SACD / DVD-Audio levyt

pirkka

Käyttäjä
Liittynyt
23.7.2006
Viestejä
13 844
Kaupunki
Järvenpää
Vaikka musiikki kuuluukin musiikki alueelle niin laitoin tänne tinkimättömään tallaisen aiheen koska on minun mielestä tinkimätöntä jos kustannuksia ajattelematta pyrkii omista lähtökohdistaan parhaaseen mahdolliseen ääneen kotisysteemissään ja SACD / DVD-A edustavat minulle kaikkein parasta mitä nykyisin on äänentoistossa saatavissa.

Haluaisinkin kuulla muiden samoin kokevien kokemuksista ja saada ja jakaa vinkkejä hyvistä laitteista ja levyistä, joilla tähän tavoitteeseen pyritään.

Itse pääsin hyvään alkuun SACD toistossa vanhalla Sonyn 900 jotain soittimella mutta tavoitteenani oli kauan löytää äänellisesti tyydyttävä multiformaattisoitin. Testailin joitakin ja lopulta päädyin siihen että Arcam DV139 olisi minun soittimeni. On suunnattoman seestynyt ja tasapainoinen sointi kaikilla osa-alueilla ja lisäksi minua miellyttävä avaruus ja tiiveys yhdistettynä. Ääni oli tunnokas ja tarkka ja nyanssien aitous oli ihon kananlihalle nostaavalla tasolla. Samoin hinta tässä tilanteessani.

Messuilla tutustuin Denonin edullisiin multiformaattisoittimiin ja otin niitä kotiin koeteltavaksi. Halvimmat olivat CD ääneltään honteloita ja värittyneitä. Niistä puuttui musiikin ydin, vain rytminen pinta oli siedettävästi mukana. Sitten kytkin letkuihin mallin DVD-3910. Johan potkaisi! Jo pelkkä CD toisto on aiemmin omistamani Arcam CD33 tasolla ellei jopa tarkempi. Ääni on kuitenkin samalla tavalla avara ja heleä ja alapää jopa paremmin kontrollissa. SACD toistossa hyvillä levyillä laite loistaa. Ääni on hologrammimainen ja dynaaminen. Näin aitoa musikaalista ääntä en ole muilla formaateilla kuullut.

Nyt parhaillaan soi hieno SACD levy:

Stravinsky - L'Histoire du soldat/Concerto en ré - Paavo Järvi - Die Deutche Kammerphilharmonie Bremen - Pentatone PTC 5186 046

Torvien transientit ja patarumpujen aitous ovat upeita, samoin dynamiikka, paikoin jopa pelottavaa. Aivan herkimmätkin huilut ja pitsikaatot kuuluvat kuin istuisi eturivissä hyvässä konserttisalissa.
 
Hienoa kuulla, Pirkka!

On totta, että SACD tarjoaa hyvin tehtynä selkeästi parempaa potentiaalia.
Parempaan olen kuullut päästävän vain hyvällä LP-soittimella/levyllä sekä
24 bit studiomasterilla. Muuten SACD voi mennä varsin pitkälle.

Ossi
 
Kaikella ystävällisyydellä Ossi,

mutta... lainaan itseäni:

pirkka sanoi:
Vaikka musiikki kuuluukin musiikki alueelle niin laitoin tänne tinkimättömään tallaisen aiheen koska on minun mielestä tinkimätöntä jos kustannuksia ajattelematta pyrkii omista lähtökohdistaan parhaaseen mahdolliseen ääneen kotisysteemissään ja SACD / DVD-A edustavat minulle kaikkein parasta mitä nykyisin on äänentoistossa saatavissa.

Haluaisinkin kuulla muiden samoin kokevien kokemuksista ja saada ja jakaa vinkkejä hyvistä laitteista ja levyistä, joilla tähän tavoitteeseen pyritään.

Olin kenties jotenkin epätäsmällinen tuossa aloituksessani mutta tarkoitin siis että täällä keskusteltaisiin SACD ja DVD-A formaattien laitteista ja tallenteista. Vertailu muihin formaatteihin käytäköön muualla. Kerro siis Ossi kokemuksistasi esim näiden formaattien hyvistä tallenteista jos haluat täällä keskustella...

Pirkka
 
Ihan hyvä juttu, että näilläkin sivuilla tinkimättömän toiston otsikon alla pohditaan SACD / DVD-A asioita.

Henkilökohtaiesti olen jo vuosia puhunut ko. formaattien puolesta ja erityisesti klassisen ja jazzin ystävänä voi olla tyytyväinen siitä, että kummankin formaatin (erityisesti SACD) tarjonta on ollut vakaata ja viime vuosina selvässä määrällisessä / laadullisessa nousussa.

Bachin ystävänä unohtumattoman alku sysäyksen DVD-A formaatti antoi Teldecin tuottamana Matteus Passio joht. Nikolaus Harnoncourt. Levyllä esiintyvät: Arnold Schönberg kuoro, Wiener Sängerknaben ja Concentus Musicus Wien.

Musiikki on lähtökohtaisesti elämää suurempaa ja kun siihen lisää esityksen ja toiston, joka kunnioittaa teosta ja herra Bachia niin kokonaisuus on sanoisinko mykistävä. Monikanavan tuoma tilantuntu Wienin Jesuiitta kirkosta, jossa äänitys tehtiin 12 päivän aikana, luo autenttisuutta, jota parempaa kotisohvalta ei juuri löydy. (Monikanava 5.1 / 96kHz/24-bit). Samoilla spekseillä löytyy levyltä myös stereo-vaihtoehto.

Tuo oli siis startti teemaan SACD / DVD-A

Taiteellisesti ja teknisesti laadukas ko. formaattien tuotanto ( Klassinen ja Jazz) leviää suhteellisen laajalle, mutta ilahduttavaa on, että myös pienet yhtiöt ovat näkyvästi kuvassa mukana.
( Ondine, Bis, Hyperion, Alba, Chandos Onyx jne ) Ymmärrykseni mukaan ko. yhtiöt ovat myös menestyneet kaupallisesti kohtuullisen hyvin Hi-res formaattiensa kanssa.

Mielestäni Jazz-pianon suuri(n) nimi Bill Evans on myös saanut SACD formaatin pelastajakseen. Monet hänen originaalilevynsä ovat luvattoman huonolla tekniikalla ja hutiloiden tehtyjä, jota pidän häpeänä koko Jazz genrelle. SACD tuotannolla on saatu ihmeitä aikaan. Ostin kuukausi sitten klassikko levyn "Waltz for Debby" Riverside SACD stereo ja koko trio on kuin uudesti syntynyt. Dynamiikka erottelu tilan tuntu jne. oikeassa kuosissa. Tätä voi kutsua myös kulttuuriteoksi ja levyä voi suositella lämpimästi Evansin musiikin ja SACD:n ystäville.

Hyviä toistolaitteita on maailma täynnä. Moninormisoittimet ovat kuitenkin hyvä vastaus vallitsevaan formaatti sirkukseen. Itselläni on vuosia ollut Pioneerin järeimmän pään moninormi pyörittäjä, joka toistaa hyvän kuvan ja äänen varmasti ja moitteettomasti.

Kaiutin puolella olen siirtynyt ns. muhevan äänen puolelle. Tästä illuusiosta vastaa Sonus Faber painotteinen, sanoisinko instrumenttikokoelma.

Jotenkin tuntuu, että Sonukset tykkäävät SACD:stä. Tämä on siis ehdottoman subjektiivinen toteamus.
 
Ingenjör Öhman muuten pitää SACD:n toteutusta osiltaan jopa huonompana, kuin sitä kolmatta formaattia, jota ei saa tässä keskustelussa mainita. DVD-A saa sen sijaan suitsutusta:
http://sound.westhost.com/cd-sacd-dvda.htm
Mielenkiintoinen juttu..

Kokemisen arvoisista DVD-A äänitteistä mainitsemisen arvoinen on Pink Floydin DSOTM. Perimätieto kertoo, että äänite on alkuperäisiltä Alan Parsonin quad-lp-mastereilta väännetty 4(.1)-kanavainen. Virallinen SACD ei kuulemma (en ole kuullut) ole lähellekään samaa luokkaa. Netistä löytyy mm. Parsonin oma arvio molemmista (eli quad LP ja SACD) miksauksista, hän jopa antaa paikoin SACD:llekin tunnustusta ja toteaa omassaankin olevan puutteita. On muistettava, että alkuperäinen miksaus on tehty kovassa kiireessä 70-luvun tekniikalla.

Itse olen kovin tuohon DVD-A versioon tykästynyt, säksätykset vellovat huimasti ympäri huonetta ja mm. "Us, us, us..." kiertää kaiuttimelta toiselle juuri niinkuin pitääkin. Äänenlaatu on loistelias (väitetty master -> 24/192 , tosin allek. 4-kanavainen järjestelmä on aikamoinen viritys, eikä sovellu vakavamieliseen kuunteluun.

DVD-A on siis saatavana vain ns bootlegginä, joten lienee paikallaan pitää keskustelu äänitteen hankkimiskeinoista jossain ihan muualla.
 
Tuo Arcam DV139 olisi varmasti hieno soitin niin kuvan kuin äänenkin toistoon. Hifimessuilla Hifimestan kaverit olivat sitä mieltä ettei se äänellisesti juuri häviä CD36:lle. Silloin sen täytyy kyllä olla hyvä!

Itselläni on CD/SACD-käytössä Bladelius Freja ja hieno peli on kyllä minusta sekin, tarkka, sivistynyt mutta ei lainkaan rasittava.

Hyvistä SACD-levyistä voisin nostaa esiin RCA:n mainot Living Stereo -levytykset. Niissä on paljon hienoja levytyksiä 50- ja 60-luvuilta stereon aamunkoitteesta. Osa noista on kolmikanavaisia tallenteita, mutta minä kuuntelen niitä stereona kun monikanavahimmeleitä ei itseltäni löydy. Tänään kuuntelin Tsaikovskin 6. sinfonian levytystä vuodelta -55 ja äänenlaatu ja esitys olivat hienoja. Pieni pohjakohina ei häirinnyt lainkaan.
 
Musti sotakoira sanoi:
Ingenjör Öhman muuten pitää SACD:n toteutusta osiltaan jopa huonompana, kuin sitä kolmatta formaattia, jota ei saa tässä keskustelussa mainita. DVD-A saa sen sijaan suitsutusta:
http://sound.westhost.com/cd-sacd-dvda.htm
Mielenkiintoinen juttu..
...
DVD-A on siis saatavana vain ns bootlegginä, joten lienee paikallaan pitää keskustelu äänitteen hankkimiskeinoista jossain ihan muualla.

Moi !

Mielestäni ero tulee lähinnä siitä masterista. Samasta lähdemateriaalista tehdyissä enk kyllä usko isompaa eroa olevan. Oman kokeukseni mukaan SACD:t ovat käyttäjän kannalta helpompia käyttää. Ja äänenlaatu on niissä SACD-levyissä mitä minulla on keskimäärin parempi kuin omistamieni DVD-A levyjen. Kuten sanottu mielestäni tämä ero johtuu yksinomaan masterista, ei DVD-A/SACD eroista.

Joo, kuuntelen noita kaksikanavaisena Frejalla.

--
 
Alex sanoi:
Mielestäni ero tulee lähinnä siitä masterista. Samasta lähdemateriaalista tehdyissä enk kyllä usko isompaa eroa olevan.
Riippuu tietysti siitä. mitä "isommalla erolla" tarkoitetaan. Seuraavassa linkissä on kanttiaallon avulla demonstroitu SACD:ssä käytetyn koodauksen ylä-ääniin lisäämää kohinaa. Tätä ilmiötä sitten pyritään ilmeisesti kompensoimaan siirtämällä kohinaa ultraäänialueelle, jolloin sitä ei kuule. Vaikuttaako tämä kuultavaan ääneen? Varmasti (mutua :D ). Vaikuttaako niin paljon, että ihminen sen kuulee? Riippuu tietysti ihmisestä ja laitteista.

http://www.smr-home-theatre.org/surround2002/technology/page_07.shtml

Siinä mielessä lienet ihan oikeassa, että SACD:llä varmaan löytyy lukumääräisesti enemmän ja laadultaan parempia julkaisuja. Kuitenkin, olen esitettyjen seikkojen valossa pettynyt ko. formaatin toteutukseen. Vaikuttaa varsin epä-tinkimättömältä.
Itse musiikkihan on sitten varmasti ihan yhtä nautittavaa molemman tyyppisiltä lätyiltä.
 
Musti sotakoira sanoi:
Riippuu tietysti siitä. mitä "isommalla erolla" tarkoitetaan. Seuraavassa linkissä on kanttiaallon avulla demonstroitu SACD:ssä käytetyn koodauksen ylä-ääniin lisäämää kohinaa. Tätä ilmiötä sitten pyritään ilmeisesti kompensoimaan siirtämällä kohinaa ultraäänialueelle, jolloin sitä ei kuule. Vaikuttaako tämä kuultavaan ääneen? Varmasti (mutua :D ). Vaikuttaako niin paljon, että ihminen sen kuulee? Riippuu tietysti ihmisestä ja laitteista.

http://www.smr-home-theatre.org/surround2002/technology/page_07.shtml

Siinä mielessä lienet ihan oikeassa, että SACD:llä varmaan löytyy lukumääräisesti enemmän ja laadultaan parempia julkaisuja. Kuitenkin, olen esitettyjen seikkojen valossa pettynyt ko. formaatin toteutukseen. Vaikuttaa varsin epä-tinkimättömältä.
Itse musiikkihan on sitten varmasti ihan yhtä nautittavaa molemman tyyppisiltä lätyiltä.

Moi !

[provo on]
Eikös kohinan lisääminen ole juuri se mitä vinyylillä saavutetaan cd-tallenteisiin verrattuna? Jotkut jopa pitävät siitä, vain ritinät puuttuvat.
[provo off]

Yleisesti otettuna hyvälaatunen normaali cd on kyllä erittäin laadukas. Huonolaatuinen tallenne, oli se sitten vinyyli, cd tai SACD/DVD-A on huonompi riippumatta formaatista. kun ostan levyjä niin valitsen toki SACD/DVD-A:n jos sellinen on vaivatta saatavissa, mutta "tyydyn" yhtä hyvin tavalliseen cd:hen varsinkin jos sen on tehnyt joku laadukas lafka (kuten Verve tai Rhino)

--
 
Alex sanoi:
Yleisesti otettuna hyvälaatunen normaali cd on kyllä erittäin laadukas. Huonolaatuinen tallenne, oli se sitten vinyyli, cd tai SACD/DVD-A on huonompi riippumatta formaatista. kun ostan levyjä niin valitsen toki SACD/DVD-A:n jos sellinen on vaivatta saatavissa, mutta "tyydyn" yhtä hyvin tavalliseen cd:hen varsinkin jos sen on tehnyt joku laadukas lafka (kuten Verve tai Rhino)

--

Pysytäänkö asiassa? Pirkka ymmärtääkseni toivoi, ettei täällä puhuta c-kaseteista, vinyyleistä tai cd:stä. Lainatakseni ensimmäistä linkkiäni:
This time the storage media (SACD versus DVD-A) is the question, and it can very easily be distorted by comparing the systems on different recordings. The better recording will always win.
 
Musti sotakoira sanoi:
Pysytäänkö asiassa? Pirkka ymmärtääkseni toivoi, ettei täällä puhuta c-kaseteista, vinyyleistä tai cd:stä. Lainatakseni ensimmäistä linkkiäni:
This time the storage media (SACD versus DVD-A) is the question, and it can very easily be distorted by comparing the systems on different recordings. The better recording will always win.

Ok,

Pahoitteluni, vertasin vain yleensä sitä että erot digitaaliormaattien välillä ovat aika pienet kaksikanavakuuntelussa.
Erot SACD:n ja DVD-A:n välillä ovat mielestäni vielä pienempiä ja oman havaintoni mukaan peittyvät masteroinnin taakse.

Pitäisi ensin saada samasta masterista tehty SACD ja DVD-A. Esimerkiksi tuossa PF:n tapauksessa näin ei ilmeisestikkään ollut.

--
 
Sain juuri postissa tilaamani levyn

Dvorak - Symphony nr 9 / Harnoncourt / Royal Concertgebouw Orch / Teldec 3984-25254-9 DVD-A


Kyllä täytyy sanoa että olipa vertailukohtana mitä vaan niin soi hienosti. Ensikuulemalta esim torvien transientit ovat erityisen meheviä ja teräviä ja tilavaikutelma on hieno. Olen ko salissa ollut konsertissa ja se on akustiikaltaan ensiluokkainen ja se kyllä välittyy levyn myötä. Avaraa, kirkasta, voimakasta ja koskettavaa.

Edit<. <huomasin juuri että levyllä on kuvia säveltäjästä ja aikalaisotoksia New Yorkista ja muualta usasta. Niitä voi musiikkia kuunnellessa ihailla ja eläytyä musiikin maisemiin.
 
Back
Ylös