Ryppyjä suuntainvasteessa

Analog

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2006
Viestejä
2 332
Kaupunki
Pirkanmaa
Palasin erään vanhan keskeneräisen projektin pariin ja sitä mittaillessa palasi mieleen miksi siitä luovuin. Iso suuntain tuo diskan vasteeseen kaksi töppärää, toinen jossain 6k ja toinen 13k kieppeillä. Katselin Tuomelan kirjan käppyröistä, että AW-suuntaimissa on samanlaiset töppärät vasteessa.

Onko tarkempaa käsitystä mikä suuntaimen muodossa johtaa noihin töppäröihin?
 
K

ksaunisto

Eikös tuo liene ihan normaali heijastus. Kalotin säteilevä pinta painottuu melko keskelle, koska reuna-alue ei pysty liikuttamaan ilmamolekyylejä kovin hyvin etu-taka-suunnassa (reunuksen harjaa ja uraa lukuunottamatta). Suuntaimen pinnassa on vyöhykkeitä, jotka peilaavat kalotin keskialueelta lähtevää ääntä kuuntelusuuntaan. Vasteen vekit painottuvat on-axis-suuntaan, koska heijatusten viiveet vakioituvat.

Eli kalottisäteilijän pitänee matalassa suuntaimessa olla sopivalla syvyydellä, jottei peilausta syntyisi suuntaimen pinnalta. Heijastuksia syntyy jonkin verran väkisin, mutta heijastava vyöhyke on mahdollista minimoida taittamalla kita auki vasta kalotin kärjen etupuolelta niin että suuntaimen kaaren jatke päätyy kalotin huipulle tjsp.

Rengassäteilijä toimii lähes missä tahansa, koska äänilähde on reunoilla. Myös koveran kalotin luulisi pelaavan paremmin kuin kuperan.
 

Liitteet

  • Kalotti+suuntain.PNG
    Kalotti+suuntain.PNG
    7,8 KB · Katsottu: 243

punssi

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
3 316
Analog sanoi:
Palasin erään vanhan keskeneräisen projektin pariin ja sitä mittaillessa palasi mieleen miksi siitä luovuin. Iso suuntain tuo diskan vasteeseen kaksi töppärää, toinen jossain 6k ja toinen 13k kieppeillä. Katselin Tuomelan kirjan käppyröistä, että AW-suuntaimissa on samanlaiset töppärät vasteessa.

Onko tarkempaa käsitystä mikä suuntaimen muodossa johtaa noihin töppäröihin?
Omissa "tutkimuksissani" huomasin myös että domen muodolla on merkitystä. Ja siitä miten se kytkeytyy suuntaimen muotoihin. Seassin kupoleissa on aika merkittäväkin vaihtelua muodon suhteen.
Kolmasosa pingispallon mallinen kupoli oli heijastavinta sorttia, kun taas matalemmat aludomet sai helpommin pienellä modauksilla integroitua suuntaimeen.

Lisäksi tuntui että jotkut kangasdomet eivät pidä muotoaan äänenpaineen edes jonkinverran noustessa. Etsin tuota tietoa joskus ja löysinkin jonkiasteisia viittauksia bending mode ilmiöön joka on siis kuitenkin suhteellisen tavallinen ilmiö mutta kuitenkin erilailla kussakin diskantissa ilmi tuleva. Lisättäessä siihen suuntain, se muuttaa kuormitusta ja oikeanlaisen tai oikeaoppisen vasteen saaminen voi tuottaa tuskaa.
 
K

ksaunisto

punssi sanoi:
Omissa "tutkimuksissani" huomasin myös että domen muodolla on merkitystä. Ja siitä miten se kytkeytyy suuntaimen muotoihin. Seassin kupoleissa on aika merkittäväkin vaihtelua muodon suhteen.
Kolmasosa pingispallon mallinen kupoli oli heijastavinta sorttia, kun taas matalemmat aludomet sai helpommin pienellä modauksilla integroitua suuntaimeen.

Joo. Matala alu-dome ainakin näyttää yhtenäisesti eteenpäin säteilevältä pinnalta, joten sen sovittamisen pitäisi olla helpompaa. Itselleni oli melkoinen yllätys ettei alu-domekaan toimi kunnolla, ellei sitä ole upotettu riittävän syvälle suuntaimen kitaan. Paljastui tässä: AWSM-120+Seas T29AF001. Ulkoisesta olemuksestaan huolimatta tuo on aika laajalti 1/2-avaruuteen säteilevä ja heijastuksille altis.

Karkeita suuntaviivoja suoran tai vähän laajenevan kidan mahdollisesta syvyydestä saa kurkkimalla esim. T29CF001 tai T29CF002 vakiolaippaa. Tynkä kita toimii ilmeisesti siirtolinjana, joka vahvistaa ääntä 20 kHz alueella. Syvemmällä kidalla kaistan yläpää todennäköisesti laskisi.
 

punssi

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
3 316
Olet oikeassa. Silloin kun kokeilin säätää tuon aludomen ja AWSM-140 suuntaimen yhteispeliä saumattomaksi, jouduin lisäämään 3-4 millisen korokerenkaan suuntaimen ja laipan väliin. Originaali suuntain ei sellaisenaan toiminut vaan kurkun nousua piti jyrkentää pakkeloimalla. Suuntaimen muoto oli siten enempi WG-300 suuntaan profiililtaan jos kurkusta tarkastellaan.
 

Analog

Käyttäjä
Liittynyt
1.9.2006
Viestejä
2 332
Kaupunki
Pirkanmaa
Tuo kyllä menisi yksiin esmes Amphionin suuntainten nielun muodon suhteen.
Juttuhan alkaisi pian lähestyä kompressiodriverien toteutusta jossa "domen" edessä pieni kammio josta pieni purkausaukko suuntaimeen. Tuo kyllä takaa tasaisemman aalto/painerintaman.

Olen tähän asti loiventanut nielua. Sekin poistaa töppäröitä mutta syynä taitaa ollakin vain suuntaimen muodon muuttuminen kaartumattomaksi jolloin heijasteet jakautuu viiveeen suhteen laajemmalle. Nyt tuli vaan isoja ongelmia enkä haluaisi loiventaa suuntainta yhtään (nyt halkaisija 26cm / syvyys 8cm).
 

FiveDotOne

Käyttäjä
Liittynyt
12.10.2006
Viestejä
242
Analog sanoi:
Palasin erään vanhan keskeneräisen projektin pariin ja sitä mittaillessa palasi mieleen miksi siitä luovuin. Iso suuntain tuo diskan vasteeseen kaksi töppärää, toinen jossain 6k ja toinen 13k kieppeillä. Katselin Tuomelan kirjan käppyröistä, että AW-suuntaimissa on samanlaiset töppärät vasteessa.

Onko tarkempaa käsitystä mikä suuntaimen muodossa johtaa noihin töppäröihin?

Torvi aiheuttaa aina tuollaista ilmiötä joka ainakin minun mielestäni johtaa ärsyttävään honotukseen ...

... joka siiten taas ei toisten mukaan ole mikään ongelma kun "suuntaimen" hyviin ominaisuuksiin oikein uskoo.

t. 5.1
 

punssi

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
3 316
FiveDotOne sanoi:
... joka siiten taas ei toisten mukaan ole mikään ongelma kun "suuntaimen" hyviin ominaisuuksiin oikein uskoo.

t. 5.1
Saahan sitä uskoa mihin haluaa... :D Mihin tahansa hyviin ominaisuuksiin. Uskomuksiahan riittää
 
K

ksaunisto

Uskoa tai ei, mutta kun homman saa (tuurilla) toimimaan niin hyvin ettei mikillä enää löydä ylimääräisiä vispauksia eikä muitakaan säröjä, niin kuumuutta, honotusta, sihahtelua tai viiltävyyttä ei myöskään kuulu. Liian etupainotteisuuden voi poistaa vaikka takasäteilyllä.
 

alspe

Käyttäjä
Liittynyt
13.3.2007
Viestejä
14 542
Kaupunki
Tampere
kimmosto sanoi:
Uskoa tai ei, mutta kun homman saa (tuurilla) toimimaan niin hyvin ettei mikillä enää löydä ylimääräisiä vispauksia eikä muitakaan säröjä, niin kuumuutta, honotusta, sihahtelua tai viiltävyyttä ei myöskään kuulu. Liian etupainotteisuuden voi poistaa vaikka takasäteilyllä.

Tarkoititko tällä takadiskanttia suuntaimellisen kanssa?
 

jjahifi

Käyttäjä
Liittynyt
24.2.2007
Viestejä
16 244
Kaupunki
Kaarina
FiveDotOne sanoi:
Torvi aiheuttaa aina tuollaista ilmiötä joka ainakin minun mielestäni johtaa ärsyttävään honotukseen ...
Oletan, että nimimerkillä "En ole koskaan kuullut kunnollista torvikajaria"? :D Sorry suunsoitto...

Torvella on, kaikesta huolimatta, melkoisen mukavia ominaisuuksia. Mukavien haittapuolena sitten vain tulee ikävänluonteisia vaatimuksia sopivan geometrian yms osalta. Ei kovinkaan kivaa eikä helppoa diy-puuhan osalta, ei tarttis kun kunnon työpajan...

t. jjahifi

PS. Amphion Xenonin ja Kryptonin (vanha malli) disu on käytännössä cc-tyyppinen torvi vaikka pohjalla makaileekin perinteisestä cc-elementistä poikkeava kapistus.
 

pjl

Käyttäjä
Liittynyt
7.11.2007
Viestejä
584
Onko kokemusta matalammista suuntaimista? Josko vaikka työstäisi etulevyyn ensin sopivan reiän ja sitten käsijyrsimellä noin 15mm syvä 45 asteen viiste. Takaa materiaalia niin pois että disun kalvo asettuu suuntaimen kurkkuun sopivasti. Hiomalla vielä kulma pois viisteen reunasta.

Ajattelin moista kokeilla jossain vaiheessa mutta jos joku on jo todennut ajatuksen toivottomaksi niin säästyisipä vaivaa.

Pekka
 
Ylös