Sahlstenin mosfet ja sen modernisointi?

Jahas

Suunnitteilla & rakenteilla on päätevahvistin, spekseinä n. 50W/8ohm, 100W/4ohm, 200W/2ohm ja 400W/1ohm. Pikaisesti funtsimalla tarvittaneen jännitettä 20 Vrms ja virtaa 20 Arms. Pelkästään noilla spekseillä ja esim. Hitachin mosfeteillä (max. 5 Arms / trankku) tarvitaan 4 kpl N- ja 4 kpl P -kanavaista transistoria / vahvistinkanava. Käytännössä enemmän, esim. 6 kpl --> 30 Arms virtaa ulos vahvistimesta. Tarvitaan myös topakka virtalähde, vaikkapa 500VA / kanava ja suotoa 2 x 33000uF / kanava low esr -kondensaattorein. Tarkoitus on saada tehoa / virtaa myös pieniohmissiin kuormiin, myös elektrostaattisille kaiuttimille.

Kommentteja & ideoita aiheeseen otetaan mielellään vastaan. Myös myynnissä olevia komponentteja & mekaniikkaa on hakusalla. Transistorit (kaikki tyypit), muuntajat, jäähdytysrivat, kotelot, kondensaattorit, piirilevyt periaatteessa kaikki kiinnostaa! Myös linkit erityisesti teho -mosfetteihin ovat tervetulleita.



Jussi, Kuopio
hifijussi@gmail.com
 
Ei varsinaisesti mitä pyysit mutta välittömästi tuli mielleyhtymä ML-2 päätteeseen. Tämä tosin 25W A-luokassa (reguloitu PSU) ja ei FET mutta ehkä rakenteeltaan ja mitoitukseltaan jotain vastaavaa.
Piirikaaviota jne infoa..

http://www.marklev.com/2013/04/ml-2-monophonic-class-power-amplifier.html

http://www.highendclassics.com/brands/marklevinsonml2-2


h.jpg
 
Minulta löytyisi ylimääräisenä alumiini jäähdytysprofiilia ja yksi melko järeä muuntaja jotka ovat yamaha sx 350 vahvistimesta peräisin. Jos nuo kiinnostavat niin pistä yv. Luovun niistä halvalla.
 
Jees

Löysisi netistä järkevän hintaisen satsin Renesas 2SK1058 / 2SJ162 transistoreita ja sekä N-, että P-kanavaiset ovat samaa valmistuserää. Mitenkähän homma menee Renesasin osalta, riittääkö transistoreiden rinnankytkennässä kun ovat samaa valmistuserää ? Hitachin valmistamissa toimivat ok, kunhan olivat samasta erästä. Onko renesas Hitachin "perintöä", vai mikä kuvio on kyseessä ?
 
Miten tämän kanssa nykyään?

Itellä on ollut tuollainen aktiivikäytössä ~1999-2011 ajan. Sen jälkeen tuli muut hullutukset :D

Nyt meinasin alkaa tekemään tämän päätteen kokonaan uusiksi. Minulla siis on tuo 2x200w versio +-55V jännitteillä ja alkuperäsillä hitachin to3p mosfeteillä.
Piirilevy meni aikanaan jo teko vaiheessa *******i joten nyt, 20vuoden jälkeen ajattelin tehdä vahvistimen piirilevyä myöten uusiksi.

Eilen pikainen paint yhdistely... :D



Vähän suunnittelin yhdistää tuon kaiutinsuojapiirin tuohon vahvistinlevyn kylkeen, toisaalta se olisi erillisenä helppo laittaa vaikka kotelon takaseinään kaiutinliittimien viereen.

Vanha poweri on purettu aikaa sitten ja uudelleen rakentamiseen on varattuna 2x40V 1000va rengassydänmuuntaja. Sillä saa jännitteet samalle tasolle kuin ennenkin, eli ~ +-55V.

Pitäs alkaa muistelemaan piirilevyn tekokin, tai lähinnä valotus ja kehitys. Ei ole juuri tullut lähiaikoina niitä tehtyä :D
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on yksi pienempitehoinen versio vajassa. Rakensin sen aikanaan itse piirikorttien syövytystä myöten.

Enää ei kannata turailla itse piirkorttien kanssa vaan tilata kortit Kiinasta esim. SEEEDiltä. Sitä varten pitää nähdä sen verran vaivaa että leiskan saa Gerber-muotoon. Onnistuu melko näppärästi esim Kicadilla. Tuo on helppo levy rekonstruoida.
 
Onko kyseessä alkujaan tämä kytkentä?
Joskus vuonna kivi ja noppa työpaikan kautta teetätin kortteja, jäi rakentamatta.
Muuntosähköltä hommasin toroidinkin sitä varten. Jossain on jemmassa myös ne päätekivet, radioduo niitä ainakin möi.
Taitaa olla minulta mennnyt jo ohi tämä projekti, n20v olleet odottamssa😄
 

Liitteet

  • 705B0460-6C00-444E-A2E1-B5013506D4D3.jpg
    705B0460-6C00-444E-A2E1-B5013506D4D3.jpg
    112,2 KB · Katsottu: 22
Olikohan nämä ko. kytkennän kivet?
 

Liitteet

  • 97EE5DF5-98A1-401B-9E95-F62D20FDD08D.jpg
    97EE5DF5-98A1-401B-9E95-F62D20FDD08D.jpg
    120,8 KB · Katsottu: 47
Tässä kyseisessä kytkennässä on alunperin hitachin 2SJ162 / 2SK1058 mosfetit
 
Samoille päätetrankuille voi soveltaa myös Hifilehden 20W A-luokan päätteen kytkentää.
 
Nyt alkaa olla viimeiset hetket hankkia audio päätefettejä. Niitä ei juuri enää ole saatavilla eikä käsittääkseni uusia kehitetä. Päätteissä on nykyään kytkinfettejä...
 
Löysin harrastajalta alkuperäisiä käyttämättömiä ja sovitettuja hitacheja.

Nyt niitä on koossa 8-paria, eli 16kpl. Eiköhän noilla jonkinlaisen päätteen saa aikaiseksi :D
Tähän varattu muuntaja olikin 2x42V joten käyttöjännitteeksi tulee +-60V

BC546/556 korvataan varmuuden vuoksi paremmin jännitettä kestävillä 2n5401/2n5551:llä

Tuo 5.1V zenerien korvaamien ledeillä kiinnostaa. Osaako joku kertoa asiasta enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on tuon rakennusohje jossain tallessa mutta jos mahdollista niin kai tuon kytkennän voisi julkaista tässäkin, ei tarvitsisi ryhtyä etsimään. :D

Voisin kommentoida muutosehdotuksia sen skeman pohjalta. Noin yleisesti ottaen muistelen että Sahlstenin vahvistimen driveriaste ei ole järeimmästä päästä joten ihan hirmu montaa päätefettiä ei kannata latoa kuormaksi ellei samalla tee jotain muita muutoksia. Tuplafetit se taisi kestää kyllä helpostikin ja sellainen optio ilmeisesti aikoinaan esitettiinkin.

Zenerien korvaaminen LEDeillä saattaa tulla kyseeseen virtageneraattoriosassa missä sopivalla kombinaatiolla LEDin ja muiden komponenttien lämpötilakertoimet saadaan kumoamaan toisensa.
 
virtageniksen lämpötilavakavuus ei ole kriitisen tärkeää. jos jotain tekee niin se virtagenis pitäiisi korvata kahden tai kolmen trankun versiolla millä virtageniksen antoimpedanssi saataisiin ousemaan huomattavasti mikä on sen virtageniksen tarkoitus.
Vahvistimen lepovirta kuitenkin asetetaan vasta sen lämmettyä.
 
Alkuperänen tee-se-itse hifilaitteita kirjan kytkis.






Ja vielä osasijottelukuva.




EDIT:
Tässä vielä mosfettien rinnankytkennän ohje. Tästä puuttuu joillain foorumeilla mainitut drain ja gate(???) välille kytkettävät, värähtelyä estävät 20-30pf konkat. Onko oikeaa tarvetta? en tiedä.





Ja vielä siltakytkentään ohje ilman ulkoista vaiheenkääntöä. Tämä siis tehdään siltakytkennässä vain toiseen vahvistinkorttiin.

 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kuvista!

Jep, tuo on sellainen kuin muistinkin. Tutkin kytkennän aikoinaan melko tarkkaan kun suunnittelin omaa trankkupäätettäni. Topologia on karkeasti ottaen sama mutta omassani asteiden toimintaa on nopeutettu huomattavasti ja kompensointi muutettu napa/nolla -tyypiseksi yksinkertaistettuna.

Tässä Sahlstenin kytkennässä oton differentiaaliparien välissä olevat virtagenikset määräävät tuloasteen ja toisen asteen DC-toimintapisteen. Lämpötilastabiilisuus tässä ei tosiaan ole se kriittisin asia mutta jos haluaa viilata sitä niin ei siitä haittaakaan ole. Vahvistin saavuttanee tasapainotilan nopeammin jos virtageniksien lämpöryömintä on minimoitu. Kuten Analog tuossa totesi, antoimpedanssi on tärkeämpi sillä tässä tapauksessa se vaikuttaa suoraan vahvistimen CMMR- ja PSRR -arvoihin. Erityisesti PSRR voi olla kuultavissa jos virtalähteessä (johdotuksessa) on epäideaalisuuksia jolloin verkkohurina tunkee läpi. Hyvä PSRR rajoittaa virtakiskojen häiriöitä tehokkaasti.

Jos päätefettien G - D välille tarvitaan konkkaa rinnankytkentätapauksessa niin se tarkoittaa että driveriaste hidastuu hilakapasitanssien vaikutuksesta liikaa. Äänenlaadun kannalta ei ole paras tilanne jos valmiiksi hieman hidasta driveriastetta kompensoidaan hidastamalla päätekivien toimintaa vielä lisää. Asia kannattaisikin mieluummin ratkaista muuttamalla kompensointia niin että lisäkapasitansseja ei tarvita tuohon kohtaan. Lateraalifetit kyllä käyttäytyvät muuten nätisti rinnankytkennässä etenkin kun Gateilla on erilliset vastukset ja Sourceillakin on omansa.
 
Ennen fettejä oleva emitteriseuraaja aste erottaa tehokkaasti fettien kapasitanssin VAs asteesta ja kompensoinnista. Eräs keino voisi olla suuremmalla vahvistuskella olevien modernimpien trannkujen käyttö emitteriseuraajina. Tällöin voidaan pistää enemmän rinnakkaisia fettejä koskematta kompensointiin. ite kyllä tekisin kaksiosaisen kompensoinnin missä suurtaajuudet tulisi VASin kähdöstä ja audiotaajuudet sorsavastuksien yhtymäkohdasta. Näin kompensoinnin silmukka linearisoisi myös fettejä. Tästä on mm. Cordellin kirjassa ja paljon keskustelua Diyaudiopalstalla. Myös VAS asteessa voisi käyttää parempia trankkuja.

ite tein joskus sellaisne version mihin pistin difiasteille kaskadoinnin (sain käytettyä trankuista C-versioita. Lisäksi pistin VAS asteiden eteen emitteriseuraajan kuten 20W A-luokkaisessa versiossa. Se tuli subbaria vääntämään joten sikäli turhaa oli tuo parantelu.
 
Back
Ylös