Idea on ihan hyvä jutustaa myös simuloinnista. Pistän tähän muutaman asian simuloinnin tueksi vähän kuin yllykkeeksi
1. kohinan simuloinnissa MM-RIAAn kanssa tärkeää on käyttää riittävän todellisen mukaista mallia rasialla. MM-rasian sisäresistanssi on 400-1500ohmia ja induktanssi 400-700mH. Simuloinnissa voisi käyttää vaikkapa 600 ohmia ja 500mH.
Tämä on tärkeää koska nyt jos lasketaan mikä on rasian impedanssi koko taajuus alueella ja varsinkin jos tarkastellaan vaikkapa aluetta 2-20kHz havaitaan että 47kohmin kuormitusimpedanssi tuottaa merkittävän määrän kohinasta.
Toiseksi havaitaan että koska oparin tulon impedanssitaso onkin hyvin korkea, oparit joilla on korkea virtakohina, ovat suorastaan surkeita. Tätä voisi varmaan simuloidakin jos OP-mallit tuottaa oikean määrän virta- ja jänitekohinaa. Esimerkiksi tuoreimmasta päästä oleva huippuaudio opari LM4562 tuottaa kytkennästä riippuen 5-6dB enemmän kohinaa kuin 40v vanha legendaarinen audio-opari NE5534 vaikka LM:n jännitekohina on datojen mukaan pienempää. Sen virtakohina vaan on hyvin suuri.
2. vasteen tarkkuuden simuloinnissa ehkä kannattaisi keskittyä RIAA-korjauspiirin eri komponenttien epätarkkuuden vaikutukseen vasteessa. Nimittäin vain hyvin harvoissa korjaimissa käytetään edes 1% epätarkuuksisisa komponentteja. Joten jos vaikka simuloinnissa antaa komponenteille vaikkapa 5% epätarkkuusalueen, alkaa jo tapahtua. Siinä ei enää laskennallinen virhe teoreettisilla komponenteilla merkitse mitään.
3. yliohjausvara on myös hyvä asia simuloida, vaikka sen voi helposti laskeakin. Eri korjainkytkennöillä on hyvinkin erilainen yliohjausvara taajuuden funktiona.
4. RIAA (IEC 60098) ei ole ainoa käytetty korjauskäyrä äänilevyissä. Simulointia voisi soveltaa myös muihin korjauskäyriin mitä aikojen saatossa on käytty ja ehkä kehittää korjauskytkennät eniten käytetyille.
Tuohon kysymykseen komponenttiarvojen epätarkkuuden vaikutuksesta RIAA-käyrän tarkkuuteen lainaan erääseen toiseen ketjuun kirjoittamaani kommenttia:
Oheinen simulaatio osoittaa, että vahvistimen RIAA-vahvistuskäyrä voi kulkea hyvinkin lähellä ideaalia, vaikka sen kynnystaajuudet eivät ole lähelläkään oikeita arvoja. Kuvasta näkyy, minkälainen virhekäyrä syntyy RIAA-vahvistimesta, jonka kynnystaajuudet ovat 50Hz, 400Hz ja 1900Hz. Poikkeama ideaalista on taajuusalueella 10Hz...40kHz maksimissaan vain +/-0.75dB, vaikka ylin kynnys on runsaat 200Hz pienempi kuin nimellisarvo 2122Hz. Myös keskimmäisessä kynnyksessä on virhettä, joka on prosentteina peräti -20%.
(1/50/(2π)=3180us, 1/400/(2π)=398us, 1/1900/(2π)=84us.)
Viimeksi muokattu: