Sahlstenin mosfet ja sen modernisointi?

Olen samaa mieltä muuten mutta ylimääräisten konkkien lisääminen päätefettien yhteyteen aiheuttaa kuitenkin ylimäärisen navan siirtofunktioon ja auttaa oikeastaan vain tuurilla (ellei looppivastetta simuloi). Lisäksi se kyllä näkyy edelliselle asteelle. Emitteriseuraajakin on vain niin nopea kuin sen toimintapiste ja vahvistus antaa myöden. Osuit naulan kantaan siinä että paremmat transistorit auttaisivat tässä (mutta onko niitä?). Yksinkertainen konsti stabiloida vahvistin koskematta piirikorttiin olisi tietysti kompensoinnin säätäminen konkkien C6, C7 arvoja muuttamalla mikä tietysti johtaa koko vahvistimen hidastumiseen mistä syystä sitä voi tehdä vain tiettyyn rajaan asti.

Kaskadointi on erinomainen konsti. Luitko tämän ketjuni:
https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php/157030-RH-PA-0-9-erään-audiopäätteen-anatomia

Tuohan on tavallaan parannettu versio ja toimii varmasti sopivilla lateraalifeteillä kun hieman modaa biasointia niille sopivaksi. Joskus vielä palaan tähänkin projektiin... :D
 
Tässä ketjussa on muutamaan kertaan mainittu Hifi lehden 20W A-luokan vahvistin. Missä numerossa ohje ilmestyi? Voisiko joku mahdollisesti kuvata/skannata sen ohjeen?
 
Tuon 20W vhavistimen ohjeet löytyy myös kirjasta Tee se itse hifilaitteita. On varmaankin suurimmassa osaa kirjastoja.
Minulla tuo vahvari on ollut ns ikuisuusprojekti. Tuo vaatisi kanssa piirilevyn uudelleen piirtämisen jotta piirilevyjen tilaaminen helpottuisi.
Onko kukaan uudelleen piirtänyt tuota?

t. Vesa
 
Olen samaa mieltä muuten mutta ylimääräisten konkkien lisääminen päätefettien yhteyteen aiheuttaa kuitenkin ylimäärisen navan siirtofunktioon ja auttaa oikeastaan vain tuurilla (ellei looppivastetta simuloi). Lisäksi se kyllä näkyy edelliselle asteelle. Emitteriseuraajakin on vain niin nopea kuin sen toimintapiste ja vahvistus antaa myöden. Osuit naulan kantaan siinä että paremmat transistorit auttaisivat tässä (mutta onko niitä?). Yksinkertainen konsti stabiloida vahvistin koskematta piirikorttiin olisi tietysti kompensoinnin säätäminen konkkien C6, C7 arvoja muuttamalla mikä tietysti johtaa koko vahvistimen hidastumiseen mistä syystä sitä voi tehdä vain tiettyyn rajaan asti.

Kaskadointi on erinomainen konsti. Luitko tämän ketjuni:
https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php/157030-RH-PA-0-9-erään-audiopäätteen-anatomia

Tuohan on tavallaan parannettu versio ja toimii varmasti sopivilla lateraalifeteillä kun hieman modaa biasointia niille sopivaksi. Joskus vielä palaan tähänkin projektiin... :D

On niitä nopeampia. Voisi jopa harkita fettejä jos pienikokoisia vielä löytyy.
Enpä ole lueskellut tuota juttuasi. Ite virittelin Shalstenilaista viimeksi joskus 25v sitten ja silloin kaskadoin etupään mutta lähinnä jännitteen keston vuoksi ja tosiaan jotta pääsin käyttämään C-sarjalaisia trankkuja joita ei ollut 60V versioina saatavina.

Emitteriseuraajat ennen VASeja auttaisi nopeuteen mutta toisivat toki myös viivettä. Silloin voisi käyttää vaikka niitä vahvistuksen suhteen surkeita MJE340/350 trankkuja ja nostaa VAS asteen lepovirtaa.
Parhaimman hyötysuhteen muutokselle kyllä saisi erilaisella kompensoinnilla jos säröistä puhutaan.

Mutta on tuo kytkentä signaalimaan suhteen hienosti suunniteltu.
 
Tässä ketjussa on muutamaan kertaan mainittu Hifi lehden 20W A-luokan vahvistin. Missä numerossa ohje ilmestyi? Voisiko joku mahdollisesti kuvata/skannata sen ohjeen?
20W A-luokan vahvistimen rakennusohje on HIFI-lehdissä 9/87 ja 10/87 sekä kirjassa Tee itse hifilaitteita. Pikavilkaisulla kirjassa ja lehdissä olevat eivät ole sama artikkeli. Oma kirjani on 2.painos vuodelta 2000. Voin tarvittaessa skannailla molemmatkin jutut.
 



Siinä ois taas yks muodostelma. :D
Pikkasen vielä mittasuhteet ja kuparivedot heittää.

Tulostuksen kestävää piirtoheitinkalvoa häätyy jostaki hommata niin saa eteenpäin tätä hommaa.
 
20W A-luokan vahvistimen rakennusohje on HIFI-lehdissä 9/87 ja 10/87 sekä kirjassa Tee itse hifilaitteita. Pikavilkaisulla kirjassa ja lehdissä olevat eivät ole sama artikkeli. Oma kirjani on 2.painos vuodelta 2000. Voin tarvittaessa skannailla molemmatkin jutut.

Lehtijuttuun oli korjaus seuraavassa numerossa, onko se 10/87:ssa, vai sen jälkeisessä?


Tuo www.djuke.nl myy Renesas mosfettejä, just niitä aikoinaan haiffilehden ohjeissa käytettyjä.
 
^Kiitos, hyvin muistettu, 11/87! Olis jäänyt huomaamatta kun on otsikoitu vaan ”Oikaisut”.
 
Jollain jos on skannata originaali rak.ohje 20W A-luokkaiseen kaikista kolmesta numerosta, niin se olisi tosi jees ja joumään :) .
 
Viimeksi muokattu:
^Jos tarkoitat HIFI-lehden A-luokan 20W päätevahvistinta niin pane yvllä email-osoite.
 
20W A-luokkalaisessa on 2x18V muuntaja. Valmiina löytyisi 2x20V toisioilla oleva. Onko liikaa?
 
Toimii ok 2 x 20 V toisiollakin. Joko sait kytkikset, lähetä yv:tä jos tarvitset vielä. Mulla on trankkuja läjä ylimääräisinä, Djuke:lta Hollannista taannoin tilattuja.
 
Hifilehden 20W vahvistimen muuntaja oli Mikko-tietokoneesta. Ihan yhtä hyvin olisi voinut olla 2x20V, mutku tuo oli ja oli ilmainen. Eli oli ensimmäinen mikä osui käsiin. Muuntaja pöydännurkalla taisi olla jopa koko projektin ydin. Siis että tuli yleensä rakennettua. Samoin tasan 1A biasoidut fetit, se vaan oli sopivan kiva tasaluku. Kotelon profiili oli tietokoneen teholähteen rakentelun ylijäämää. Sitä sattui olemaan metri jäljellä pajalla. Ja vaikka ne fetit olivat ”vaaksan mittaisten johtojen päässä”, koekappale ei mittauksissa värähdellyt. Testasin sen jopa takaisinkytkentä suunnilleen poistettuna. Lauri suunnitteli kytkentäkaavion, mä rakensin ja prototyyppi lähti ullakolle, kun esikoinen alkoi kyetä kiipeilemään stereohyllyyn ja olisi polttanut siinä näppinsä. BC550 ja BC560 kiviä hain Radioduosta ison pussin kumpaakin. En ole sen jälkeen parittanut transistoreita, jos en mitään muutakaan!
 
pieskapov lähetti ohjeet. Kiitoksia vaan vielä. Hankin aikoinaan Hitachin alkuperäisiä SJ162/SK1058 fettejä 8 paria tarkoituksena tehdä tuosta 50W vahvarista se 400W tehoiseksi viritetty versio.

Ehkäpä teenkin nyt tämän A-luokkaisen ja lisäksi kevyemmät versiot 50-wattisista.

Lähetetty minun HRY-LX1T laitteesta Tapatalkilla
 
Sain eilen tehtyä piirilevyn ja tänään kasattua piirilevyn.
Tulostinta kun ei kotona ole niin meni käsin piirtelyksi tuo kalvon teko.
Valotus meinasi mennä vtuiksi mutta kun reilun tunnin antoi olla elohopealampun alla niin onnistui.



Kehitys ja syövytys. Iha kohtuullinen lopputulos.
Aina voi parantaa joten seuraavalla kerralla voi jotain kokeilla tehhä paremmin. Vielä pitää kuitenkin tehdä yks samanlainen kortti.




Komponenttien latomista.






Ja siinäpä se toiminnassa.
Vielä siis tehtävä toinen samanlainen.
Kotelo tulee todennäköisesti ensviikolla.



 
Ensimmäinen samanlainen...







Eli toinenkin lähti toimimaan heti.
Piti vähän kokeilla miten 75/4:set soi. Varmaan naapuritkin kuuli. En ole ennen noiden kaiuttimien kanssa millään vahvistimella tuntenut tuollaista matalien taajuuksien kontrollia...
Puhdasta tehoa tuntuu lähtevän enemmän kuin tuo 75:set kestää. Bassosta loppuu liikerata ennenkuin äänessä on mitään säröä havaittavissa.

Pitää alkaa tekemään jonkilainen keinokuorma. Olisi ihan kiva tietää mihin nuo oikesti pystyvät.
Onneksi tulevassa kotelossa on melko järeät jäähdytysrivat. Nuo kuvissa olevat lämpenee aika rajusti kun tehoa otetaan ulos.
 
Viimeksi muokattu:
Peukut tälle! Itsellä ei enää nykyaikana olisi riittänyt harrastuneisuus tehdä piirikorttia kokonaan käsin. Aikoinaan kyllä turasin muutamankin kortin Dalo-kynällä. :D
 
Hifilehden 20 wattista tehdessä etsasin levyt UV lakkaa laserprintterin kalvoilla valotellen. Se sotku, mitä lakkapurkin ohjeen mukaiseen etsaukseen tarvitsin, sisälsi ainakin happoa ja peroxidia. Hain sen apteekista Suomen pankin kulmalta. Ne ei halunneet myydä tarpeeksi vahvaa peroxidia siviilille, vaan ehdottomasti tehdä seoksen itse. Kun hain cocktailin, niin olivat täysin muuttaneet mielensä keitoksen hajun takia. ”Ensi kerralla saat sekoittaa itse”.

Kertokaa, onko siitä vahvarista mihinkään. Ehkä teen replican. Olisi taas jonninjoutavia isoja toroideja kilowattiluokassa...
 
Se 20W toimii ihan hyvin myös (A)B-luokkaan biasoituna jos lämmityslaitteen rakentaminen ei kiinnosta. Toki särökäytös on erilainen.
 
Back
Ylös