Porcupine Tree

Jyri

Käyttäjä
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
5 544
Kaupunki
Nurmijärvi
Sain kyseiseltä yhtyeeltä käsiini Fear Of The Blank Planet vinyylin tuossa kuukausi sitten. Alkuun en saanut tästä ihan täyttä otetta kun soitin levyn pariin kertaan. No aavistelin kuitenkin parinkerran jälkeen, että tässä saattaa olla kyllä vielä jotain..

No nyt olen tämän vinyylin soittanut varmaankin noin 20 - 30 kertaa ja olen joka kerran jälkeen entistä enempi innoissani. Aika harvoin mistään uudesta yhtyeestä olen näin paljoa innostunut, ainakaan vain yhden levyn perusteella.

Saman biisin aikana voidaan siirtyä Pink Floyd tyylisestä sinfoonisesta hempeilystä Panteran tyyliseen tuplabasari mättöön ja palata taas akustisela kitaralla säestettyyn balladiin. Tämä kaikki tehdään sellaisella tyylillä, että missään välissä ei tule mieleen, että kappaleeseen olisi tungettu liikaa tavaraa.

Sen verran googletin, että kyseisellä yhtyeellä on 12 albumia ilmestynyt ja musiikkia tehneet jo 20 vuotta.

Kertokaas te jotka olette paremmin bändin tuotantoon tutustuneet, että mitä muita levyjä kannattaa haalia ensitilassa ja miksi.

Ja tietty kaikki muukin keskustelu aiheen piirissä on suotavaa.

Jyri
 
In Absentia - Ylivoimaisesti paras levy jossa aivan uskomattomat melodiat ja vaihtelevuus.
Recordings, Lightbulb Sun, Stupid Dream, Signify ja Moonloop kuuluvat myös edellämainituista syistä omiin suosikkeihin. Tuo uusin lätty on vain pieni raapaisu mitä sieltä pinnan alta todellisuudessa paljastuu :)
 
Suosikkibändini. Ehdottomasti paras progressiivista rockia soittava bändi nykypäivänä. Ohittaa omissa mieltymyksissäni jopa Pink Floydin, joka jää täpärästi toiseksi. On melkeinpä sama mistä albumista lähdet liikkeelle, ne ovat kaikki niin hyviä. En ole koskaan törmännyt huonoon tai edes keskinkertaiseen teokseen tämän bändin osalta. En viitsi edes listata tähän mitään levyjä, joista kannattaisi lähteä liikkeelle. Aivan sama mitä valitset niin tulet vakuuttumaan bändin erinomaisuudesta. Hehkutus on rankkaa, mutta ansaittua.

Oman suosikkini kuitenkin mainitsen, ja se on Lightbulb Sun -albumi.

EDIT: Muista tutustua myös Blackfield -nimiseen bändiin. Kyseessä on bändin keulahahmon Steve Wilsonin toinen "projekti".
 
Puoli salaa toivoinkin kuulevani jotain tuon suuntaista suitsutusta. Olisin ollut vallan pettynyt jos bändin lopuilla kiekoilla olisi saanut pyyhkiä per***tä.

Sumujen saarilta löysin "On The Sunday Of Life" Levyn vinyylinä. Oli muuten ripeää toimitaa The Freak Emporium nimiseltä levyliikkeltä. Noin 7 minuuttia tilauksesta myyjä mailasi ja pahoitteli, että Voyage 34 levyä ei ole enään saatavilla tukkuriltakaan, mutta että tuo Sunday of life on postitettu.

Oletko Jani noita vinyylipainoksia löytänyt mitä kautta parhaiten?

Jyri
 
Jyri sanoi:

Onko tuo se huumetripistä kertova levy? Muuten ihan hyvä levy, mutta se kertoja oli ärsyttävä, olisivat saaneet jättää kokonaan pois ne kohdat...
 
Ingraver sanoi:
Onko tuo se huumetripistä kertova levy? Muuten ihan hyvä levy, mutta se kertoja oli ärsyttävä, olisivat saaneet jättää kokonaan pois ne kohdat...

Minulla ei mitään tietoa tuosta levystä, mutta Jani ja Patu osaa ehkä jotain tuostakin kertoa?

Jyri
 
Olen itsekin tutustunut kyseiseen yhtyeeseen vasta vähän aikaa sitten ja hyvin toimii. In Absentia kannattaa hankkia ehdottomasti. Warszawa on taasen hyvä live levy.
 
Ingraver sanoi:
Onko tuo se huumetripistä kertova levy? Muuten ihan hyvä levy, mutta se kertoja oli ärsyttävä, olisivat saaneet jättää kokonaan pois ne kohdat...

Jyri sanoi:
Minulla ei mitään tietoa tuosta levystä, mutta Jani ja Patu osaa ehkä jotain tuostakin kertoa?

Jyri

Kyseinen levy tosiaan kertoo huumetripistä. Minusta taas nuo kerronnalliset osat sopivat tuohon kuin naula arkkuun. Tosiaan hyvä levy. Erottuu ehkä soundillisesti hieman PT:n normaalista tyylistä (jos tämän bändin kohdalla sellaisesta voidaan puhua).

Voyage 34 ei ole ainoa PT:n albumi, jolla huumeet ovat esillä lyriikoissa. Esimerkkinä uusimman albumin avausraita:

http://www.youtube.com/watch?v=sUnAxegUJu0
 
Jyri sanoi:
Puoli salaa toivoinkin kuulevani jotain tuon suuntaista suitsutusta. Olisin ollut vallan pettynyt jos bändin lopuilla kiekoilla olisi saanut pyyhkiä per***tä.

Sumujen saarilta löysin "On The Sunday Of Life" Levyn vinyylinä. Oli muuten ripeää toimitaa The Freak Emporium nimiseltä levyliikkeltä. Noin 7 minuuttia tilauksesta myyjä mailasi ja pahoitteli, että Voyage 34 levyä ei ole enään saatavilla tukkuriltakaan, mutta että tuo Sunday of life on postitettu.

Oletko Jani noita vinyylipainoksia löytänyt mitä kautta parhaiten?

Jyri

Suoraan levy-yhtiöltä :D Muutoin ovat kiven alla. Lightbul Sunista ja Recordingsista on tulossa painokset vinyylinä, In Absentiasta uusintapainos.
 
Patu sanoi:
Kyseinen levy tosiaan kertoo huumetripistä. Minusta taas nuo kerronnalliset osat sopivat tuohon kuin naula arkkuun. Tosiaan hyvä levy. Erottuu ehkä soundillisesti hieman PT:n normaalista tyylistä (jos tämän bändin kohdalla sellaisesta voidaan puhua).

Voyage 34 ei ole ainoa PT:n albumi, jolla huumeet ovat esillä lyriikoissa. Esimerkkinä uusimman albumin avausraita:

http://www.youtube.com/watch?v=sUnAxegUJu0

Tuo on hyvin kokeilevaa improa mikä kyllä meikäläiseen uppoa myös. Ehdottomasti myös kuulemisen arvoinen!
 
Kyllä meikäläiseen uppoaa kun kuuma veitsi voihin. Tuolla Fear of the blank planetilla ehdoton suosikkini on Anesthetize. Loistava veto. Myös tuo In absenthia on albumina loistava kuten jo kerrottu ja Deadwing samaten näistä uudemmista..
 
Porcupine Treen kuuntelu on ehkä parasta, mitä ihminen voi tehdä housut jalassa.

Oma suosikkini on In Absentia, ja kakkosena perässä tulee Stupid Dream. Aikalailla kaikki Signifystä eteenpäin toimii minulle, mutta ne ihan ensimmäiset levyt ovat vähän turhan omituisia minun makuuni.
 
pt:tä olen yrittänyt kovasti kuunnella, mutta ei vaan kolise - toisaalta enpä minä musiikista mitään ymmärräkkään.
 
Kyllä kolisee ja kovasti. Viime kesän Ilosaaren veto oli parhaita mitä olen koskaan todistanut miltään bändiltä. Pitäisi koittaa päästä jommalle kummalle keikalle joulukuussa ja eiköhän jostain joku lippu vielä löydy. Itse en ole tutustunut kuin noihin kolmeen uusimpaan ja The Sky Moves Sideways lättyyn, muut hankinnassa kunhan taas rikastuu :)...

Jukka
 
Pari viikkoa olen tuota uusinta autossa pyöritellyt.
Ihan jees levy, vaikkakaan en keksi tuosta kyllä sen enempää hehkutettava.
Hyvä, että toisille kolahtaa. On aina kiva tehdä löytöjä.

-128-
 
Hieman Littunan linjoilla.... olen bändiä kovasti kuunnellut ja korkealle arvostanut jo pitkään, mutta johtuneeko niin rankasta ennakkohypetyksestä, että pidin uutta levyä vain "ihan hyvänä"? Mitään elämää suurempaa en VIELÄ ole siitä löytänyt.
 
Mulle tulee pikkaisen mieleen tekotaiteellisuus a'la Tool tms. En oikein keksi mikä siinä maailman hienointa olisi. Ei silti huonoa. Hämyinen pikkuklubi + punkkua... :D Vois toimia.
 
No Tool on just hyvä esimerkki, äärttömän tylsää musiikia, vaikkakin hyvin tehtyä jne jne. Ei kolise yhtään.
 
alspe sanoi:
Mulle tulee pikkaisen mieleen tekotaiteellisuus a'la Tool tms. En oikein keksi mikä siinä maailman hienointa olisi. Ei silti huonoa. Hämyinen pikkuklubi + punkkua... :D Vois toimia.

Kerro toki alspe, mikä on tekotaiteellisuutta ja mikä sitten oikeaa taiteellisuutta musiikista puhuttaessa?

Tawe sanoi:
No Tool on just hyvä esimerkki, äärttömän tylsää musiikia, vaikkakin hyvin tehtyä jne jne. Ei kolise yhtään.

Tässä toinen helvetin hyvä bändi.

En ymmärrä miten tuota voi sanoa tylsäksi. Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Todella mielenkiintoista ja erilaista rockia/metallia.
 
kaikki riippuu kuulijan ja muusiikki välisistä aallon pituuksista. pt ja tool on toki hyvää, mutta heidän musiikki ei vain pidä minusta. olen yrittänyt monesti, mutta ei.
 
Back
Ylös