Pyörimisnopeus ja stroboilu

Cathi777 sanoi:
No eiköhän tuohon vaikuta varmaan sekin, että mikä on ns. se eniten käytetty nopeus. Suurin osa levyistä on kuitenkin tehty tuolla hitaammalla nopeudella toimivaksi.
Napsauta laajentaaksesi...
Tottahan se on että LP on levinnein. Mutta samaahan voisi sanoa MQA:sta, MP3:sta tai Spotifysta että ne ovat suositumpia kuin vaikkapa FLAC:n tai Tidalin mutta eihän Linn ole silti kannustanut mielellään häviöllisesti pakattujen formaattien käyttöön. Tietenkin LP12 on lanseerattu 70-luvulla jolloin LP oli suosittu formaatti, mutta ilmeisesti 33 1/3 vs 45 rpm oli oma formaattisotansa aikanaan ennen kuin molemmat yleistyivät rinnan ja 45 rpm tavallaan hävisi sodan (paitsi sinkuissa) vaikka oli teknisesti parempi. Jos vinyyliharrastaja sattuu olemaan seiskatuumaisten keräilijä (ei ole omassa tuttavapiirissä mitenkään harvinaista) niin ei ole yllättävää, jos myös soitin on sitten vaikkapa Teknari tai Lenco L75 eikä LP12 vaikka ei olisi varsinainen DJ. Miten esim. LP12:sta vaihdetaan nopeutta? Pitää ottaa lautanen ylös?
 
Thrasymakhos sanoi:
Linn katalogissa sanotaan että LP12 on optimoitu nopeudelle 33 ⅓. Toki jo soittimen nimikin sisältää ilmauksen LP. Eikö kuitenkin paras äänenlaatu saavuteta pikemminkin 45 rpm nopeudella pyörivällä sinkulla, joten miksi Linn on tehnyt tässä kompromissin? Onko radiosoittoon tarkoitetut laitteet sitten optimoitu seiskatuumaisille?
Napsauta laajentaaksesi...

Yleensähän soitin pyritään optimoimaan niin, että se olisi mahdollisimman tarkka noilla sisäurilla, joten pikkusinkulan haasteet geometrian osalta ovat pienemmät kuin suuremman kiekon osalta.

45rpm-levyjen ”paremmuus” johtuu ainoastaan suuremmasta uranopeudesta.
 
^^Perusmallissa adapterin avulla, muuten ihan napista vaan. Ja itse annoit tuossa jo vastauksen eli soitin on tosiaan tehty jo 70-luvulla, joten se selittää asian. Mutta toisaalta, hemmetin hienosti ja hyvin ne 45rpm levyt soi Sondekilla eli sinänsä aivan turha keskustelu.

Ja MQA nyt ei tosiaankaan mitenkään erityisen levinnyt ja mp3:sia ei kuuntele enää varmaan kukaan. Flaciahan se Tidalkin pääsääntöisesti tarjoilee. Ja onhan se nyt täysin eri asia, että kannustaako pakatun materiaalin kuuntelun vs. vinyylin nopeusero, koska siinähän ei mitään häviä oli kyse kummasta nopeudesta tahansa.
 
Littunatelkkari sanoi:
Yleensähän soitin pyritään optimoimaan niin, että se olisi mahdollisimman tarkka noilla sisäurilla, joten pikkusinkulan haasteet geometrian osalta ovat pienemmät kuin suuremman kiekon osalta.

45rpm-levyjen ”paremmuus” johtuu ainoastaan suuremmasta uranopeudesta.
Napsauta laajentaaksesi...
Aivan, sisäurat ovat se vaikein kohta LP:llä jolloin väkisinkin äänenlaatu heikkenee. On tosiaan siis eri asia että puhutaanko pelkästä pyörimisnopeudesta vai sinkusta. Sinkulle mahtuu erilaisen geometrian takia muutenkin paljon enemmän informatiota eikä urat ole niin lähekkäin toisiaan jolloin dynamiikkaa ja bassoa voi kaivertaa sinkulle enemmän kuin LP:lle joka on väkisinkin kompromissi ainakin pidemmillä levyillä.

Epäilemättä myös sinkut soi hyvin Sondekilla mutta ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota siihen että se on tosiaan nimensämukaisesti LP-soitin.
 
Thrasymakhos sanoi:
Sinkulle mahtuu erilaisen geometrian takia muutenkin paljon enemmän informatiota eikä urat ole niin lähekkäin toisiaan jolloin dynamiikkaa ja bassoa voi kaivertaa sinkulle enemmän kuin LP:lle joka on väkisinkin kompromissi ainakin pidemmillä levyillä.
Napsauta laajentaaksesi...

Urat ovat lähempänä toisiaan yksinomaan uranopeuden takia - ei minkään erillisen geometrisen syyn takia. Ihan sama minkä kokoinen äänilevy on.
 
Littunatelkkari sanoi:
Urat ovat lähempänä toisiaan yksinomaan uranopeuden takia - ei minkään erillisen geometrisen syyn takia. Ihan sama minkä kokoinen äänilevy on.
Napsauta laajentaaksesi...
Eikö vinyylilevyllä paras paikka raidalle ole kuitenkin ulkoreunalla? Sinkulla jokainen raita alkaa aina levyn alusta. Toiseksi täyteen kaiverretulla LP:llä alkaa tila loppua mikä kaventaa dynamiikkaa ja bassoa mutta sinkulla on enemmän tilaa per raita, vaikka sinkku itsessään on fyysisesti pienempi. Eli silloin äänenlaadullisesti paras julkaisu olisi laatikko missä jokainen albumin raita olisi omalla 7"-sinkulla, vaikka niiden sinkkujen pyörimisnopeus olisikin jostain syystä 33 1/3. Näin varsinkin LP:n sisäreunalla olevien biisien kohdalla. Samantekevää kutsutaanko näitä syitä geometrisiksi vai ei, mutta ei kai ne pelkästään uranopeuteen liity?
 
^Pikkusinkuilta ei käytännössä saa parempaa dynamiikkaa kuin LP-levyltä. Tämä johtuu siitä, että se on ulosmitattu tekemällä urat lähemmäksi toisiaan. Siitä saataisiin kyllä, jos uralle annettaisiin yhtä paljon tilaa kuin LP-levyllä. Näin se ei kuitenkaan käytännössä mene. Maksi-sinkut välttävät usein tämän sudenkuopan, koska ne on selkeästi laatu-edellä suunniteltu - ja sittenhän me palasimme taas 12 tuumaisen geometriaan.

P.S. Levyn ulkoreuna on muuten levyn paras paikka ihan pelkästään suuremman uranopeuden takia.
 
Viimeksi muokattu:
Littunatelkkari sanoi:
P.S. Levyn ulkoreuna on muuten levyn paras paikka ihan pelkästään suuremman uranopeuden takia.
Napsauta laajentaaksesi...
Niinkö tosiaan meinaat? Olen ymmärtänyt että esim. seurantavirheet pahenevat levyn sisäurilla johtuen tyypillisesti käytettyjen äänivarsien geometriasta ja askin kohdistuksesta? Maksisinkku on tosiaan usein äänenlaadullisesti ylivoimainen.
 
Viimeksi muokattu:
Thrasymakhos sanoi:
Niinkö tosiaan meinaat? Olen ymmärtänyt että esim. seuravirheet pahenevat levyn sisäurilla johtuen tyypillisesti käytettyjen äänivarsien geometriasta ja askin kohdistuksesta? Maksisinkku on tosiaan usein äänenlaadullisesti ylivoimainen.
Napsauta laajentaaksesi...

Nimenomaan ja siitä syystä se ulkoreuna on paras.
 
Soittimet olisi muuten alun alkaen kannattanut suunnitella soittamaan sisäkehältä kohti ulkokehää, koska (etenkin klasarissa) voimakkaimmat kohdat sijaitsevat usein teoksen lopussa. Käytön kannalta se olisi ollut kuitenkin aika hankalaa.
 
Eipä sitä kukaan estä kaivertamasta noin päin. Ainakin itsellä on pari elektronisen musiikin 12", jotka soitetaan sisältä ulospäin.
 
Littunatelkkari sanoi:
Soittimet olisi muuten alun alkaen kannattanut suunnitella soittamaan sisäkehältä kohti ulkokehää, koska (etenkin klasarissa) voimakkaimmat kohdat sijaitsevat usein teoksen lopussa. Käytön kannalta se olisi ollut kuitenkin aika hankalaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei kai se oikeastaan soittimesta ole kiinni vaan levyjen kaiverruksesta. Koska tuollaisia levyjä kyllä löytyy, joita kuunnellaan ”takaperin”.
 
^Veikkaan, että pumput eivät yleensä ole ollenkaan varmoja siitä, mistä piisistä lopulta sukeutuu "hitti".

Sen olen kuitenkin oppinut (kun en ole koskaan juurikaan perustanut heavy-musiikin perään), on, että levyn B-puolen eka piisi on raspilla heitetty balladi, ja se on ollut plätyn paras heitto. Toki huomio on ajalta, kun levyissä oli kaksi puolta. :D
 
kaksonen sanoi:
Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta säätää levysoittimen pyörimisnopeutta kotona koska omistamissani soittimissa ei ole ollut säätöä/ja, tai laite on korvinkuultavasti soinut oikealla nopeudella. Oli minulla joskus kultaisella kahdeksankytluvulla jonkunlainen pahvinen strobomattokin mutten sitä nyt löytänyt. Dj- hommissa sitten stoboiltiin vain sen verran jotta rytmin jatkuvuus oli edes sinne päin ja häivytysten jälkeen säädeltiin kohdalleen, täytyy kyllä myöntää että hetkittäin säätelyistäni huolimatta rytmi oli aikamoista "hevosenlaukkaa" ???

Tein sitten uuden stobomaton kopioiden, leikaten ja liimaten.

Tokihan se on selvää, että pyörimisnopeutta muuttamalla muuttuu yleissaundi, liian nopeasti soi kirkkaammin ja niin pois päin - Rytmistä puhumattakaan. Nyt osui kohdalle soitin jossa oli säätö ja tuo tehtiin lautasmatto poistamalla, säätämällä, pyörittämällä, sekä toistamalla tuota kunnes nopeus on oikea. En ole koskaan tullut ajatelleeksi kuinka suuri vaikutus tuolla on pyörimisnopeudella on muutoin.
Tällä veivauksella neula ei pysynyt urassa silloin kun nopeus oli liian suuri, säädön jälkeen toimii. Toinen merkittävä huomio syntyi stereokuvan fokusoitumisena. Stereokuvassa ja sen fokusoitumisessa voi toki olla eroja johtuen siitä onko neula sitten pyöreä, tai vaikkapa microline (AT 440MLa)Noita kahta asiaa en ole ennen noterannut, ensin mainitut asiat toki.

Soitin siis saisi pyöriä juuri oikeaa nopeutta, sitä en kiistä, enkä sitä asiaa halua kelluttaa. Heitin vain huomioni, jos tuosta jollekin apua on jossakin.
Napsauta laajentaaksesi...
Pyörimisnopeutta säätäessä kannattaa luottaa strobomattoon ennemmin kuin älypuhelimen mittariin. Itselläni puhelimen mittari näyttää 33,33 nopeuden 33,38 vaikka levylautasen strobo näyttää oikeaa nopeutta. Ja levysoittimeen ja stroboon luotan enemmän. Tosin 0,05 on jo niin pieni heitto ettei toistossa varmaan kukaan kuule eroa. Useimmissa hihnavetoisissakin levysoittimissa on moottorin hienosäädön mahdollisuus, mutta harvoissa se säätöruuvi on helposti tavoitettavissa. Jos nopeutta säätäessä stylus eli neula ei pysy urassa soitin tai äänirasia tai molemmat ovat huonoja. Ei pieni nopeuden heitto vaikuta mitään neulan ja itse äänirasian seurantakykyyn. VTA ja azimuth- kulmien säätöön kannattaa tutustua myös netistä löytyvien ohjeiden avulla. Hyvässä soittimessa sekä äänivarsi että äänirasian kulma ovat säädettävissä. Itselläni 40 vuotta hyvin palvellut Hitachin ns. entry lever-levysoitin tilttasi. Omat vinyylini(yli 800 -LP levyä) ja soittimen myin 90- luvulla cd-huumassa. Moottori sökö. Uuden osto oli edessä. Päädyin pitkän veivaamisen jälkeen Pioneer DJ Pro PLX-1000 suoravetosoittimeen monestakin syystä. Soitin on parannettu versio Technics 1200:sta. Arvosteluja löytyy netistä. Mielestäni paras soitin joka minulla on ikinä ollut ja minulla oli 80-luvulla Dualin ja Thorensinkin huippusoittimia. Täysin manuaali tosin eli ei palauta äänivartta, ei edes nosta sitä. Tukeva, painava (13,3 kg), hyvin eristetty, toimii kuten pitääkin. Pölykannessa ei ole saranoita muta se on järjestelykysymys. Kansi kuuluisi olla aina pois soittimesta sitä käytettäessä mutta minä ruuvasin sopivat saranat ja nyt on niikuin tykkään. Technicsin vastaava uusi 1200 GR maksaa yli 1000 euroa enemmän. Pioneer maksoi 659 € verkkokaupassa. Ilman äänirasiaa.
 
Tulostin tuollasen strobolevyn ja tuntus että ledilläkin toimii, kaippa nuo ledit sitten on 50hz (strobo oli 50hz).
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös