Reference 3A

Toiset ref3a RV:t löytyvät multa, olleet Revojen jälkeen noin neljä vuotta käytössä ja ei voi muuta kuin kehua yleispätevyydeltään. Revot parempia lähinnä vain alakerran osalta(kyllä näistäkin hyvät ja tiukat bassot irtoaa, muttei samanlaista syvyyttä) ja ehkä 3d vaikutelma hieman parempi. RV:t taas äärettömän nopeat, luonnolliset ja mikä selkeästi revoja parempaa, yläkerta ei arsytä yhtään. Toimii erinomaisesti betoniluukussa ja uskon potentiaalin olevan huomattavasti suurempi kunnon kuuntelutilassa, mutta kaikkea ei voi saada, ei ainakaan heti. Jalustana Dynaudio stand4 ja heinosti pelittää noillakin.

Muu kalusto Electrocompanietin emc-1 up, Karanin i180(loistava integroitu), jota en kyllä vaihtaisi mihinkään.
 
kampi sanoi:
Vynil, tosi "sairaan" siistiä, sielä leiutaan varmaan enkelinsiivin."Hallitukselle" onnittelut studion siisteydestä, täydet 10 pistettä. Vastaavuuden varalle Vovox kaapeleista, mistä?
jartsa, kuvista päätellen 3A jalustoissa ei olisi piikkejä, miten on? Ne mahtaa olla tosi järeät.
3A:ssa on mahdollista käyttää kaksoisjohdotusta, miten on,käytättekö? Onko siitä korvin kuultavaa hyötyä?
Kuten mainitsin kuvat ovat vanhoja. Ei täällä enää ihan noin siistiä ole kun on toi Terminator (8,5kk) talossa. :D
 
On muuten punertavat Dulcetit Armisella alennuksessa tällä hetkellä. Hitto kun tekisi mieli kuunnella nämä.
 
Tässä osiossa on tulleet esille mielenkiintoisia laitemerkkejä esim LAVARDIN ja KARAN. Kertokaas kuka tuo ja mikä taho mahdollisesti myy!
 
Mikko Tiihonen sanoi:
Oijoi, sulla on mun unelmasetti! Mahtaakohan Karan olla Suomen ainoa?

Vain yksi kappale tuotu aikoinaan suomeen ja vaihdoin electron ec- 4.7/awr250 tuohon integroituun ja en ole katunut. Karania ei tuone tällä hetkellä kukaan suomeen, englannista kyllä saa, mutta maksaa varsin paljon. Tilasin myös norjasta spiderin tuohon emc1:een ja olisi mielenkiintoista kuulla on kellään muulla kokemuksia sen vaikutuksista. Itse voisin väittää että alakerta tiukkeni ja laatu parani, tiedä tuosta, mutta selkeä parannus tuohon pieneen mangneettipainoon. Ref rv ovat muuten 75 senttiä takaseinästä irti, keskeltä keskelle 2.30 m ja sivuseiniin on noin metri matkaa.
 
Minulla ei kampin alkuperäiseen kysymykseen liittyen kovinkaan paljoa ole annettavaa paitsi että omistin aikoinani, varmaankin oli 90-luvun loppua, Ref 3A Royal Masterit corian -versiona. Niistä jäi oikein mukava maku, ajelin niitä tuolloin Bow:n ykkösellä ja kasilla (ja muitakin värmeitä kokeilin, noilla tuolloin sain itse parasta aikaiseksi). Sittemmin taisivat käydä Eräpuulla ja kenellekähän muuten lienevät tällä hetkellä..? Se oli sitä aikaa, kun laitteet vaihtuivat todella tiheään :).

Läpinäkyvä ja ilmava - nuo termit ovat jääneet päällimmäisenä mieleen saundista (ja pienessä tilassa tuhdin puoleinen toisto), toimivat isossa tilassa omalla kohdallani ehdottomasti paremmin. Positiiivinen on siis mieleen jäänyt muisto noista. Nimimerkki kto osaa varmasti kertoa Ref 3A:sta myös paljon (mikäli haluaa siis).

jouni
 
Juu lavardin on muistaakseni 14 vuotta vanha yritys mut vasta nyt tuodaan suomeen, laitteet ovat puristisia joissa on satsattu äänenlaatuun. Mielestäni varsin tyylikkään näköisiä, varsinkin mustilla nupeilla. reference 3a kanssa toimii todella hyvin koska 3a toistaa sen minkä sinne syöttää. toi karan kans mielenkiintoinen tuote, harmi kun ei tuoda suomeen. Itsellä ei ole vielä spider clamppiä mut hieman kiinnostaisi hankkia jos asia on niinkuin ref3a sanoi. Mielellään kuulisi siittä lisää käyttökokemuksia jos vaan jollain on sellaisia?!
 
Sain juuri postia Karan-kauppiaalta Serbiasta, lupasi integroidun hintaan 3225€. Tuleehan siihen vielä toimituskulut päälle, mutta jos yhtään muistan laitteen laatutasoa, niin houkuttelevan hinnan pisti.
 
Mikko Tiihonen sanoi:
Sain juuri postia Karan-kauppiaalta Serbiasta, lupasi integroidun hintaan 3225€. Tuleehan siihen vielä toimituskulut päälle, mutta jos yhtään muistan laitteen laatutasoa, niin houkuttelevan hinnan pisti.

Audiofreaks oli se brittikauppias, kysyitkö sieltä?
 
Arto sanoi:
Audiofreaks oli se brittikauppias, kysyitkö sieltä?

Kysyin, 4500£ kotiovelle toimitettuna.

Innostuin äsken vähän liikaa tuosta Serbian hinnasta, tuleehan siihen vielä tulli ja alv, kun ei Serbia ole EU-maa. Toki silti noin 650€ halvempi kuin brittihinta.
 
Tervehdys, kaipaisin vielä harrastajien omakohtaista kokemusta 3A Veena lattiakaiuttimesta, olisiko ao kaiuttimesta tarinaa? Tiedän että Hifimaailma on "testannut" kyseisen kaiuttimen, mutta arvostan enemmän Hifiharrastajien näkemystä/kokemusta asianomaisesta 3A lattiakaiuttimesta!
 
Moi kampi! luulen et noita ei montaa paria ole suomeen tuotu joten ei välttämättä ihmiset ilmoittaudu kertomaan kuuntelukokemuksista.
Oletko googlettanu ulkomaisilta palstoilta mitä ihmiset ajattelee näistä?!
 
Meillä seisoo huushollissa Ref3aIntegrale-lattiakajarit. Herkät kaksitiet. Daniel Dehayn suunnittelemat, Euroopassa valmistetulta aikakaudelta. Sittemminhän valmistus siirtyi Kanadaan ja mallistokin taisi hiukan muuttua.

Monet Ref3a-kajarit näyttävät kieltämättä vähän rumilta ankanpoikasilta, mutta näiden ulkonäköä rouvakin kehuu. Jossain puhuttiin "maailman tyylikkäimmistä kaiuttimista"... mene ja tiedä, mistä nyt kukakin tykkää.

Ääni? Nopea, levollinen, kokonaisvaltainen, sanoisin.

Soittavatko musiikkia? Kyllä soittavat. Kun sopivaa signaalia saavat. Aika monenlaista härpätintä tuli edessä kokeiltua, mm. täällä hypetettyä Lavardinia. Mutta taloon jäi Exposuren Classic -setti.

juha
 
Olihan tuo MM De Capo-i Hifimaailman 4/2088:ssa testissäkin. Siellä on vielä kahden (mää ja Mikke) ihmisen kommentteja soundista.
 
jouni sanoi:
Nimimerkki kto osaa varmasti kertoa Ref 3A:sta myös paljon (mikäli haluaa siis).

Huomasin juuri tuo viittauksen, terveisiä sinnekin!

Niin, Reference 3A:ta toin maahan jonkin verran, olivat jopa esillä parilla messuilla. Omasta mielestäni soivat sielläkin hyvin;)
Vuosituhannen vaihteessa Suomeen tuli malleja Véritas, L'Integrale ja Royal Master II. Ei hirveästi, mutta kahta paria lukuunottamatta tuskin tulette näkemään käytettynä. Nuo "parit" ovat mun omat ja "jouni-jaakon-....":) Harmittaa vähän vieläkin, että Suprema II jäi kuulematta. Mutta kysyntä (markkinointi? minä?) osoittautui liian pieneksi ja tuli muitakin tehtäviä elämässä.
Samoihin aikoihin koko merkki kärsi identiteettiongelmista, tuotanto siirtyi Sveitsistä Hollantiin ja sitten Kanadaan. Nykyinen mallisto on täysin uusi, toivon mukaan yhtä hyvä eli parempi. Daniel Dehay ei koskaan ole ollut "business mies", mikä osaltaan selittää kaikki "seikkailut" alkuajoista lähtien.

Ehkä joskus pääsen itse kuulemaan uusimpia malleja, aikanaan omissa demoissa vahvistimet yms. olivat yleensä aika paljon kalliimpia, 3A:t soivat kuin enkeli. Voisin kuitenkin kuvitella, että Reference 3A on edelleen maailman 10 "parhaimman" kaiuttimen joukossa, riippumatta siitä, että "HP" meni niitä kehumaan... ;) Ainakin vanhojen 3A:n etu oli, että soivat kelvoillisesti melkein millä vaan, melkein missä vaan.

Laitetaan samaan myös Lavardin, koska sellainenkin oli pitkään. Vaikka Christian Isenberg (Saksan maahantuoja) ei ole läheisin tuttu, Lavardin tuli tutuksi;)
Hieno peli ja toimi hyvin 3A:n kanssa. Kaiutin (ainakin L'Integrale) on melko herkkä ja sopi hyvin pienen Lavardinin pariksi. Tosi "smooth". Ehkä prat-miehet etsisi biittiä vieläkin, kun muut kuuntelivat huilua. Hienoja muistoja.

disclaimer:
kto on Kari Törmi ja tulee olemaan "idealehifi", tuolla kaupallisella osuudella
Reference 3A oli joskus maahantuonnissani 2000-luvun vaihteessa. Sen jälkeen laitoin toiminnan telakalle.
Lavardinia kuulivat monet ystäväni, luultavasti kaikki pitivät. Ainakaan kukaan ei haukkunut.
 
Moi kto. Kertoisitko mitä eroa on royal virtuoson ja L'Integrale soundilla. Jälkimmäinen menee varmaan alemmas. Mut onko soundillista eroa?
 
Okei, nyt meni minunkin hattuun miksi 3A kajareista on niin vähäinen määrä omakohtaisia kokemuksia.
Yleisesti ottaen kuitenkin voittopuolisesti positiivisia kokemuksia, harmittaa vain että "kaikkia" mielenkiintoisia versioita ei ole mahdollista kuunnella. Esim 3A Integrale on yksi mielenkiintoisimmista, siinä 3A on kääntänyt "rumuuden", veistoksellisen haluttavaksi kauneudeksi . Vanha Varis totesikin: rouvakin kehui ulkonäköä, se onkin syvän kumarruksen paikka. Veenan arviot netissä ei nekään hullummalta näyttäneet, saas nähdä Dulcet, Capo ja Veena ne olis tällä hetkellä kuunteluun saatavissa.
Capot käyn hakemassa tänään.
 
kto sanoi:
Niin, Reference 3A:ta toin maahan jonkin verran, olivat jopa esillä parilla messuilla. Omasta mielestäni soivat sielläkin hyvin;)

Moi Kari!

Hienostihan sun messudemot aikoinaan soivat. Se oli aikaa, kun kaikki messuhuoneet oli täytetty näillä kirotuilla digiteatterivehkeillä. Sodittiin ja räiskittiin. Oli kiva käydä lepuuttamassa korvia huoneessa, jossa soi pienimuotoinen musa. Setissä laadukas vinyylietupää, järeä putkivahvistus ja kajarit.

Sellaista läsnäolon magiaa tuollaisella saavutetaan, siitä näkökulmasta setti oli varmaan jokseenkin tappiinsa viritetty.

Sitten on taas kysymys, mitä kukakin setiltään hakee. Trankkupuolella Lavardin varmaan edustaa samaa "smooth"-koulukuntaa, mitä putkilta usein haetaan. Mikä ettei huilu soi, puhtaasti ja nätisti ja läsnäolevasti.

Mutta ei Lavardinia, ja sen tyyppisiä, kannata laittaa rytmimusaa soittamaan, mielestäni. Ei ole kiinnipitovoimaa, prattia. Ei nouse hymy naamalle, ei vipata jalka. Se on vähän kuin pelaisi mailalla, jossa on vanha grippi. Vetelää on, tatsi puuttuu. Vaihda uusi grippi, niin ai samperi, johan lähtee kulkemaan, palaa pelaamisen ilo.

Kyllä Reference 3A kokemukseni mukaan mahdollistaa nuo molemmat lähestymistavat. Eli se melkolailla mukavasti toistaa sen signaalin, joka sinne tuupataan. Se tärkeä ja mielenkiintoinen kysymys onkin, että millaisella signaalilla sitä kajaria oikein ruokkii.

Yst. terv. juha
 
Back
Ylös