Markus Kantola
Hifiharrastaja
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature currently requires accessing the site using the built-in Safari browser.
Kannesta päätellen aivan oikea kappale. Rupesin tuota sointiväriä miettimään Maggien poistetun jakosuotimen kautta ja siinähän on diskanttielementin kanssa sarjassa 22uF kondensaattori koottuna useasta erikokoisesta konkasta.Kuuntelin mielenkiinnosta tuota Seekersin kappaletta netistä, ilmeisesti kyse on tästä:.
Siinä soitetaan ilmeisesti kuusipuukantisilla teräskielisillä kitaroilla. Yleensä kuusipuukantisen kitaran sointi on merko kirkas ja selkeä, mutta esim. manonkikantisen sointi on lämpimämpi myös teräskielisenä. Ehkä olet tottunut vain kuuntelemaan levyä hieman värittyneenä. En usko että virtaohjattu vahvistin on mitenkään "syyllinen" muuttuneeseen sointiväriin.
Vaikka en niin asiantuntija olekaan sinun kaiuttimesi suhteen, tuo joidenkin taajuuksien korostuminen voisi olla oire kaiuttimen resonansseista niillä taajuuksilla. Virtaohjauksen suurempi impedanssi tuo ne esille. Jänniteohjaus saattaa niitä peitellä. Joten jos pystyt vaimentamaan häiritsevät resonanssit pois kaiuttimesta, on mahdollista että saavutat haluamasi tuloksen sitä kautta. Ja miten se sitten tehdään, niin kuten sanoin en ole asiantuntija.Pitkän testailun tuloksena olen tullut siihen päätelmään että:
- Jänniteohjauksella kaiuttimen ääni ei ole korvalleni kelvollinen
- Virtaohjauksella ääni on puhdas mutta tietyt taajuudet korostuvat voimakkaasti
- Korvalleni soveltuvaa kompromissia lähtöimpedanssin suhteen ei tahdo löytyä
Näin on, ja lisäksi: Sähköstaattikaiutin on jo aivan toimintaperiaatteensakin puolesta jänniteohjattu. Jännite → sähkökenttä → voima → äänenpaine. Nämä ovat toisistaan lineaarisesti riippuvaisia. Verrattuna sähködynaamiseen kaiuttimeen aivan eri eläin.Elektrostaattinen kaiutin on kuormana pääasiassa kondensaattori, toki step-up muuntajan kautta todellisuudessa muutakin.
Sen virtaohjaus ei siis tule kysymykseen koska jos vaste jänniteohjattuna on suht koht suora niin virtaohjattuna vaste laskee n. 60dB äänialueella.
katso liitettä 210249
Molemmat tuossa on olohuoneessa mutta sähköstaatteja en ole edes kokeillut virtaohjattuna aiemmin mainitusta syystä.^Eikös kyse ollut magnetostaattsta, eikä sähköstaatista?
Jos haluat kokeilla TDA7293 piirillä toteutettua vahvistinta niin voin lähettää tyhjän kortin ja osaluettelon, siihen saa osat partcosta.Mun tekemättömien, mutta voimakkaasti haavelemieni töiden joukossa on myös tämmöisen virtaohjaukseen perustuvan perusvahvistimen kokoaminen. Ehkä joskus tai ei koskaan. Ja toteutus juuri siten, että jännite/virtatakaisinkytkentää voi hämmentää yhdellä säätimellä. Taajuushommelit ajattelin hoitaa siten, että jänniteohjaukselle ei mitään korjauksia ja virtaohjauspuolelle juuri niille valituille koe-elementeille, laajakaistat toki, kertaluonteinen korjaus.
Jälkimmäisen toteutusidea on aika suoraviivainen. Kanttiaaltoruokintaa vahvistimeen ja oskilloskoopilla tuloksen ihailu elementin navoista. Tämä säädin virtaohjauksen asennolla. Jottei menisi "mittaamiseksi", minkä olen näistä hifihimmeleistä pyrkinyt minimoimaan, laitan seuraavaksi ekvalisaattorin kanttiaaltolähteen ja vahvistimen väliin ja vetelen namikoista kanttiaallon mahdollisimman "ehjäksi". Sitten rekisteröin säätimistä ne, joita temppuun tarvittiin ja teen piirikortille vastaavat kaistanpäästösäätimet, mutta kiinteillä komponenttiarvoilla.
Toimii tai ei toimi. Idea on esitelty vapaasti käytettäväksi.
Jos sinne nyt pientä vastepoikkeamaa jää, niin menköön takaisinkytkennän (jännite/virta) erinomaisuuden piikkiin.
Harvoin. Ainakin puolijohdevahvistimet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia että ne eivät mitenkään kärsi kuorman puutteesta. Moni putkipäätekin käyttäytynee samoin mutta jos poikkeuksia on niin veikkaan että löytyvät putkilaitteiden joukosta.Voiko olla liian helppo? Vahvistimissa on näkynyt impedanssisuositukselle ylärajakin.