Ripole-basso + laajakaistanuppi lattiakaiutin

Tuakko

Kaupallinen toimija
Liittynyt
31.7.2008
Viestejä
325
Kaupunki
Espoo
Tässä olisi uutta kajarikonseptia työn alla. Kiinnostusta olisi kokeilla jotain muuta kuin perus koppamallista kaiutinta ja tätä voisi ehkä luonnehtia etäiseksi sukulaiseksi Hifimaailman diy-jutussa olleelle dipolille. Homman nimi olisi rakentaa kompakti lattiaskobe, jolla voi päryytellä monenlaista musiikkia kohtuullisilla paineilla kerrostalomiljöössä. Keski- ja ylä-äänet hoitelisi laajakaistanuppi paketoituna joko suljettuun tai kardioidin säteilykuvion tuottavaan rei´itettyyn koppaan. Bassopäässä olisi ideana kokeilla ripole-periaatteella taiteltua baffelia, jonka pitäisi mennä melkolailla pohjaan asti. Jakotaajuus bassopäältä laajikselle tulisi melko pian 100 hertsin jälkeen.

Elementteinä olisi bassoille ajateltuna Peerlessin SLS sarjaa 10 tai 12 tuumaisena. DIY-Audion foorumilla joku kehaisi SLS:n toimivuutta ripolessa kohtuullisilla volyymeillä ja hinta-laatusuhdetta. Leveyden kohtuullisena pitämiseksi elementit pinottaisi päällekkäin eikä vastakkain, kuten perus tupla-ripolessa. Yläpäähän olen oheiseen kuvaan mallintanut Visatonin B200-laajiksen, joka vissiin on laadultaan vähintään kohtuullinen. Sen ongelma on kuitenkin suurehko halkaisija, jota toivottavasti tulisi vähemmän kuin mallin 222 milliä. Toisena kandidaattina olen ajatellut Mark Audion 160 mm laajakaistaa, jonka pitäisi myös mennä nätimmin tappiin asti diskantissa. Mark Audion herkkyys on myös lähempänä bassopäätä, joka ei varmaan ole pahitteeksi jos teen jaon passiivisuodolla. Tämän edellytyksenä on, että sen saa tehtyä kohtuu harvalukuisilla ja järkevän hintaisilla komponenteilla illman rakettifysiikkaa. Jos yhteensovitus näyttää vaativan kohtuullisen aggressiivista equtusta, niin jonkinlaista dsp-häkkyrää ja aktiivisuutta voisi ajatella loogiseksi apuvälineeksi elementtien yhteennaittamisessa.

Sitten vielä tuo kardioidisysteemi. Periaatteessa kuulostaisi houkuttelevalta ainakin kokeilla tällä systeemillä säteilykuvion muokkaamista, mutta suunnittelu voi tuottaa harmaita hiuksia. Muistan jostain löytäneeni taannoin jotain ohjeistusta sivujen reikien määrän laskemiseen, mutta en kuollakseni muista mikä sivusto oli kyseessä. Ja onhan se seinämien koloaminen myös visuaalinen tehokeino, joka toimii ihan tyylikkäästi mm. Amphionin Kryptoneissa.

Tälle konseptille voi heitellä vapaasti rakentavia ideoita ja parannusehdotuksia. Ja jos tietää hyviä linkkejä tuohon kardioidisuuden suunnitteluun liittyvään dataan niin otan mielelläni vastaan. Visuaalisuudesta sen verran, että materiaalina tulee tod näk olemaan CNC-jyystetty koivuvaneri ja elementit ja aukot peitetään perus kangas- & kehikkomeiningillä. Homma on tältäkin osin melko alkutekijöissään, mutta jostainhan sitä on lähdettävä :)
 

Liitteet

  • ripole netti.jpg
    ripole netti.jpg
    63,5 KB · Katsottu: 32
^Ei voi muuta sanoa ku hienoa että löytyy taiteilija/muotoilija joukostamme. Luulisin että kimmostolta irtoaisi riittävästi materiaalia tuohon kardioidipuoleen. Onnea projektiin!
 
Jos haluais rumentaa suunnitelmaa, niin toisen passoelementin vois laittaa hakkaamaan vastakkaiseen suuntaan, eli reikäkin siirtyis toiselle puolelle. Liekö sitten vähentäis jo valmiiksi olematonta kotelon vatkausta?
 
Kardioidista hieman asiaa nörtin erehdys-ketjussa ja kardiodibassosta myös kimmoston kotisivuilla.
Riittikö, jos nyt oikein muistan, noille pienemmille elementeille 100% elementin pinta-alasta reikien määräksi.
 
Ei muuten yhtään hullumpi idea Skordelta! Voisi näyttää jopa varsin raikkaalta tuo kolojen jakaminen kahteen laitaan. Täytyy mallinnella tuo asettelu ihan maskienkin kanssa kunhan joudan. Säteilykuvio tuskin paljon häiriintyy kun aallonpituus on kuitenkin niin pitkä elementin toisoalueella ja poikkeama keskilinjalta pieni. Räknäsin tuossa, että Mark Audion Alpair 10:lla kaiuttimen leveydeksi tulee max 190 milliä ja SLS 10" mahtuu nätisti kun magneetin upottaa sivuseinään. Ei paha!
 
Tässä hieman kehittyneempää edittiä aiheesta. Nyt on mallinnettu oheisen taajuusvasteen antava tilavuus tuonne nuppiin suljettuna koppana. Tämän tilavuuden yhteiseloon kardioidiläpien kanssa en ota vielä kantaa. Reikiä on nyt kokolailla tarkasti tuo 100 % kartion pinta-alasta jaettuna tasan molemmille sivuille. Pöntölle muodostui paksuutta 189 milliä joten paljoa ei arvio heittäny 8) Tämä on myös sikäli mukava paksuus, että se menee nätisti tasan 21 millin vanerilevyillä ja basson runko mahtuu just eikä melkein sille varattuun soppeen. Taidan kasvattaa vielä seuraavassa mallissa korkeutta, niin saan lisää massaa "kerrosten" väliin. Tässä on nyt tosiaan nupissa tuo Alpair 10, joka simuloituu sopivasti tuon ripolen kaveriksi. Luulis olevan helpohko filtteröitävä tuosta alaspäin.
 

Liitteet

  • ripole netti2.jpg
    ripole netti2.jpg
    186,2 KB · Katsottu: 25
  • transparent.jpg
    transparent.jpg
    100,9 KB · Katsottu: 19
  • nuppi taajuusvaste.jpg
    nuppi taajuusvaste.jpg
    154,4 KB · Katsottu: 29
Tekaseppa vielä semmonen malli, missä sahaat pöntön alaosan poikki bassoelementtien välistä ja pyöräytät 180 astetta, eli takapuolelle etupuolelle :D Siistein etumaski lienee koko alaosan peittävä.
 
^^Nyt on desing vielä astetta tyylikkäämpää, freshiä ja omaperäistä. Muuten kuinka tiukoille laskeskelit tuon bassojen änkemisen tuonne koteloon? Sitä magneetin reikää jossa se puhekela liikkuu ei saisi ainaskaan tukkia.
 
Kyllä sen pitäisi olla kohtuullisen ilmava tuolla taka-kammiossa. Magneettia on upotettu jotain about 15 milliä tuohon sivuseinään, jolloin puhekelan jäähdytyksen pitäis hoitua ja eikä taka-aallon pitäisi blokkaantua. Orkkis ripole designissa on vielä ahtaammin survottu tuo peräpuoli ja magneetti tulee jopa seinästä läpi, mikä on kyllä jäätävän näköinen ratkaisu. Ripolen ideanahan on että sitä ilmanvastusta tulee jonkun verran ja elementin resonanssitaajuus alenee reippaasti. Tämä vissiin tipauttaa herkkyyttä jonkun desibelin, mutta on sillä varaa vähän tippuakin, kun nuppi on jonkun verran epäherkempi Alpairilla. Ihan en tuota Skorden viestiä ymmärtäny, mutta eiköhän tätä vielä pyöritellä monella eri tavalla. Kantavana ideana tässä tulee olemaan mahdollisimman minimalistinen ja tarkoituksenmukainen muotokieli ja tasapainoiset mittasuhteet. Pitää seuraavaksi miettiä systeemisellä tasolla kaapelien reititys ja jakarin ja muiden kilkkeiden sijoittelut.
 
Luulin eka että tuo Ripole oli joku työnimi projektille, mutta sehän onkin näköjään aivan oma juttunsa. Niin nopeasti googlettamalla tuollaissellako ripolella on dipoliakin pienempi herkkyys?
 
Niin minä sen olen käsittänyt, että tuo "ahdettu" viritys laskee jonkun verran elementin herkkyyttä. Fysiikkapuolta olen jäävi kommentoimaan sen tieteellisemmin. Ripole on tietty siitä erikoinen dipoli, että sitä käytetään tosi kapealla taajuusalueella ja yksinomaan subbarina. Mies systeemin takana on Axel Ridtahler, joka on tuon ihan patentoinutkin mutta taitaa olla tuotteistaminen jäänyt puolitiehen. Näiden ripole systeemien kanssa puljaaminen on hieman hankalaa, kun kukaan ei ole ymmärtääkseni tehnyt mitään oikeaa simulointimallia eikä sopivista elementeistä ei ole kovinkaan laajaa konsensusta. Pitää varmaan vaan koettaa koklata joku dipolina pelittävä basso ja pitää huoli, ettei resonanssitaajuus sukella ihan 20 hertsin alle. Hurjimmillaan tuo pudotus voi kuulemma olla jopa 15 hertsiä.

Ja todettakoon vielä, etten ikimaailmassa nimeäisi mitään keksintöä Ripoleksi, on nimittäin ainakin suomen kielessä ihan törkeän ruma ja rumia mielikuvia tuottava sana :)
 
Tuakko sanoi:
Ja todettakoon vielä, etten ikimaailmassa nimeäisi mitään keksintöä Ripoleksi, on nimittäin ainakin suomen kielessä ihan törkeän ruma ja rumia mielikuvia tuottava sana :)

Taiteilijoista ei voi koskaan olla varma ;)
 
Jos on ominaisuuksiltaan sopiva hyvä elementti niin totta kai toimii. Yhtään halvemmaks (=tehonkesto+liikepokkeama) toi ei välttämättä tule, mut toi jumalaton epäherkkyys melkein puoltais tuonne päin katselemista->mörkövahvistinta peliin. Niin mä ainakin tein, rautaa rajalle:D.

Mun havaintojen mukaan Ridtahlerin ohjeet kannattaa ottaa tosissaan: mitä enemmän alle 100 hertsin sitä parempi, eikä missään tapauksessa ainakaan yli, ja elementin tehonkesto tulee nopeasti pullonkaulaksi. Ja vahvistinten suhteen toi on kanssa aika lailla jyvät akanoista erotteleva tapaus.

Yleiseti ottaen koko konsepti on aika järjetön, ja about ainoa järkevä sovellus on just tässä harkittu: pieneen tilaan,<100hz taajuuksille.
( Spekulaatiot ripolin tarkemmista suuntaavuusominaisuuksista ja mahdollisista siinä saavutettavista eduista/ominaisuuksista jätän muille. Mut noin karkeasti olen sitä mieltä että monopoli tuo ei missään tapauksessa ole.)
 
Cyberdog, olen toki katsellut PA-elementtejä. Niissä tosiaan herkkyys houkuttaisi, kun tuo rakenne hassaa tarjoltua hönkää niin antaumuksella. En tiedä olenko katsellut vääriä osia vai onko vika minussa, mutta en yhtään soveliasta PA-kojetta vielä ole löytänyt. Yleensä tökkää Fs-taajuuden kanssa, joka on paljon suositeltua korkeammalla. Ns. normi hifipuolen subbaselementit on Qts (pitäis olla joku 0,5 +- vähäsen) arvoltaan, liikepoikkeamaltaan ja resonanssiltaan (ei yli 40hz) paljon soveliaampia mun käsityksen mukaan. Jos joku tietää sopivan PA-mörssärin, niin heittää ihmeessä linkillä. Kyllä tässä joku ihan levoton tehonkesto ja herkkyys kelpaisi :)

Oletko Miksin kyseisen kojeen rakentanut ja koestanut? Tuolla ameriikanpalstalla väänsivät siitä, miten paljon tämä rakenne altistaa puhekelaa pohjaamaan ja riipimään ripustuksia. Mikä on sun näkemys tästä liikepoikkeaman tarpeesta? Mun mielestä 8 milliä suuntaansa SLS:lla ei ole ihan sikavähän kerrostalobunkkerissa kun mitään maanjäristyksiä ei olla loihtimassa.
 
esuko sanoi:
Luulisin että kimmostolta irtoaisi riittävästi materiaalia tuohon kardioidipuoleen.

Resistanssikotelo voidaan mitoittaa Stetson-Sleeven periaattein seuraavasti:
Etulevyn leveys enintään elementin asennusreiän halkaisija x 1,50.
Kotelon sisäkorkeus = elementin asennusreiän halkaisija + enintään pari cm.
Kotelon sisäsyvyys = etulevyn leveys (suorakaiteen muotoisilla). Taaksepäin madaltuvilla enemmän, jotta saadaan sama tilavuus.
Jos portit ovat vain kyljissä, tehdään reikiä/rakoja koko pinta-alalle niin että vuotoa on 50% kyljen sisäpinta-alasta. Jos portit ovat ympäri koteloa (myös kannessa ja pohjassa), tehdään reikiä/rakoja sivujen puoliväliin, alkaen etureunasta.
Resistanssimateriaaliksi ilmanvirtausta vastustavaa synteettistä (jäykkää) huopaa, joka kiinnitetään liimalla ja nitomalla. Kotelo vanutetaan täyteen, sullomatta älyttömän tiukkaan. Lisäksi portin sisäpuolelle joko 50 mm E30 vaahtomuovia (jos mahtuu) tai toinen kerros huopaa, mikäli suuntakuvio jää liian dipoliksi (sivuvaimennus >= takavaimennus).
 
Back
Ylös