehdottomasti tarkistaa maadoituksella on aina impedanssi ja kuten mainitsit piirilevyn ideaalisen suunnittelun valitse häiriötön maataso ja välttä pitkiä johtimia. :D
 
^ pistä tasurin diodien yli vaikka 100nF konkat. Rauhoittaa jonkin verran sirinöitä jos ilmenee. Esivaffeissa melkein pakollinen. Vielä parempi on käyttää jokaisen diodin yli RC-piiriä.

Ei rengassydänmuuntaja kuulu kaiutinelementeissä metrin päästä vaikka olisi täys kuorma päällä.
Katso ettei kaiutin-, eikä linjakaapelit mene verkkojohdon kanssa pitkää matkaa yhdessä nipussa.

Muista pitää signaalimaa ja suojamaa erikseen. Jos käytätä suojamaata vaffin kotelossa, älä kytke ainakaan suoraan vahvistimen signaalimaata siihen jos sinulla äänilähteitä missä on vaikkapa antennikaapeli. Tulee varmasti maasilmukka.
 
Nuo konkat olikin ajatus laittaa jossain välissä. Onko tuo 100nf arvo hyvä? Itte arponu noita sopivia arvoja mutta jääny vielä laittamatta.

Nythän ei olekkaan kyse muuntajan hurinoista. Vaan ihan kaiutinpiuhoja myöten kulkevasta hurinasta, itte muuntaja on mekaanisesti täysin hiljainen.
Signaalijohdot ei kyllä aivan verkkojännitteiden vierestä kulje mutta toisella laidalla menee muutaman sentin matkan aika läheltä, alle 5cm päässä.

Signaalimaa ja käyttöjännitteiden maa ei ole mistään yhteydessä koteloon. Suojamaa on kytketty koteloon.
 
Taannoin mainitsin hifilehden 20W A-luokan päätteestä. Siinä on kanavaa kohden kaksi N- ja kaksi P-kanavaista päätetransistoria, samoja kuin Sahlstenin ohjeessa. A-luokan päätteen ohjeessa päätetrankkujen käyttöjännite on ±24 VDC ja ohjainasteen ±34 VDC, jolloin päätetransistoreile saadaan varmasti täysi ohjaus kovemmassakin menossa.

Olisi tarvetta skaalata päätetransistoreiden ja ohjainasteen käyttöjännitteitä ylemmäs, jotta vahvistimesta saa kuormaan enemmän jännitettä & tehoa. Samalla ohjainasteen mitoitus pitäisi tsekata niin, että se jaksaa ajaa 10 kpl N- ja 10 kpl P-kanavaisia päätetransistoreita. Kytkentä kokonaisuutena on varsin mietitty ja toimiva, siksi sen modaaminen kiinnostaa. Päätetransistoreiksi tulee siis 2SJ162 ja 2SK1058, max. 10 paria / vahvistinkanava. Mitoitus voisi olla vaikkapa ±30 VDC päätetransistoreiden- ja ±40 VDC ohjainasteen käyttöjännitteille. Tuo ±30 VDC osuu varsin hyvin kun käyttää 2x30 VAC toisiolla olevaa muuntajaa + tasasuuntaus jne.

Ideoita, komentteja, ohjeita ym. otetaan mielellään vastaan.

Kyseinen rakennusohje löytyy tuolta: https://aijaa.com/HM8LeG
 
Viimeksi muokattu:
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös