R.I.P. - muistoketju muusikoille

^
On vahva leffa, ja tosipohjainen. Nykyisinkin ajoin tuntuu siltä, että ihmisoikeudet Turkissa eivät välttämättä ole kovin länsimaiselle tasolle kohonneet. Tosin, kuka käski 70-luvulla yrittämään Turkista kannabista Jenkkeihin matkustajakoneessa. Itse kävin leffan tuoreeltaan katsomassa, ja muistaakseni löytyy arkistoissani sekä VHS:nä että DVD:nä.

Leffan soundtrackista. Giorgio Moroder oli vuodesta 1976 alkaen Donna Summerin luottotuottaja, ja muusikkokin Donna Summerin albumeilla. Kaksikosta hyvin voinee todeta, että raiskasivat diskomusiikin. Sielu katosi, ja puhdasoppinen funk sekä soul diskomusiikissa alkoivat kuolla. Moroderia paljolti pidetään teknomusiiikin esi-isänä. Leffan Midnight Express soundtrack kuitenkin on hienoa instrumentaalia, ja itse pidän tuota soundtrackia suositeltavana:
omissa luokituksissani kuuluu leffasoundtrackien ylimpään viidennekseen.

-ilkka
Alkuperäinen huumekuski Billy Hayes on moittinut elokuvaa voimakkaasti tapahtumien yms. vääristelyistä sekä pahoitellut Turkin saamaa mainetta elokuvan ansiosta. Näistä jutuista on kaikilla oma mielikuvansa ...
 
Muistuupa mieleeni tarina. Aikoinaan nuorten miesten Irvinin ja Vexin viettäessä laatuaikaa Reepebahnin suuressa maailmassa, öissä mannermaisissa, kaverukset sattuivat juottolan kulmille, jossa esiintyi bändi. Vexi nojaili oven kulmaan kuunnellen bändiä ja tuumasi itsevarmasti: ” Syön hatullisen jaskaa, jos nuo menestyvät. ” Miltei 50 vuotta myöhemmin Vexi muisti kyllä naureskellen mainita, ettei hänkään nuorena kaikkea tiennyt. Esiintynyt bändi oli Beatles.

Hieno sanoittaja on poissa. RIP.
 
Toinen muistelu: kun Vexi ja Irwin takoivat uusia biisejä niin monesti sulkeutuivat Vexin himaan viikoksi-pariksi, vaimo ja lapset muualle, ryyppäsivät ja tekivät biisejä. Nälkä se tuli kuitenkin lopulta, kun ravinto oli vain nestemäistä. Silloin tapasivat tulla soittamaan meidän (naapurin) ovikelloa ja pyysivät äitiäni tekemään jotain ruokaa. Ja syötyään takaisin biisintekoon.

RIP Vexi
 
Itsellä ei juuri nimmareita ole levyissä, mutta melkein parikymmentä vuotta sitten Vexi tuli samaan Helsinkiin suunnanneeseen (<- suomenkieli on helppoa) lentokoneeseen Saksassa. Muistin että itsellä oli silloin sattumalta käsimatkatavaroissa Irwinin levy ja siihen sitten saatiin yläilmoissa Vexin nimmari.

Road trip tuli myös tehtyä Hampuriin ihan vain näiden herrojen musiikin takia.
 
Viimeksi muokattu:
^
Oijoi. Juuri aprikoin, mitä musiikkia nyt illanratoksi kuuntelisin. Setti selvisi juuri. RIP. Kool & The Gang 40 vuotta sitten oli kovin työkäyttämäänikin musiikkia.

Vexi Salmen poismeno typerrytti, RIP. Käsittämättömän kulttuuriperinnön jätti suomalaisille, yli 3000 biisin sanoituksissa ja kirjallisine julkaisuineen sekä taidekokoelmineen.

Viidenvanhana 60-luvun puolivälillä kummasti hoilotin jotta viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, mutta sanoituksen kontekstia tuolloin kummeksuin:
miksi jos saunassa käy viideltä, on kuudelta putkassa?


-ilkka
 
Pertti Koivulan tulkitsema "elämä on täynnä kyyneleitä" -Vexin sanoittamana:


-Ai ettien että miten osuvasti sutkauttaen sanoitti suomalais- kansallisen iskelmän 😉
 
Maailmassa on yhtäkkiä merkittävästi vähemmän staccatona soitettuja 16-osa bassonuotteja.

 
Nyt lähti ikoninen kitaristi. Välillä jo näytti, että Eddie voittaa syövän; ei vaan käynytkään niin.

Ei ollut paras startti tälle päivälle.😢
 
Back
Ylös