Proge, psykedeelinen rock yms. suosituksia?

Omalta listalta unohtui yksi oma suosikki Haken. Erityisesti heidän uusimmat Vector ja Virus ovat ihan sairaan kovia levyjä.

Lisäksi löysin omalta Tidalin My Mix -listalta jotain mielenkiintoisia suosituksia. Listalla on omia tuttuja suosikkeja, kuten Wilsonia, Pineapplea ja Townsendia, mutta esimerkiksi Pure Reason Revolution oli minulle uusi tuttavuus ja heidän Eupnea-levy vaikutti aika metkalta. Listalla olivat mukana myös ennestään tutut Flying Colors, Gazpacho ja Flower Kings, jotka jäivät mainitsematta aikaisemmin...
 
Nuorisolla hyvä musamaku, tällä nuorella progediggarilla juuhuubissa paljon tilaajia. Tuossa listausta progelevyistä, joista suosittaa aloittamaan varovasti tutustumisen progemusan maailmaan. Ihan kunnon tavaraa.

 
Olihan siinä nuorella sällillä ihan progelevyjen alkuaikojen esitys, joka sisälsi mm. Moody bluesia, Mike Oldfieldin tubular bellsin, Yes fragilen, Emerson Lake Palmeria, Pink Floydin DSOTM, Jethro Tullin Aqualungin, Genesistä, King Crimsonin ekan, Queen II:n ja Rush Fly by nightin. Tämän listan olisi hyvinkin voinut tehdä joku eläkeläinenkin, joka on elänyt noiden levyjen ilmestymisen aikoihin. Kyllä nuorison voisi kuvitella aloittavan hieman tuoreemmista tuotoksista, kuten itsekin olen aikanaan joskus noin 30 vuotta sitten tehnyt. Enpä vieläkään ole sisästänyt noita tuon listan kaikkia äänitteitä omiksi suosikeiksi tai edes levykokoelmaan hankkimisen arvoisiksi...

Omalle aloittelijan listalle voisin ehdottaa vaikkapa jotain Porcupine treen Fear of blank planetia tai Steven Wilsonin Ravenia. Devin Townsendin uusin Empath voisi myös olla mukana. Myös Pink Floyd kuuluu listalle, mutta itse aloitin aikanaan Delicate sound of thunderista ja se on yhä yksi suosikeistani. Toki The Wall ja DSOTM ovat klassikoiden klassikoita. Rush kuuluu listalle ehdottomasti, mutta aloittelijalle tarjoaisin Moving picturesia tai Power windowsia. Jos nämäkään levyt eivät aiheuta mitään innostusta tai uutta heräämistä, niin sitten kannattaa palata muiden musiikin lajien pariin 🤪
 
^Prog Magazine on aika mainio tietolähde sekä klassikoissa, että uudemmassa progessa. Minä olen tilannut lehteä jo ainakin 8 vuotta. Kaikki numerot on tallessa ja jokaisen lehden mukana tulleet 10 biisiä sisältävät CD:t on ripattu. Lehdessä on aina >100 sivua. Kaikkea ei jaksa, eikä ehdikään lukea tarkasti läpi. Ne kun saisi kunnolliseksi tietokannaksi.
 
Spocks Beardiltä voin suositella lähes minkä levyn tahansa, Kindness of stranger oli/on itelle niistä ehkä paras.
Tuo TTID:n mainitsema Haken on myös nannaa. Samoin muutama viimeisin Opeth.
Periphery lienee progea myös, joskin metalliin päin vahvasti kenollaan.
 
Olihan siinä nuorella sällillä ihan progelevyjen alkuaikojen esitys, joka sisälsi mm. Moody bluesia, Mike Oldfieldin tubular bellsin, Yes fragilen, Emerson Lake Palmeria, Pink Floydin DSOTM, Jethro Tullin Aqualungin, Genesistä, King Crimsonin ekan, Queen II:n ja Rush Fly by nightin. Tämän listan olisi hyvinkin voinut tehdä joku eläkeläinenkin, joka on elänyt noiden levyjen ilmestymisen aikoihin. Kyllä nuorison voisi kuvitella aloittavan hieman tuoreemmista tuotoksista, kuten itsekin olen aikanaan joskus noin 30 vuotta sitten tehnyt. Enpä vieläkään ole sisästänyt noita tuon listan kaikkia äänitteitä omiksi suosikeiksi tai edes levykokoelmaan hankkimisen arvoisiksi...

Omalle aloittelijan listalle voisin ehdottaa vaikkapa jotain Porcupine treen Fear of blank planetia tai Steven Wilsonin Ravenia. Devin Townsendin uusin Empath voisi myös olla mukana. Myös Pink Floyd kuuluu listalle, mutta itse aloitin aikanaan Delicate sound of thunderista ja se on yhä yksi suosikeistani. Toki The Wall ja DSOTM ovat klassikoiden klassikoita. Rush kuuluu listalle ehdottomasti, mutta aloittelijalle tarjoaisin Moving picturesia tai Power windowsia. Jos nämäkään levyt eivät aiheuta mitään innostusta tai uutta heräämistä, niin sitten kannattaa palata muiden musiikin lajien pariin 🤪
Juu, aika vanhaa mutta hyvää musaa. Mutta tosiaan eipä itse tullut tuon ikäisenä kuunneltua 50 vuotta vanhaa musaa, joka itselläni olisi ollut 30-40 lukujen musaa.. Tuo Niamh on muuten irlantilainen tytön nimi, joten ei ole sälli😄👍
Edit: ensimmäinen proge levy jonka kuulin junnuna oli Genesis: Nursery Cryme. Ja tykkäsin kovasti.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla eka oli Pink Floydin The Wall. Minulla taisi olla 10 analoogi-ripattua PF:ää ennen kuin olin kuullutkaan, että on muutakin progea.
 
Tuli aamusta kuunneltua.. Uutta tuotantoa löytyy myös.
 

Liitteet

  • Screenshot_20210330-075140.jpg
    Screenshot_20210330-075140.jpg
    77,9 KB · Katsottu: 33
Jep, tuon Soenin uusin levy Imperial on iskenyt heidän tuotoksistaan eniten. Eka tuttavuus bändiin oli heidän Lykaia levyn upean Lucidity -kipale. Viime aikoina on tullut kuunneltua eniten tuota aikaisemmin mainitsemaani Pure Reason Revolutionia. Tuon tuoreimman Eupnean jälkeen ostin heidän vanhemman The dark third -levyn, jonka aloittava Aeropause sopii saapistille kuin ahdin pakoputkeen 🤪
 
Jep, tuon Soenin uusin levy Imperial on iskenyt heidän tuotoksistaan eniten. Eka tuttavuus bändiin oli heidän Lykaia levyn upean Lucidity -kipale. Viime aikoina on tullut kuunneltua eniten tuota aikaisemmin mainitsemaani Pure Reason Revolutionia. Tuon tuoreimman Eupnean jälkeen ostin heidän vanhemman The dark third -levyn, jonka aloittava Aeropause sopii saapistille kuin ahdin pakoputkeen 🤪
PRR on kyllä kova. The Dark Thirdistä pyörii sellainenkin versio, josta ei löydy Nimos & Tambos-biisiä, jota ei kannata missata. Esim. Tidalissa kannattaa kuunnella se vihreä/kelta-kantinen. Varmaan joku uk/us-julkaisuasia..

Tuon jälkeen Amor Vincit Omnia ja Hammer And Anvil ovat vähän elektronisempaa, mutta todella tyylikkäällä tavalla.

Uusin on vähän näiden kaikkien yhdistelmä.

Onneksi tekivät paluun!
 
Jep, Katatonian City burials on loistava. Sen piti ilmeisesti olla Renksen soolo, mutta siitä tehtiinkin katatonian levy. Sehän ei ole läheskään niin progea kuin edellinen Fall of hearts, joka on myös hyvä, mutta aika erilainen kuin tuo uusin lätty...
 
^Änglagård on iso suosikkini. All Traps on Earth on hieman samalla porukalla tehty levy, ihan ok. Anekdoten bändi taidettiin jo mainitakin, niiden levyissä on hieman samaa saundimaailmaa. Loppujen lopuksi taitaa jäljet mennä ihan 70 luvun King Crimsoniin; "Red" niminen albumi ainakin kannattaa kuunnella jos ei ennestään tuttu.
katso liitettä 134391
Tuli hommattua All Traps On Earth´n levy. Samalla tuli kaksi My Brother The Wind yhtyeen levyä.
Ihan mielenkiintoista, vaikka psykedeelinen musiikki aika vierasta onkin.

 
Itse löysin jonkin aikaa sitten sellaisen bändin kuin Moon Goose. Vähän enemmän krautrock menoa, mutta eipä noihin tyylisuuntien nimiin kannata liikaa päätäänsä kulutta. Tuli toi Source Code hankittua levynä ja täytyy kyllä sanoa, että tuli hymyiltyy kun huomasin että pakkaukseen oli pistetty hanhen sulka mukaan.
Tykkäsin erityisesti tuosta Joey Gets A Candle (Swayze Meld) biisin huipennuksesta (siirtymä olisi voinut olla kyllä tasaisempi).
En osaa albumin saundia kuvailla oikein, mutta ensimmäisenä tulee mieleen että on sellasta musiikkia jota kuunnellaan syksyllä ku tuuli piiskaa ulkona ja itse nautiskelet musasta kupillisen teen kera ja katselet kuinka vahvistimen putket hohkaa lämpöä.

Toi Bandcamp on kyl osottautunut erinomaiseksi paikaksi etsiä uutta progee jne.
 
Mainitaanpas tässä sellainen orkesteri kuin Gordian Knot eli edesmenneen Sean Malonen luotsaama "yhtye"
 
Back
Ylös