Projekti 2345

[kterkkila]

Kaikenlaista on tullut värkkäiltyä, mutta nyt sain kimmokkeen hifistelylle, kun faija päätti lahjoittaa vanhan subin ja vahvistimen, kun ei niitä enää rivitaloon muuttaessaan voinut soitella ja olivat ehtineet jo makailemaan likemmäs 10 vuotta. Subin faija oli aikoinaan hommannut Tamperelaiselle yökerholle ja se valmistettiin EV:llä Saksassa. Vahvistin oli QSC 1700. Subbarin kotelo oli ulkomitoiltaan aika tarkkaan 200 litrainen, 4:n asteen bandbass kotelo, viritetty noin 40 Hz tietämille. Elementtejä kaksi EVM-15L Pro mallista vastakkain asennettuna, push-pull isobarisesti.

Käyttöönotto pitkän seisomisen jälkeen ei onnistunut ihan ensiyrittämältä, kun vahvistimesta sain irti vain niukasti tehoa toisesta kanavasta ja elementit vaikuttivat olevan kaput. Näitä oli ajettu rinnan ja vahvistin sillattuna, välillä aika kovaakin, joten ei se yllättänyt, jos siellä olisi elementit kärähtäneet. Niin oli käynyt jokusen kerran ennenkin. Avaus paljasti että toisessa elementissä syynä oli kelan kytkentäjohtojen hapettuminen johtoliitäntäpisteen tinauksen vierestä. Korjaukseksi riitti johdon liittäminen vähän lähemmäs kelaa, suoraan tinaamalla. Säilytys oli ollut hieman alaluokkaista, kun olleet välillä ulkoilman kosteudessa. Toisen elementin vastus oli ihan reilusti poikki, joten tilasin recone-setit ja ajattelin kokeilla sitäkin askaretta sitten viimein vihdoin. Tässä vaiheessa kun toinen elementti vaikutti tulleen kuntoon, vaihdoin korjaussarjan vain kärähtäneeseen. Siinä katkos löytyi purkaessa käämin ja sille vievän johdon liitoksesta, joka oli sulanut. Teoriassa tuon olisi voinut korjata, jos olisi liiman seasta osannut kohdistaa katkoksen.

Vahvistimeen tein aika perustason huollon, kaikki pienet elektrolyytit vaihtoon, sekä potikoiden ja dippien voitelut. Ja sehän heräsi kuten kuului ja pääsin vihdoin testaamaan.

Yläpäätä hoiti Jamon S809 setti, jonka olin ostanut sisustuksellisista syistä ja luottaen siihen, ettei Jamo ihan huonoa voi tehdä. Isot Jamot kun soivat aika nätisti faijallakin jo 30 vuotta aikaisemmin.

No, lopputulos oli melkoinen parannus, kun alempiin nuotteihin sai painetta, mutta en kuitenkaan ollut tyytyväinen oikein mihinkään. Tästä se projekti sitten vasta kunnolla pääsi alkamaankin, kun eihän sitä nyt noin voinut jättää. Jatkossa sitten ongelmista lisää, pähkäilyitä aiheesta ja tietenkin kuvia.

 

[kterkkila]

Ennen kun mennään pidemmälle ratkaisuihin, tai niiden yrityksiin, perustelen hieman tyytymättömyyttä.
1. Sub-basson kapea-alaisuus. Vaikka talo tärisee, nuotteja ei ole montaa. Toiston luonnollisuudesta ei oikein voi puhua.
2.Kuunteluväsymys, jotain mystistä ylärekisterissä, säröä tai muuta musiikkiin kuulumatonta. Balanssi myös jotain, mikä ei miellytä.
3.Keskiäänet, puheen ja laulun selkeys alle baarin. Auktoriteetti alhainen, miehet kuulostavat pojilta.
4.TV lähetyksen äänestä puuttuu vivahteet ja selkeästi parempi kun katsoo jälkikäteen esimerkiksi ruudusta huomattavasti parempi. Tästä syystä ruudusta esimerkiksi Voicet ja Vain Elämät on tullut jo monta vuotta katsottua jälkikäteen, kun ei niitä suorana kestä kuunnella.
Siinäpä sitä hieman vikalistaa, mitä lähteä korjaamaan.

Koska kuvat on kivoja, tässä alkuun pari kuvaa EVM-15L Pro elementeistä. Toisessa hyppyjohdot tehtynä toiseen elementtiin ja toisessa kuvassa korjaussarja asentamassa. Eletään maaliskuuta 2026.

 

[kterkkila]

Ja tässä setupin REW-tuloksia, ja erityisesti ihmeteltäväksi S809 kaiuttimien 1500-4000 alueella näkyvät säröt. Lisäksi sweepeissä aivan lopussa kuulostaa riipivän metalliselta.

 

[kterkkila]

Ja tässä setupin REW-tuloksia, ja erityisesti ihmeteltäväksi S809 kaiuttimien 1500-4000 alueella näkyvät säröt. Lisäksi sweepeissä aivan lopussa kuulostaa riipivän metalliselta.

Huomasin laittaneeni vähän myöhemmän kuvan, jossa on jo tuunailtu matalaa päätä. S809-kommentti pätee kuitenkin, sillä ne olivat tässä kuitenkin vastuussa jostain 500-700Hz alueelta alkaen. Vastetta oli jo hieman suoristeltu, joka ei sekään liity tuohon säröön.

 

[kterkkila]

Suunnitelma 1. Muokkaan subikotelon kahdelle normaalille pintaasennukselle, jolloin siitä tulee noin 180 litrainen ja teen EVM-15L elementeille uudet 60 litran kotelot 60-80 Hz ylöspäin, stereoksi, asennus seinälle katon rajaan. Hommaan uudet elementit vanhoihin JVC S P33 koteloihin, jotka hoitavat yläpään EVM-elementtien jälkeen kaksitienä. Sub-alueelle valikoitui B&C 15NW100 elementit, keskiääneksi Celestion cf0617m ja diskantiksi Scan-Speak Discovery H2606 / 920000.

Cf0617m on puhdas keskiääninen ja vastaa vasta yli 300Hz taajuuksille, joten sepä vaikutti aika osuvalta 6.5" elementiltä tähän tarkoitukseen. Näille tein omat 6,6-litraisen kotelot JVC-runkojen sisään. H2606:n puolestaan upotin P33 kotelon alemman diskantin paikalle. Ylempi diskantti sai jäädä vain tulpaksi esteettisistä syistä, jos vaikuttaisi, että alkuperäiset kaiutinkankaat olisivat liikaa haitaksi soinnille. Ja tokihan avoimessa reijässä olisi riski saada aikaiseksi passiivinen sointikotelo. Päätin yrittää koko järjestelmää ensin suljetuilla koteloilla alkuun, mutta varauduin siihen, että refleksiputket voidaan puukottaa perästä.

Jonkin aikaa suunnittelin passiivisia jakosuotimia ja selvittelin sekä valmiita suotimia, että irtokomponentteja. VituixCadin kanssa ehdin jo vähän päästä jyvälle. Mutta suunnitelma muuttui ja päätin tehdä järjestelmästä aktiivisen. Behringer DCX2496 Pro hoitamaan jaon ja säädöt, jonka perään sitten tarpeellinen määrä vahvistinkanavia. Vahvistimiksi vanhan subia käyttävän QSC 1700:n kaveriksi löytyi C-Audio GB402 ajamaan EVM:iä ja QSC 1200 keskiäänille. Vahvistimissa tyylisuunta oli siis vanhaa painavaa rautaa. Diskanteille jätin tässä vaiheessa aiemmin käytössä oleen JVC RX-DV3RSL, jota käytin enää vain diskanteille.

Kun olin testaillut Philips 70PUS7304 television ääntä verraten siihen, että ajan samaa musiikkia suoraan tietokoneen äänikortilta, olin todennut Philipsin prosessoivan ääntä niin, että yksityiskohdat katosivat todella tuntuvasti. Vertailin esimerkiksi ajamalla TV:n YouTube appista ja tietokoneelta tasan samaa biisiä vuorotellen äänilähteitä. Esimerkiksi laulajan huulten suhahdukset ja maiskautukset lähes puuttuivat TV:n kautta, kun taas tietokoneelta ajettuna yksityiskohdat palasivat ja kaikki tuntui olevan paikoillaan. Tietenkin testailin kaikkia eri lähtöjä, mutta loppupäätelmäksi tuli, että tuon PUS TV:n kaikkien äänilähtöjen sisältö oli latistettua. Pätee digitaaliselle valokaapelille, R A-lähdöille ja kuulokeliitännälle. Mielestäni näin ei uutena ollut, joten epäilen taudin tulleen jossain päivityksessä. Tietokoneen äänikortin käyttö oli 3.5mm plugin kanssa pidemmän päälle aika hazardia, joten päädyin hommaamaan DAC:n jonka pitäisi olla mahdollisimman neutraali, balansooduilla linjoilla ja mieluusti sisäisellä virtalähteellä. Sellaisen virkaan valikoitui SMSL DO100 Pro.

Maaliskuun lopussa mennää tässä vaiheessa. Voiko mikään mennä pieleen? Kuvia perään.

 

[kterkkila]

REW-mittauksia en nyt pysty kaivelemaan, kun reissun päältä kirjoittelen, joten kuvailen havaintoja sanallisesti. Suljettuna EVM:n vaste tuntui olevan aika reilusti portaittain nouseva ja roll-out alkoi matalassa päässä korkealla, mahtoi olla noin 70 Hz. Vasteessa oli aika paljon notkoja, joiden ajattelin tulevan kattoheijastuksista. Celestionin midin vaste taasen tuntui olevan vakaa noin 400 Hz alkaen, mutta joitain kuoppia matkalla, 3000Hz paikkeilla kuollut alue. Subissa myös tuntui matalaa päätä uupuvan, mutta en lähtenyt kovin rajusti vielä tässä kohtaa EQ:lla pakottamaan. Musiikin kuuntelussa setuppi kuitenkin tuntui olevan jo huomattavasti aikaisempaa parempi, vaikka parannettavaa vielä olikin.

Suuntasin EVM:n elementit kohti kuuntelupistettä kiilakannaakkeilla, eli alas ja sisään. Heijastuksiin se ei juuri vaikuttanut. Ääni tuntui aika kuivakalta suljetuissa koteloissa ja päätin testata refleksiputkia sekä EVM:n että subin kotelossa. Perus 110 PVC-muoviputken kokoisia reikiä siis subiin neljä ja mid bass puolelle kaksi per kotelo. Sub alkoi toimia aika mehevästi, kun viritin sitä vaihe vaiheelta matalammalle. Noin 24-26 Hz taisi olla kolmella putkella finaaliasetus testailujen päätteeksi. EVM elementit eivät jostain syystä tuntuneet kovin hyvin reagoivan viritykseen, jonka ajattelin johtuvan liian pienestä kotelosta.

Seruraavaksi sitten kasvatin stereobasson koteloa 105 litran nettotilavuuteen ja testailin edelleen virityksiä. Sijoitus muuttui katon rajasta "normaaliin". Jako subilta stereobassoille asettui 70 Hz tietämille ja ja 6.5" mideille vasta 700 Hz ja siitä edelleen 2.5kHz kohdalla vaihto H2606:lle. Mittaukset eivät tuota suhteellisen korkeaa 700 Hz jakoa niinkään puoltaneet, mutta musiikkia kuunnellessa se vaan kuulosti paremmalta, kaikista puutteista huolimatta.

Aikani testailtuani päätin koittaa myös B&C 15NW100 elementtejä stereobasso-puolelle. Tykästyin tähän sen verran, että päätin siirtää nämä kokonaan tähän käyttöön. Nyt sitten uupuu elementit subikotelosta, joten hetki meni pohtiessa, hommaisinko toisenkin parin samoja elementtejä. Kokeilunhalusta johtuen kuitenkin päädyin erilaiseen ratkaisuun, eli tilasin Eighteen Soundin 21LW1400 elementin.

Uuden elementin sovittaminen aiemmin jo reijitettyyn etulevyyn onnistui kätevästi tekemällä vanhan etulevyn päälle uusi etulevy. Koska 20mm paksut vesivanerit olivat jo loppu, laitoin kaksi 18mm paksua levyä päällekkäin. Runsaasti sikaliimaa kaikkiin väleihin ja riittävästi ruuveja.

Koska halusin eroon vanhasta JVC-vahvistimesta, koska siinä ei ollut balansoituja XLR-sisääntulo ja epäilin muutenkin sen äänenlaatua, hommasin myös Behringer EPQ-304 vahvistimen, jossa oli kätevästi neljä kanavaa ja riittävästi tehoa 6.5" ja diskanteille. Niin ja DCX:iä tarvitaan kaksi, jotta CX2310:n voi poistaa käytöstä.

Siinäpä 2.0 version ainekset. Tässä kohtaa käännytään jo toukokuulle. Tässä myös joitain kuvatuksia.

 

[kterkkila]

Ja tässä vielä kuva vasemmasta tornista. Välissä myös Expert HF 35/50, vuodelta 1972. Ei kuulu sinänsä settiin, mutta kiinnostava kaiutin ja piti sitäkin vähän testailla.

 

[kterkkila]

Elementtien uudelleensijoittelunkin jälkeen korva tuntuu pitävän suhteellisen korkealle viedyn 15" elementin äänestä. Auktoriteettiä on ja musiikki tuntuu. Osaltaan syynä tähän mieltymyksen on 6.5" elementin soundi, se on melko kuivakkaa ja jotenkin ponnetonta. Kun elementtejä ajaa siniaallolla vaihdellen elementtiä, niin subjektiivinen mielikuva (hyvin subjektiivinen oma fiilis), niin EVM kellertää, B&C punertaa, Celestion vihertää ja Scan-Speak on väritöntä. Vertailuksi Expertin 10" suljettu bassoelementti on ruskeaa ja kontrolli katoaa 1200Hz taajuudella, mikä voinee elementin ominaisuuksien lisäksi johtua myös melkoisen ohuista ja pitkistä johdoista, jotka todennäköisesti tiputtavat damping factorin aika olemattomaksi.

Behringer EPQ-304 ensitestit olivat katastrofi. Ylärekisteriin laskeutui verho elementtien eteen, harmaus koitti ja päivästä tuli pilvinen. Lisäksi laitteen tuulettimet häiritsivät nautintoa, vaikka vahvistimet ovat väliseinän takana ja varsinainen kuuntelupiste on 5,5 metriä kaiuttimista. Kuuntelupisteen merkitys on tässä jokin kiinnepiste, mutta käytännössä tulee kuunneltua useissa eri paikoissa suhteellisen suuressa loft-tyyppisessä noin 100 neliön tilassa. Koitin laskea vastuksilla alkuperäisten tuulettimien kierrosnopeutta ja myös toisia puhaltimia. Kumpikaan ei oikein oleellisesti auttanut. Kun vahvistimen kannen laskee paikoilleen, kotelo soi aika ilkeästi. Ilman kantta tilanne olisi selkeästi parempi. Sitä olen miettinyt, josko tuo vehon saisi poistettua korvaamalla signaalitien elkot vähän laadukkaammilla. Mikäli äänenlaatua saisi parannettua, vahvistinta voisi sitten myös käyttää. Tähän tarpeeseen päädyin hommaamaan Aiyima A70 vahvistimen.

21" subi puolestaan ei antanut kovin hyvää ensivaikutelmaa. Mittarin mukaan äänenpainetta syntyy, mutta aiempaan 2x15" pariin verrattuna se tuntui aika kuivalta. Refleksien osalta päädyin aikalailla samaan putkitukseen. Pohdinnassa oli ja on vieläkin, kannattaisiko tuo refleksikotelo kasvattaa, kun se on sisuskalujen jälkeen nettona enää noin 160-litrainen. EBS6 idealla 400 litrainen näyttäisi aika sopivalta ja leikkasin sitä varten jo levytkin. Sitä kuitenkin kun pähkäilin eroa ja aikani selvittelin, niin ehkäpä suurin tekijä kahden elementin soinnin värissä oli kuitenkin toinen harmoninen särö, joka sen vasteeseen jostain kummasta muodostui. Joitain teorioita liikkuu, joiden mukaan tällaista voi syntyä, jos dynaaminen paine kotelossa on epäsymmetrinen ja se vaikuttaa puhekelaan, siten että sen asento muuttuu ja impedanssi on myöskin epäsymmetrinen. Tästä asiasta itselläni ei ole parampaa kokemusta, joten jos joku oikeasti tietää, voi vahvistaa, tai todeta salaliittoteoriaksi.

 

[kterkkila]

Toukokuu lähestyy loppuaan ja suunnitelmat jatkavat muotoutumistaan. Sub- ja bassoalueen osalta pohdituttaa kovin, kannattaisiko mieluummin pyrkiä yhteen täyteläiseen, joka tarkoittaisi yhtä isoa koteloa, vai olisiko parempi lisätä kaiuttimien määrää. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä stereokuvan muodostumisen kannalta pidetään yleisesti 1/2 aallon tai 1/4 aallon mittaa, mitä kauempana elementtien ei saisi toisistaan sijaita. Toisaalta äänen lähteen paikallistaminen alkaa vasta 80 Hz ylöspäin mentäessä ja ilmeisesti 4000 Hz jälkeen korvan paikannuskyky jälleen heikkenee. Useampaa subia puoltaisivat myös huoneen aiheuttamat nullit. Pohdittavaa riittää myös siinä, voisiko stereosubit mahdollistaa ison kartiopinta-alan käytön korkeammalle ja toisiko se alarekisteriin vielä lisää jotain, minkä puuttumista en ehkä täysin tiedosta, kun ei ole vertailukohtaa. Nämä tuntuvat olevan asioita, joista lukemalla voi saada vinkkejä, mutta oikeasti asia selviää vain testaamalla.

Toinen pohdituttava asia on elementtien eri taajuuksien keskinäinen vaikutus toistensa puhtauteen. Jos sub-elementtiä ajetaan laajemmalle alueelle, miten paljon musikin korkeammat bassotaajuudet vaikuttavat sub-alueen sointiin ja päinvastoin. Toisaalta refleksiputkien soundi on erilaista kuin kartion tuottama ääni ja vaihekierrot ovat oma haasteensa. Esimerkiksi B&C 15" stereobassoissa viritys jakotaajuutta alemmas tuntuu kuulostavan paremmalta ja helpottaa sovitusta subiin. Jos lisään subeja, niin loogiselta tuntuisi virittää kaikki suhteellisen pienelle taajuusalueelle, ettei vastavaiheisia putkitaajuuksia liiku liikaa samanaikaisesti sotkemassa. Suunnittelen hetken toista sub-koteloa kahdella isobarisesti asennetulla EVM-15L elementillä, jotka ovat nyt jääneet käyttämättömiksi. Kotelon olisi tarkoitus myös toimia oikean puolen tornin jalustana samaan tapaan kuin 21" elementin 80 cm korkea kotelo toimii vasemmalla puolen. TV-tason ja keittiön tilanjakajan välinen tila on hieman ahdas, joten siihen joutuu tekemään hieman tarkemmin sovitetun kotelon.

Riittävän pitkään kun asiaa pohdin, päädyin kuitenkin testaamaan koko järjestelmää suljettuna. Sillä ajatuksella, että jos aivan alin pohja ei saa riittävästi pontta, niin joudun tekemään 21" elementille sen 400-litraisen infataajuuksien rajalle viritetyn jättirefleksikotelon. Ennen sitä kuitenkin koitan useamman suljetun subin yhteissoittoa. Tästä syystä EVM:t saavat olla kotelossa normaalisti asennettuina molemmat ja kotelon tilavuudeksi tulee 150 litraa, suljettuna. Kyseinen elementtihän ei ole varsinainen sub-elementti, mutta voihan sitä testata kuitenkin. Äänenpainetta kuitenkin alkaa olla jo riittävästi, joten sen maksimointi ei enää ole tässä tarkoitus. Samalla saan sitten ajettua subeja stereona ja voin testailla elementtien limityksiä vapaammin ilman että stereokuva heti hajoaa. Ensimmäisessä asennuksessa kytkin elementit rinnan, koska kaiutinjohtojen läpivientejä oli jäljellä enää kaksi ja oletuksena molemmat elementit kuitenkin tulisivat soittamaan samaa taajuutta ilman tarvetta vaikuttaa niihin erikseen.

Celestion Cf0617m tuntuu ilmeisesti alisuoriutuvan tässä setupissa. Syynä on oletettavasti suoraseinäinen sisäkotelo ja liian vähäinen vaimennusmateriaali, mihin viittaa kotelon syvyyttä vastaava dippaus vasteessa. Kenties vihertävä soundi syntyy myös samaisesta syystä. Tekisi mieli testailla yläpään jakotaajuutta korkeammalla 3-3.5 kHz tietämillä, mutta elementti ei sinne tässä purkissa kuitenkaan kanna kunnialla. Vaikka tuo 6,6 litraa pitäisi riittää hyvin, alan kallistua siihen, että isommat kotelot ovat parempi vaihtoehto, kun kerran tilavaatimus ei tässä enää niin paljoa paina. Scan-Speak H2606 on aika kiva, mutta voisi olla ehkä vähän ilmavampikin, minkä vuoksi mietin erillisiä supertweetereitä tai nauhadiskantteja kaveriksi.

Taas löytyi sen verran parannettavaa, että päädyin tekemään koko yläpään uusiksi. Samalla saisin saman tyylisuunnan mukaisen koteloinnin. B&C kun on tähän mennessä vakuuttanut, niin päädyin hommaamaan 10NW64 ja 5MDN38 elementit samaiselta valmistajalta. Diskantin osalta päätin koittaa SB Acousticsin SB29RDAC-C000-4 rengasdiskanttia. Tämä elementti vaikutti mielenkiintoiselta nopeuden ja kohtuullisen hinnan osalta, mutta pohditutti, mahtaako ääni muuttua teräväksi tai kenties rasittavaksi. Yksi valinnan perusteista oli myös se, että tämä sopii samaan upotukseen H2606:n kanssa, joten niitä voi swapata helposti keskenään.

Koteloissa päädyin suunnitelmaan, jossa samaan pakettiin tuli 10" omaan tilaansa ja 5" + diskantti omaan tilaansa. Tilavuutta noin 50 litraa, josta 5" ja diskantti saivat 14 litraa (muistaakseni). Edelleen kotelosta tuli kantikas, mutta tein sisälle täysikorkeat V-kiilat, joiden on tarkoitus jakaa aallot suppiloihin, joiden perällä on 90 asteen ohjaimet kiilojen taakse, jotka puolestaan ovat villaa täynnä. Suorat pinnat päällystin 10mm paksulla huovalla. Se on sitten kumma, jos vielä pääsee aallot poukkoilemaan takaisin kalvolle.

 

[kterkkila]

Vahvistinkanavia tarvitaan taas lisää. 10" vaativat omansa ja kun EPQ-304 ei ainakaan vielä kelpaa. Vanha JVC on vieläkin käytössä. Koska painava rauta on ollut päälinjana, jatketaan sillä. Sain kaverilta testattavaksi kolme möhköä, Martin Audio M1200, C-Audio RA3000 ja Peavey PV-1500. Kaikki nämä ovat 2U laitteita ja tuulettimet aika äänekkäitä. Vääntöä ainakin riittää jokaisessa ja tarinoiden mukaan niillä on hieman erilaiset vahvuutensa. Ei kait siinä muuta kuin kaikki auki vaan ja tilasin hiljaisemmat puhaltimet. Pari 15" elementtiä odottaa ilman koteloa, joten niitä voi sitten jos siltä tuntuu, viljellä vielä jonnekin päin kämppää.

Kotelomateriaali on ollut tähän mennessä pääosin uusiokäyttöön otettua levyä. Heppatallin ovista ja seinistä, tarvittaessa kerrattuna. Lisäksi olen hyödyntänyt muita nurkkiin jääneitä levyjä ja saatua muuta matskua, kuten kuvassa näkyviä ulkoilmakonserttitorvia. Heppatallin levyissä on ollut vähän kakkaa kaavittavana ja kavionjälkiä kitattavana, mutta hyvä siitä näinkin tulee, joskin hieman työajan kustannuksella

 

[kterkkila]

Vanhat vahvistimet, ovat joko komponenttileimojan tai mallien valmistusjaksojen perusteella vuosilta 1983-2003. Testaillessa on paljastunut, että puolet ovat olleet näennäisesti kunnossa ja puolessa on ollut jokin selkeä vika.

QSC1200, lämpeni, biasin säädöllä jäähtyi ja re-cap pikkukonkille tulossa.
QSC1700, re-cap pikkukonkille osittain tehty ja kontaktit voideltu (mainittu aiemmin). Toimii nyt hienosti, mutta biasin tarkistuksen ehkä teen
Martin Audio M1200, tuuletin vaihdettu ja sen jännitettä laskettu, sekä bias säädetty. Vielä ongelmana kanavakohtainen tasoero ja särö. Tähän myös tulossa pikkukonkkien recap. Tarkoitus myös rakentaa tehonsäätö tuulettimelle, mitä siinä ei alkujaan ole. Ihan välttämätöntä se ei kotikäytössä olisi, mutta ehkä teen sen ihan "hifistelyn" vuoksi
C-Audio RA3000 2kpl. Toisessa oli tullessa toinen kanava pimeänä ja toisessa molemmat. Yhden kanavan vika löytyi bridge-kytkimen kontaktista ja toisen yksilön molempien kanavien vika palaneesta -100V linjan sulakevastuksesta. Toisessa laitteessa on muuntajassa vikaa, liekö muutama kierros kärähtänyt yhteen, joten se saa olla sivussa. Kyytiä tuo laite oli saanut, sillä muuntajan tukipelti oli myös mutkalla ja eristeet suhteellisen kovettuneet. Ehjämuuntajaiseen Bias säädetty ja vaihdettu hiljaisempi tuuletin. Re-cap pikkukonkille tulossa ja op-amp vaihtuu. Tämä on kuitenkin nyt toimintakunnossa näinkin.
Peavey PV1500, toimi heti, mutta kuumeni. Bias sen verran poskellaan, että laskennallisesti hukkasi tyhjäkäynnillä noin 100W tehoa lämmöksi. Rämisevä tuuletin vaihdettu hiljaisempaan ja bias säädöllä tyhjäkäynti kunnossa. Re-cap pikkukonkille tulossa.
Peavey PV2000, toimii, mutta potikka vähän pätkii ja etulevy lämpenee jonkin verran. Re-cap pikkukonkille tulossa ja nuo pikkuviat on toki tutkittava, vaikka ihan käyttökunnossa onkin.
C-Audio GB402, kanavakohtainen tasoero tässäkin ongelmana. Puhaltimen pienempi teho puuttuu palaneen ja irronneen sarjavastuksen vuoksi. Re-cap tulossa pikkukonkille.
JVC RX-DV3SL, käynyt aika lämpimänä, vaikka toiminutkin nätisti. Puhallin poissa pelistä, piirilevy kuumentunut regulaattorialueelta. Parilta jännitealueelta toinen transistori poissa pelistä katkenneiden sulakevastusten vuoksi, zenerejä oikosulussa, yksi transistori irronnut, toinen melkein. Korjattavahan se on ja re-cap oleellisille lämpöä nähneille alueille, mukaan lukien isot konkat, ja signaaliteille. Niin ja oikean etukaiuttimen lähdön jousiliitin oli rikki, joten hypytin lähtön keskikaiuttimen liittimelle, kun sitä ei tässä enää tarvita.

Komponentit ovat tulossa, joten kohta pääsee tinailemaan, ehkä noin 200-300 komponenttia paikoilleen. Signaaliteille viljelen polypropeiiniä ja muualle lähinnä Panasonicin FC, FR, FS ja EB -sarjoja.