SACD

a cappella

Käyttäjä
Liittynyt
19.12.2009
Viestejä
115
Tervehdys!

Olen hankkinut muutaman nk. superaudio-cd -levyn (SACD). Siis monikanavatekniikalla äänitettyä ja tallennettua musiikkia, joka on toistettavissa monikanavaisena sacd-soittimen välityksellä. Kysymys kuuluu, minkälainen ja mistä tällainen soitin kannattaa hankkkia? Niitä ei ainakaan tavallisten mustiengiganttipörssien hyllyiltä löydy. Entä dvd-soitin, joka toistaa sacd:t?

Kuuntelen klassista, urku-, orkesteri- ja kuoromusiikkia.
 
Tämä kysymys kiinnostaa minuakin. En ole vieläkään päässyt eroon hurisevasta Marantz SA7003:sta (kaksikanavainen SACD-soitin), koska en ole jaksanut päättää, mitä sen tilalle.

DVD-soittimiin suhtaudun vähän skeptisesti. Ennen Marantzia täällä kävi kääntymässä Pioneerin DVD-soitin, joka toistaa myös SACD:t (en tiedä tarkempaa mallia). Ainakaan se yksilö ei mielestäni ollut kelvollinen klasarin toistamiseen. Kuuntelin tavallisilta CD-levyiltä oopperalaulajattaria, joiden kauniista ylä-äänistä se tuhri kaiken soinnin pois. Keskialuekaan ei soinut. Olli Mustosen soitto kuulosti hirveältä hakkaamiselta ja piano vähintäänkin epäkuntoiselta (ja tämä SACD:ltä). Mutta tämä on ainoa kokemukseni, ja huom, vehje oli kytkettynä stereo-vahvistimeen.

Olen harkinnut jopa SACD-ominaisuudesta luopumista toistaiseksi. Kuuntelutilaani ei ihanteellisella tavalla saa edes kahta kaiutinta sijoitetuksi, saati sitten ylimääräisiä. Voisin vaikka kokeilla, mitä tapahtuu jos vaihtaa kohtuuhintaiseen CD-soittimeen ja hankkisi sen kumppaniksi jonkin DA-muuntimen. Ennen sitä ratkaisua kiinnostaisi kuitenkin, löytyykö hyviä ehdotuksia korvaavaksi SACD:ksi.

Marantz SA7003:n ongelmasta enemmän täällä: https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?56226

-medit-
 
a cappella sanoi:
Tervehdys!

Olen hankkinut muutaman nk. superaudio-cd -levyn (SACD). Siis monikanavatekniikalla äänitettyä ja tallennettua musiikkia, joka on toistettavissa monikanavaisena sacd-soittimen välityksellä. Kysymys kuuluu, minkälainen ja mistä tällainen soitin kannattaa hankkkia? Niitä ei ainakaan tavallisten mustiengiganttipörssien hyllyiltä löydy. Entä dvd-soitin, joka toistaa sacd:t?

Kuuntelen klassista, urku-, orkesteri- ja kuoromusiikkia.

http://www.oppodigital.com/dv981hd/index.asp erityisesti jos sulla on laadukas monikanavavahvistin jossa hdmi-liitäntä. Tällöin äänet vedetään Opposta vahvistimelle digitaalisesti ja da-muunnost tapahtuu vasta vahvistimessa. Toki tuossa soittimessa on analoginen monikanavalähtökin, ja ilmeisesti jopa laadukas hintaisekseen, mutta eihän tuo mitään high endiä ole.

Oppolla on myös uusi Bluray-soitin joka toistaa SACDt ja DVDA-levyt, mutta hintaa on sitten reilut 500€. Se on kyllä fyysisestikin hieman järeämpi laitos kuin tämä. Kuvittelisin että monikanava-SACD-soittimet jotka ei toista DVD-levyjä on harvassa. Toki voin olla väärässä... ???
 
a cappella sanoi:
Tervehdys!

Olen hankkinut muutaman nk. superaudio-cd -levyn (SACD). Siis monikanavatekniikalla äänitettyä ja tallennettua musiikkia, joka on toistettavissa monikanavaisena sacd-soittimen välityksellä. Kysymys kuuluu, minkälainen ja mistä tällainen soitin kannattaa hankkkia? Niitä ei ainakaan tavallisten mustiengiganttipörssien hyllyiltä löydy. Entä dvd-soitin, joka toistaa sacd:t?

Kuuntelen klassista, urku-, orkesteri- ja kuoromusiikkia.

Terve

SACD on kuoleva formaatti jonka vuoksi kunnollisia monikanavasoittimia ei liiemmälti ole markkinoilla. Ja ne "kelvolliset" soittimet joita löytää maksavat uutena maltaita. Suosittelen että katse kannattaa suunnata käytettyjen laatusoittimien suuntaan. 5-8 vuotta vanhat laatusoittimet ovat toimivia pelejä ja niiden hinta on pudonnut murto-osaan listahinnasta. Esimerkiksi Pioneerin ja Denonin vanhat lippulaivasoittimet ovat mielestäni harkinnan arvoisia. Lexiconkin on hyvä mutta niitä ei liiemmälti ole markkinoillla. Sellaisilta kotiteatteriharrastajilta jotka ovat siirtyneet blu-ray:hin voi saada hyviä löytöjä.

Itse päädyin aikanani SACD/DVD-A-soittimeen, koska levyvalikoima on silloin laajempi. Hommasin ruotsista Denon käytetyn DVD-A11:n (80% alennuksella listahinnasta :) ). Mainitsemillesi musiikkigenreille löytyy runsaasti hyviä monikanavaäänityksiä. Kannattaa olla tikkana myös levyjen hankinnan suhteen: monen (hyvän) DVD-A:n suhteen uusia painoksia ei enää tehdä ja käytettyjen hinnat voivat olla jopa kahtasataa euroa skibale.
 
Moi,

Lainataan kivaa ketjua hieman:

olen kuullut, että sacd-levy parhaillaan (ihan kaksikanavaisena, jos soitin siihen antaa mahdollisuuden) pesee cd-levyn mennen tullen. Pitääkö paikkansa?

Yst. Terv.
svoo
 
Svoo: Kyllä. Dynamiikka on SACD:n eduksi 120 vastaan 96 dB, ja taajuuskaista on SACD:n eduksi 20 Hz - 50 kHz vastaan 20 Hz - 20 kHz.

Mutta sitten ainainen caveat emptor: mistä saa hyviä CD-levyjä? :p Yleensä SACD:n masterointi yms. on tehty enemmän taidolla ja oletuksella että loppukäyttäjällä on laitteet ja maku jolla tästä paremmasta laadusta voi nauttia. >:D
 
Vastaan nyt tässä alkuperäiseen kysymykseen, siis monikanavalevyistä.

Ensinnäkin: SACD formaatista oli ennen muodikasta sanoa, että se kuolee pois. Vasta kuluneen vuoden aikana monet nimekkäät hifi-journalistit ovat joutuneet toteamaan, että on aika hölmöä toitottaa sitä kuolemaa jo kymmenettä vuotta putkeen, samalla kun uusia SACD-julkaisuja tulee tappavan tasaista tahtia, muistaakseni luokkaa 400-500 nimikettä vuodessa. Eli se siitä kuolemasta. Jos kuuntelet klassista, olet onnellisessa asemassa, sillä suuri osa (90%?) julkaisuista on klassista. Millään muulla genrellä SACD ei ole ottanut tuulta purjeisiin alun perinkään.

Soitinta valittaessa kannattaa pohtia aluksi, haluaako viedä SACD-äänen vahvistimeen/prosessoriin digitaalisesti (nykyään yleensä HDMI johdolla) vai analogisesti (6 rca-johtoa). Jos päätyy ensinmainittuun, silloin kannattaa hakea edullinen massavalmistajan BluRay-soitin josta saa SACD-digiääntä pihalle. Soittimen rooli on olla pelkkä pyöritinkoneisto ja äänenlaadun määrä vahvistin/prossu. Joku Mediatekin piirilevy sopiviin kuoriin pakattuna (=Oppo, Cambridge yms.) ajanee asiansa.

Itse olen sitä mieltä, että ääni kannattaa muuttaa analogiseksi jo siellä soittimessa, ja siirtää sitten hyvän analogisen vahvistimen läpi eteenpäin. Tätä mielipidettäni tukee myös se, että lähes poikkeuksetta prossutesteissä parasta ääntä on saatu ulkoisesta huippu-cd-soittimesta analogisella signaalilla. Itse asiassa luin juuri Arcamin uusimman mahtiprosessorin testin, jossa se Oppon halppissoitin kuulosti paremmalta analogialähdöistä kuin Arcamin muuntimista (tuo alkaa olla jo noloa). Soittimen rooli on siis merkittävä. Kuten aiemmin joku sanoikin, nyt on hyvä hetki ostaa paremman pään universaali-dvd-soitin, joka toistaa SACD-levyt ja tekee muunnoksen laadukkaasti. Esim. Onkyon, Arcamin ja Nadin Master-sarjan lippulaivasoittimet on todettu äänenlaadultaa erinomaisiksi, ja niitä saa hyvään (=puoleen) hintaan kun ensimmäiset BluRay-soittimet tulevat markkinoille ko. valmistajilta.

Jos onnistuu löytämään pelkän äänipuolen hanskaavan monikanava-SACD-soittimen, se kannattaa poimia parempaan talteen välittömästi. Niissä käytettävyys on vielä pykälää parempi kuin universaalisoittimissa, plus jotkut soittimet osaavat tehdä signaalinkäsittelyn ja DA muunnoksen DSD-bittivirralle, jolloin sitä ei tarvitse sotkea PCM:ksi. Suurin vaikutus äänenlaatuun on kuitenkin aina soittimen analogiaosalla.
 
Svoo sanoi:
Moi,

Lainataan kivaa ketjua hieman:

olen kuullut, että sacd-levy parhaillaan (ihan kaksikanavaisena, jos soitin siihen antaa mahdollisuuden) pesee cd-levyn mennen tullen. Pitääkö paikkansa?

Yst. Terv.
svoo

En nyt sanoisi että "pesee", mutta allekirjoittanut kuuntelee mieluummin sacd kuin cd-kerrosta. Tää voi olla sellainen soitinkohtainen tai jopa levykohtainen juttu. Hifihuoneella McIntoshin soitin kuulosti paremmalta SACD-moodissaa. Sama juttu on oman Denonin kanssa. Mutta kuitenkin mun Ayon CD-2 on parempi kuin Denon DVD-A11 SACD-tilassa.
 
Kiitos, valaisi riittävästi.

Yst. Terv.
svoo ja sugden masterclass cd-soitin
 
Minulla ollut kokemuksia neljästä Sonyn SACD-soittimesta: SCD-770QS, SCD-940QS, SCD-555ES ja SCD-777ES. Soittimista kolme on edelleen itselläni. Voin suositella niitä kaikkia sekä CD:n että SACD:n kuunteluun. Joka vuosi on ollut enemmän ja enemmän SACD-formaatin levyjä saatavilla, enkä todellakaan ihmettele miksi näin on. SACD on kaikilta osin ylivoimainen formaatti perinteiseen cd-levyyn verrattuna.
 
Klassisen musiikin tapauksessa SACD on mielestäni varteenotettava valinta myös kaksikanavaisen toiston tapauksessa. Oma Yamaha CD-S2000 -soittimeni on puhdas kaksikanavakapistus, joka on mielestäni vallan mainio SACD-toistossa. BIS:n ja muiden laatumerkkien SACD-levyt on yleensä tehty niin hyvin myös kaksikanavamiksauksina, että SACD-formaatin hankinta kannattaa.

t. jjahifi
 
Klassisella puolella SACD-formaatti voi kohtuullisen hyvin, ja julkaisuja - kotimaisiakin - tulee tasaiseen tahtiin. Itse olen kokenut SACD:n lisäarvon nimenomaan monikanavaisuudessa (stereota millään muotoa väheksymättä). Soitin puolella Oppon DV-981HD vaihtui vastikään uuteen Cambridge Audion Azur BD650 -universaalisoittimeen, joka SACD:n ohella soittaa mm. Blu-rayt. Äänenlaatuun soittimen vaihto toi selvän parannuksen. Kalevi Kiviniemen urkulevyjä revitellessä - täältä tähän!
 
kre sanoi:
Vastaan nyt tässä alkuperäiseen kysymykseen, siis monikanavalevyistä.

- - - - -

Soitinta valittaessa kannattaa pohtia aluksi, haluaako viedä SACD-äänen vahvistimeen/prosessoriin digitaalisesti (nykyään yleensä HDMI johdolla) vai analogisesti (6 rca-johtoa). Jos päätyy ensinmainittuun, silloin kannattaa hakea edullinen massavalmistajan BluRay-soitin josta saa SACD-digiääntä pihalle. Soittimen rooli on olla pelkkä pyöritinkoneisto ja äänenlaadun määrä vahvistin/prossu. Joku Mediatekin piirilevy sopiviin kuoriin pakattuna (=Oppo, Cambridge yms.) ajanee asiansa.

Itse olen sitä mieltä, että ääni kannattaa muuttaa analogiseksi jo siellä soittimessa, ja siirtää sitten hyvän analogisen vahvistimen läpi eteenpäin. Tätä mielipidettäni tukee myös se, että lähes poikkeuksetta prossutesteissä parasta ääntä on saatu ulkoisesta huippu-cd-soittimesta analogisella signaalilla. Itse asiassa luin juuri Arcamin uusimman mahtiprosessorin testin, jossa se Oppon halppissoitin kuulosti paremmalta analogialähdöistä kuin Arcamin muuntimista (tuo alkaa olla jo noloa). Soittimen rooli on siis merkittävä. Kuten aiemmin joku sanoikin, nyt on hyvä hetki ostaa paremman pään universaali-dvd-soitin, joka toistaa SACD-levyt ja tekee muunnoksen laadukkaasti. Esim. Onkyon, Arcamin ja Nadin Master-sarjan lippulaivasoittimet on todettu äänenlaadultaa erinomaisiksi, ja niitä saa hyvään (=puoleen) hintaan kun ensimmäiset BluRay-soittimet tulevat markkinoille ko. valmistajilta.

- - - - -

Sinällään on harmi, että tuo yhden letkun HDMIn käyttäminen ei antaisi kunnon lopputulosta, koska sen käyttö yksinkertaistaisi paljon käyttörutiineja (ei enää kuuden RCA-johdon hässäkkää, sama johto universaalisoittimen tapauksessa käytössä myös kuvapuolella jne.), puhumattakaan siitä että selviäisi yhdellä kohtalaisesti tilaa vaativalla laatikolla kahden sijasta.

Suuri osa AV-vahvistimen sinänsä hyödyllisistä toiminnoista (viivesäädöt, bass management, taajuuskorjaus jne.) edellyttänee kuitenkiin analogisen signaalin digitaalista käsittelyä, joten nuo jäisivät pois, jos soittimessa D/A-muunnettu signaali pakotetaan toistettavaksi sellaisenaan ilman digitointia.

Jotenkin tuntuisi siltä, että nuo universaalisoitimet (OPPO, CA jne.) tuovat HDMI-kaapeliin laadukkaan DSD-bittivirran (SACD-tapauksessa), mutta nyt pitäisi vaan löytää riittävän hyvällä D/A-muuntimella varustettu esivahvistin tai AV-vahvistin, joka saisi tuotettua tuosta sisääntulevasta DSD:stä aikaiseksi hyvälaatuiset analogiasignaalit. Ja vielä mielellään selvästi alle 2 k€:n hintaan!
 
NSeppo sanoi:
Sinällään on harmi, että tuo yhden letkun HDMIn käyttäminen ei antaisi kunnon lopputulosta, koska sen käyttö yksinkertaistaisi paljon käyttörutiineja (ei enää kuuden RCA-johdon hässäkkää, sama johto universaalisoittimen tapauksessa käytössä myös kuvapuolella jne.), puhumattakaan siitä että selviäisi yhdellä kohtalaisesti tilaa vaativalla laatikolla kahden sijasta.

Kun ne johdot kerran kytkee, niin ei niissä nyt sen isompaa hässäkkää ole. Mutta olisihan se eleganttia pitää piuhojen määrä pienenä.

NSeppo sanoi:
Suuri osa AV-vahvistimen sinänsä hyödyllisistä toiminnoista (viivesäädöt, bass management, taajuuskorjaus jne.) edellyttänee kuitenkiin analogisen signaalin digitaalista käsittelyä, joten nuo jäisivät pois, jos soittimessa D/A-muunnettu signaali pakotetaan toistettavaksi sellaisenaan ilman digitointia.

Nämä viiveet ym. hoidetaan joko soittimessa digisignaalille tai av-vahvistimessa digisignaalille. Kun ollaan tehty DA-muunnos, signaalia ei kannata viedä enää muualle kuin volumesäädön läpi päätteille. Näin käytännössä tapahtuukin av-vahvistinten/prossujen 5.1-analogiotolle, sitä ei digitoida uudelleen.

NSeppo sanoi:
Jotenkin tuntuisi siltä, että nuo universaalisoitimet (OPPO, CA jne.) tuovat HDMI-kaapeliin laadukkaan DSD-bittivirran (SACD-tapauksessa), mutta nyt pitäisi vaan löytää riittävän hyvällä D/A-muuntimella varustettu esivahvistin tai AV-vahvistin, joka saisi tuotettua tuosta sisääntulevasta DSD:stä aikaiseksi hyvälaatuiset analogiasignaalit. Ja vielä mielellään selvästi alle 2 k€:n hintaan!

Kerro ihmeessä jos tuollaisen löydät ;)
 
Työkaverilla on juuri ^ tuollainen Sony. Ollut varsin tyytyväinen.
 
kre sanoi:
Itse olen sitä mieltä, että ääni kannattaa muuttaa analogiseksi jo siellä soittimessa, ja siirtää sitten hyvän analogisen vahvistimen läpi eteenpäin. Tätä mielipidettäni tukee myös se, että lähes poikkeuksetta prossutesteissä parasta ääntä on saatu ulkoisesta huippu-cd-soittimesta analogisella signaalilla. Itse asiassa luin juuri Arcamin uusimman mahtiprosessorin testin, jossa se Oppon halppissoitin kuulosti paremmalta analogialähdöistä kuin Arcamin muuntimista (tuo alkaa olla jo noloa).

Voisitko kertoa, mistä testistä tuon Arcamin prosessoria koskevan maininnan pongasit (nettihaku tuottaa noita testejä pilvin pimein)? Itselläkin tässä pähkäilyssä, hankkiako laadukas - ja hintava - moninormisoitin vaiko laadukas prosessori ja perussoitin, jonka analogialähdöllä ei olisi niin väliä.

Korkean resoluution tallenteista puheen ollen kannattaa pitää mielessä, että ladattavien tiedostojen valikoima kasvaa myös kohtuu mukavaa tahtia. Valtasosa noista on vain kaksikanavaisia, enkä itse edes tiedä, miten niitä harvoja monikanavatallenteita tietokoneen kautta onnistuisi ilmoille saattamaan. Tosin olen rajoittunut Mac -maailmaan, ehkä PC-puolella monikanavaisuus onnistuu helpommin.
 
Gefilus sanoi:
Voisitko kertoa, mistä testistä tuon Arcamin prosessoria koskevan maininnan pongasit (nettihaku tuottaa noita testejä pilvin pimein)? Itselläkin tässä pähkäilyssä, hankkiako laadukas - ja hintava - moninormisoitin vaiko laadukas prosessori ja perussoitin, jonka analogialähdöllä ei olisi niin väliä.

Korkean resoluution tallenteista puheen ollen kannattaa pitää mielessä, että ladattavien tiedostojen valikoima kasvaa myös kohtuu mukavaa tahtia. Valtasosa noista on vain kaksikanavaisia, enkä itse edes tiedä, miten niitä harvoja monikanavatallenteita tietokoneen kautta onnistuisi ilmoille saattamaan. Tosin olen rajoittunut Mac -maailmaan, ehkä PC-puolella monikanavaisuus onnistuu helpommin.

Minä pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että signaalia käsitellään digitaalisesti vain kerran. Ja käsittely mieluummin siellä missä DA-muunnos pystytään suorittamaan laadukkaimmin. En suosittele että hankkisit huonolaatuisen soittimen jonka (huonolaatuista?) analogista signaalia käpisteltäisiin uudelleen A/V-vahvistimessa.

Minä itse päädyin sellaiseen ratkaisuun missä DVD-moninormisoitin on laadukas ja A/V-esivahvistin on täysin analoginen (ja viimeisen päälle tehty). Haittapuolena on runsas määrä piuhoja mutta bonuksena on hyvälaatuinen ääni.
 
pjvfinland sanoi:
Minä pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että signaalia käsitellään digitaalisesti vain kerran. Ja käsittely mieluummin siellä missä DA-muunnos pystytään suorittamaan laadukkaimmin. En suosittele että hankkisit huonolaatuisen soittimen jonka (huonolaatuista?) analogista signaalia käpisteltäisiin uudelleen A/V-vahvistimessa.

Juurikin näin, eli tarkoitin pähkäilyä seuraavien lähestymistapojen kesken:

A) Tasokas soitin, jossa laadukas DA-muunnos ja analogiaosat (ja mahdollisesti muuta monikanavaisuuteen liittyvää prosessointia).

B) Perussoitin, josta signaali siirretään digitaalisesti laadukkaaseen prosessoriin.

Käytännössä kuluttajalaitteiden välinen digitaaliväylä monikanavaäänelle on HDMI, jonka soveltaminen tasokkaaseen audiokäyttöön ei ole ihan triviaalia. Käsittääkseni juuri Arcam on pyrkinyt tarjoamaan yleispätevän ratkaisun tähän HDMI-audiorajapintaan, siksi tuo Arcam:n prosessoriin liittyvä testiraportti kiinnostaisi.
 
Back
Ylös