Ajattelin käynnistää tällaisen topicin koska toivon itse voivani keskustella progesta siitä kiinnostuneiden harrastajien kanssa ja saada siten uusia vaikutteita ja mielenkiintoisia levyehdotuksia.
Proge voi hyvin maailmalla ja loistavia proge levyjä tulvii enemmän kuin progen kultaisina vuosina 70 luvun alkupuolella. Laatukin on tavattoman korkeaa.
Proge voi paksusti myös Suomessa. Vanhat hyvät Wigwam ja Tasavalla Presidenttikin ovat taas liikkellä. Wigwam on julkaissut livelevyn Wigwam Plays Wigwam 2001 ja studiolevyt Titans Wheel 2002 ja Some Several Moons 2005. Tasavallan Pressa livelevyn Still Struggling For Freedom vuodelta 2001.
Saman aikaisesti useat uudet suomalaiset progebändit ovat aloitelleet uraansa. Tässä muutamia, joiden levyjä olen kuullut:
Subspace Radio (2004) julkaisi esikoisensa omakustanteena. Aika rohkea teko mutta pojat ovatkin pitkän linjan muusikoita. HYvää soittotaitoa ja hyvää yhteipeliä. Musiikki on Rush vaikutteista.Sovitukset hiukan monotonisia ja minua häiritsee se että kaikkien on ikäänkuin soitettava kokoajan. Toisaalta näin syuntyy modernilla tavalla eläviä äänimassoja ja hypnoottista rytmiä. Hyvä levy kaikkineen. 3½ tähteä.
Overhead: Metaepitome (2004). Hienoa taide rockia (art rock). Sitähän tämä lienee. Ei varsin sinfoonistamutta ei missään nimessä vähäveristä. Hyvin kontrolloitua ja vaihtelevaa musiikkia. Keveää ja herkkää sekä painokasta ja jammaavaa. Perussävynä tietty melankoolisuus ja paikoin pyrkimys siitä eroon. Olen kuulevinani häivähdyksiä sellaisista vanhoista musiikeista kuin Uriah Heep, Santana, Alice Cooper, Pink Floyd... Overhead soittaa kuitenkin aivan omaa musiikkiaan. Tämä levy kestää ja tavallaan vaatiikin useita kuuntelukertoja. 4 tähteä.
Uzva: Tammikuinen Tammela. Folk Progen ystävänä minusta on vaikeaa sovitta Uzvaa siihen genreen oikopäätä mutta ehkä sittenkin. Ensimmäiseksi mieleen tulee folk jazz ja klassinenkin musiikki mutta ehkä juuri näiden omaperäinen yyhdistelmä tekee tästä juuri progea ja fol painotus lienee musiikin lyyrisyydestä johtuen oikeampi kuin fuusio. Levy on epätavallisen hienosti äänitetty ja masteroitu. Måns Groundstroemin ja Otto Donnerin ammattitaidolla. Hieno levy. 3 tähteä.
Groovector: ultramarine (2000). Helposti lähestyttävää musiikkia. Kauniita akustisia melodioita ja jazzahtavaa ja klassiseen vivahtavaa musiikkia. Sanoisin jopa että klassinen on kuuluvampaa. Hienoa piano ja huilu soittoa. Selangor on orientaalin alun jälkeen rockaavampaa ja siinä on hieno soolo luultavasti syntikalla, ainakaan mainintaa kitarasta ei ole. Kokonaisuutena hiukan minimalistinen ja kevyt, mikä toisaalta on vaihteeksi virkistävää. Siis kaiken metallin lomassa. Hieno ambientin klassinen proge levy. 3 tähteä.
Viima: Ajatuksia Maailman Laidalta (2006). Folk prog yhtyeen esikoinen. Koskettavaa ja mielenkiintoista musiikkia. Musiikissa on folkkia, rockia ja jopa sinfoonisuuttakin. Tunnelmat vaihtelevat mietteliäistä mahtipontisiin. Levyllä on hienoa kosketinsoittoa, pianoa, urkua ja cembaloakin samoin upeita kitara sooloja. Musiikissa muistuu Renaissance ja Genesis. ASivan Annie Haslamin tasolla vokalisti ei ole ja ilmeisesti yhtyeen seuraavalla levyllä on mies laulaja. 3 tähteä.
Contemporary Dead Finnish Music Ensemble: Ideal Standards vol 1 (2004). Sokerina pohjalla, minun makuuni siis, huikea levy Antti Pesoselta ja kumppaneilta. Lisää on kuulemma tulossa (vol 2...), maltan tuskin odottaa. Yksi kaikenkaikkiaan uuden vuosituhannen parhaita progejulkaisuja! Musiikissa on yhtäläisyyksiä Flower Kingseihin, Spock's Beardiin ja White Willowiin. Rankkaa sinfoonista musiikkia jossa runsaasti ilmaa ja herkkyyttä. Upeaa laulua sekä mies että nais äänellä. Hienoa soittoa ja upeita progressiivisia sovituksia. Suomalaisen progressiivisen rockin hienoimpia levyjä. 5 tähteä.
Uzva, Overhead ja Viima soittavat Tavastialla Semifinaalissa 24.8. klo 21.00 -
Ps. minun skaalalla 3 = hyvä, 4 = loistava ja 5 = mestariteos
Proge voi hyvin maailmalla ja loistavia proge levyjä tulvii enemmän kuin progen kultaisina vuosina 70 luvun alkupuolella. Laatukin on tavattoman korkeaa.
Proge voi paksusti myös Suomessa. Vanhat hyvät Wigwam ja Tasavalla Presidenttikin ovat taas liikkellä. Wigwam on julkaissut livelevyn Wigwam Plays Wigwam 2001 ja studiolevyt Titans Wheel 2002 ja Some Several Moons 2005. Tasavallan Pressa livelevyn Still Struggling For Freedom vuodelta 2001.
Saman aikaisesti useat uudet suomalaiset progebändit ovat aloitelleet uraansa. Tässä muutamia, joiden levyjä olen kuullut:
Subspace Radio (2004) julkaisi esikoisensa omakustanteena. Aika rohkea teko mutta pojat ovatkin pitkän linjan muusikoita. HYvää soittotaitoa ja hyvää yhteipeliä. Musiikki on Rush vaikutteista.Sovitukset hiukan monotonisia ja minua häiritsee se että kaikkien on ikäänkuin soitettava kokoajan. Toisaalta näin syuntyy modernilla tavalla eläviä äänimassoja ja hypnoottista rytmiä. Hyvä levy kaikkineen. 3½ tähteä.
Overhead: Metaepitome (2004). Hienoa taide rockia (art rock). Sitähän tämä lienee. Ei varsin sinfoonistamutta ei missään nimessä vähäveristä. Hyvin kontrolloitua ja vaihtelevaa musiikkia. Keveää ja herkkää sekä painokasta ja jammaavaa. Perussävynä tietty melankoolisuus ja paikoin pyrkimys siitä eroon. Olen kuulevinani häivähdyksiä sellaisista vanhoista musiikeista kuin Uriah Heep, Santana, Alice Cooper, Pink Floyd... Overhead soittaa kuitenkin aivan omaa musiikkiaan. Tämä levy kestää ja tavallaan vaatiikin useita kuuntelukertoja. 4 tähteä.
Uzva: Tammikuinen Tammela. Folk Progen ystävänä minusta on vaikeaa sovitta Uzvaa siihen genreen oikopäätä mutta ehkä sittenkin. Ensimmäiseksi mieleen tulee folk jazz ja klassinenkin musiikki mutta ehkä juuri näiden omaperäinen yyhdistelmä tekee tästä juuri progea ja fol painotus lienee musiikin lyyrisyydestä johtuen oikeampi kuin fuusio. Levy on epätavallisen hienosti äänitetty ja masteroitu. Måns Groundstroemin ja Otto Donnerin ammattitaidolla. Hieno levy. 3 tähteä.
Groovector: ultramarine (2000). Helposti lähestyttävää musiikkia. Kauniita akustisia melodioita ja jazzahtavaa ja klassiseen vivahtavaa musiikkia. Sanoisin jopa että klassinen on kuuluvampaa. Hienoa piano ja huilu soittoa. Selangor on orientaalin alun jälkeen rockaavampaa ja siinä on hieno soolo luultavasti syntikalla, ainakaan mainintaa kitarasta ei ole. Kokonaisuutena hiukan minimalistinen ja kevyt, mikä toisaalta on vaihteeksi virkistävää. Siis kaiken metallin lomassa. Hieno ambientin klassinen proge levy. 3 tähteä.
Viima: Ajatuksia Maailman Laidalta (2006). Folk prog yhtyeen esikoinen. Koskettavaa ja mielenkiintoista musiikkia. Musiikissa on folkkia, rockia ja jopa sinfoonisuuttakin. Tunnelmat vaihtelevat mietteliäistä mahtipontisiin. Levyllä on hienoa kosketinsoittoa, pianoa, urkua ja cembaloakin samoin upeita kitara sooloja. Musiikissa muistuu Renaissance ja Genesis. ASivan Annie Haslamin tasolla vokalisti ei ole ja ilmeisesti yhtyeen seuraavalla levyllä on mies laulaja. 3 tähteä.
Contemporary Dead Finnish Music Ensemble: Ideal Standards vol 1 (2004). Sokerina pohjalla, minun makuuni siis, huikea levy Antti Pesoselta ja kumppaneilta. Lisää on kuulemma tulossa (vol 2...), maltan tuskin odottaa. Yksi kaikenkaikkiaan uuden vuosituhannen parhaita progejulkaisuja! Musiikissa on yhtäläisyyksiä Flower Kingseihin, Spock's Beardiin ja White Willowiin. Rankkaa sinfoonista musiikkia jossa runsaasti ilmaa ja herkkyyttä. Upeaa laulua sekä mies että nais äänellä. Hienoa soittoa ja upeita progressiivisia sovituksia. Suomalaisen progressiivisen rockin hienoimpia levyjä. 5 tähteä.
Uzva, Overhead ja Viima soittavat Tavastialla Semifinaalissa 24.8. klo 21.00 -
Ps. minun skaalalla 3 = hyvä, 4 = loistava ja 5 = mestariteos