Pitäisikö hifiä jakaa enemmän soundin mukaan?

moukkunen

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
1 262
Kaupunki
Kärkölä
Pitäisikö kauppiaiden jaotella toimivia kokonaisuuksia vielä selkeämmin eri "soundi-ihanteiden" mukaan? Eli olisiko hifin kategorisoituminen soundin mukaan hyväksi ja edistäisi harrastustusta? Löytäisikö harrastaja näin nopeammin oman "tiensä" ja ne oikeat toimivat ratkaisut laitteistoonsa?

Samalla voisi myös pohtia sitä, "taipuuko" laitteistot mielestäsi harrastajan oman soundi-ihanteen mukaan, vai "kuljettaako" laitteisto loppujenlopuksi harrastajaa vähitellen siihen suuntaan, mitä soundia "vahvimmat" laitteet kokoonpanossa edustavat?
 
Olisi hyvä tapa jos se tehdään oikein.

On olemassa hauska tutkimusmetodi nimeltään MSA eli Market Structrure Audit.

Siinä kuluttajat tai ostopäätösten tekijät ryhmittelevät markkinoilla toimivat tarjoavat ilman, että heille tarjotaan valmista luokittelutapaa. Ensi haastateltavat laittavat tunnettuja merkkejä / yrityksiä ryhmiin täysin spontaanista.
Vasta sitten heiltä kysytään, mihin tekijöihin ryhmittely perustuu. Näin saadaan esiin taapoja, joilla ihmiset oikeasti jäsentävät tarjontaa. Tapoja voi olla useita. Esimerkiksi MSA:n pohjalta voi sitten koittaa löytää jäsennystavan, joka on relevantti mahdollisimman monille.

Kaupallisesti kukin voi vääntää tällaisia jaotteluja vaikka kuinka, ja sitten koittaa markinoida niitä ja katsoa että meneekö läpi. Esimerkiksi joku voisi väittää, että löytyy ryhmä valmistajia, joiden laitteet toistavat ylivoimaisesti musiikkia, ja muut sitten ovat tässä suhteessa kuraa. Joku taas voisi sanoa, että useimmat laitteet ovat tosi rakkarin kannalta liian hitaitaa, bassoköyhiä ja munattomia, mutta joku merkki ei ole. Jne jne.

:) v-a
 
v-a sanoi:
Olisi hyvä tapa jos se tehdään oikein.
...
Kaupallisesti kukin voi vääntää tällaisia jaotteluja vaikka kuinka, ja sitten koittaa markinoida niitä ja katsoa että meneekö läpi. Esimerkiksi joku voisi väittää, että löytyy ryhmä valmistajia, joiden laitteet toistavat ylivoimaisesti musiikkia, ja muut sitten ovat tässä suhteessa kuraa. Joku taas voisi sanoa, että useimmat laitteet ovat tosi rakkarin kannalta liian hitaitaa, bassoköyhiä ja munattomia, mutta joku merkki ei ole. Jne jne.

:) v-a

Eikös meillä tällianen kauppias jo olekin, musikaalisuuden airut, joka vain ei ole oivaltanut että on erilaisia tapoja nähdä mikä on musiikkia. Eli kuten aluksi sanoit, huonolla tavalla toteutettuna tuloksena on silkkaa sutta.

Uskoisin että harrastuksen alkutaipaleella kuluttaja ei välttämättä oikein tiedä jotta mitä etsii ja sitten kun oppii oivaltamaan oman tiensä ei enää kauppiaiden viittoja kaipaa.
 
Myönnettäköön, että molemmat esimerkkini olivat ehkä vähän "based on true story".
Mutta pointti siis oli, että osuvat luokittelut jees.

:) v-a
 
moukkunen sanoi:
Pitäisikö kauppiaiden jaotella toimivia kokonaisuuksia vielä selkeämmin eri "soundi-ihanteiden" mukaan?

Tämä avautuisi paremmin jos antaisit vähän esimerkkejä mahdollisesta jaottelusta.
 
moukkunen sanoi:
Pitäisikö kauppiaiden jaotella toimivia kokonaisuuksia vielä selkeämmin eri "soundi-ihanteiden" mukaan? Eli olisiko hifin kategorisoituminen soundin mukaan hyväksi ja edistäisi harrastustusta? Löytäisikö harrastaja näin nopeammin oman "tiensä" ja ne oikeat toimivat ratkaisut laitteistoonsa?

No juu. Jos myisin itse "stereoita", niin kysyisin kyllä ensin asiakkaalta, notta mitä musiikkia hän suurimmaksi osaksi kuuntelee ja mimmoinen on kuunteluhuone. Tietää sitten, että laittaako Acapellan kaiuttimen vieressä tanssivan ballerinan esitteen kouraan, vaiko Cerwin Vegan prösyyrin. :D

"Kokonaisuuksien hallinnassa", niin en tiedä..

Toisaalta se on parempi olla kohtelias ja tarjota jokaiselle jotakin, mutta toisaalta se vois olla ihan hyväkin idea "profiloida" joitain tiettyjä kokonaisuuksia, tiettyjen "soundi - ihanteiden" mukaan ja kenties vielä tarjota demoja, yhdessä paikassa näiden "ihanteiden" - mukaan?

En siis tiedä, sano Räikkönenkin..
 
Kyllä pitäisi. Ossi on toiminut tässä suhteessa johdonmukaisesti ja esimerkillisesti. Tietysti kaikkien ei tarvitse toimia samoin.
 
pieskapov sanoi:
Pitää jakaa. Mitä enemmän jollain laitteella on "omaa soundia", sitä huonompi HiFi-laite se on.
Eikun ei pidäkään jakaa. Jos jollain laitteella on havaittava oma "soundi" ei sitä pitänekään kutsua HiFi-laitteeksi.
Eikun pitää sittenkin, mutta vaan sen mukaan, minkä verran laitteisto muuttaa alkuperäistä signaalia.

Äärimmäisen hyvä laitteisto toistaa kaiken materiaalin muuttumattomana, niin tumpuntumpunpumit kuin viulukonsertotkin.
Jo pitkään on päästy melko lähelle esim. yhden soittimen äänen toistamisessa muuttumattomana, mutta pitkä on vielä matka sinfoniaorkesterin "soundin" tallentamiseen ja saamiseen ulos muuttumattomana.
Kannattaa käydä konserteissa, joissa soitetaan ilman sähköistä vahvistusta. Siihen ääneen kun vertaa toistettua ääntä, alkaa päästä jyvälle tästä hommasta.
Sitten voi todeta niin kuin sekin, nyt jo surullisen kuuluisa hifiharrastaja, joka totesi sinfoniakonsertin jälkeen, että melko hiljaa kuulu ja bassot oli ihan minimissä.

tässäkin on vaan se että jokaisella konserti salilla taitaa olla oma soundinsa?
varmaan jos lähdetään äärimmäisyyksiin vertailut pitäisi "ehkä" tehdä konserttiin jossain ulkoilma amfiteatteri ympäristössä.
Saksassa jossain tällaisessa on isoja konsertteja joissa ihmiset istuskelevat vilteillä ja naukkailevat punkkua omista piknik kattauksistaan. Sattui joskus teemalta silmään ja tahtoisi päästä joskus paikalle.
 
Vai Ossi oikeassa.Eli älä ajattele tai muodosta omia mielipiteitä vaan tee niin kuin Jumala sanoo_On vain yksi oikea tie.Huh,huh.
Eiköhän jokaisen harrastajan pitäisi löytää ihan itse se oma tapansa kuunnella musiikkia.Eikös ne laitteet sitä musiikkia varten hankita.
En ole vaan koskaan ymmärtänyt näitä yhden totuuden julistajia.Anteeksi tyhmyyteni.
Terveisin maalaistollo Olli Leivo.
 
Näinhän se mennee. Itse erehdyin kuuntelemaan viikko sitten oulun hifi-messuilla noita omia kajauttima (ok oli ³ mallia muttei niissä ole muuta eroa tietääkseni kuin suuntain noihin anniversaryihin).
Lähteenä vaan oli onkyon ja squeezeboxin sijaan audio analoguen cd soitin ja integroitu vahvain ja olihan se hunajaa korville verraten tähän omaan kokoonpanoon, joka tähän asti on omasta mielestä soinut varsin hyvin.
Mutta eiköhän jokaisen korvien välistä löydy myös hifin puolelta se oma soundi joka miellyttää, toki moni kokoonpano antaa osviittaa jotta mihin suuntaan omaa laitteistoa kannattaisi kehittää.

ps. oli muuten omasta mielestä parasta soundia tuossa tapahtumassa tuolla kyseisellä audio analogue + amphion argon³ kokoonpanolla.
 
ollileivo sanoi:
Vai Ossi oikeassa.Eli älä ajattele tai muodosta omia mielipiteitä vaan tee niin kuin Jumala sanoo_On vain yksi oikea tie.Huh,huh.
Eiköhän jokaisen harrastajan pitäisi löytää ihan itse se oma tapansa kuunnella musiikkia.Eikös ne laitteet sitä musiikkia varten hankita.
En ole vaan koskaan ymmärtänyt näitä yhden totuuden julistajia.Anteeksi tyhmyyteni.
Terveisin maalaistollo Olli Leivo.

Ei kai tässä ihan tuosta ollut kysymys, vaan kysymys kuului: "Pitäisikö kauppiaiden jaotella toimivia kokonaisuuksia vielä selkeämmin eri "soundi-ihanteiden" mukaan?" Mihin Tawe vastasi, että "Kyllä pitäisi. Ossi on toiminut tässä suhteessa johdonmukaisesti ja esimerkillisesti." [Lihavointi minun.] Tässä olen Tawen kanssa samaa mieltä. Ossi on kiistatta kertonut selkeästi oman ja edustamiensa merkkien soundi-ihanteen, mikä helpottaa tarjonnan jäsentämistä.

Se että hän julistaa tuota soundi-ihannetta ainoana tienä ja totuutena on sitten hieman eri juttu, ainakin minun mielestäni.

:) v-a
 
Eiköhän jokaisen harrastajan pitäisi löytää ihan itse se oma tapansa kuunnella musiikkia.Eikös ne laitteet sitä musiikkia varten hankita.
En ole vaan koskaan ymmärtänyt näitä yhden totuuden julistajia.Anteeksi tyhmyyteni.


olen samaa mieltä tuosta logiikasta. mutta sillä perustein että jos audioviidakko tie-haarassa on useita polkuja etsimään sitä omaa totuutta. niin on myös terävänkivisiä ja hyvin katastrofaalisiakin polkuja jopa suoraan rotkoon iloisesti tai surullisesti meneviäkin. toiset polut näyttävät leveiltä mutta ovat hyvin liukkaita eikä sillä tiellä etene juurikaan eteenpäin.kun taas toiset polut kiiltää kultaa, mutta hinta voi sokaista harrastajan suhteellisuustajun suhteessa muihin polkuihin.

on polkuja jotka menee ikään kuin jokeapitkin kanootilla, ja voit tällöin nauttia musiikista ja kumminkin ymmärtää mistä on loppujen lopuksi audiossa ne tärkeimmät kulmakivet. audio harrastus voi toki edetä polulle joka on niin rutikuiva että korvista kasvaa viidakko ulos ennen kuin vettä ja mehua on tarjolla. äänentoisto polut ovat eri kuluttajalle eri näkemyksistä eriytyviä kokemuksia jotka rakentuvat ymmärryksen ja kokemuksen ja elämän realii- äänentoiston vertailun korrelaatioon. ellei ole joko puukorva tai hälläväli tyyppinen ihminen jolla on suuri suu mutta tietoa sitäkin vähemmän. toki on ihmisiä jotka haluavat vain kokeilla kepillä jäätä. mutta ei siitä nyt enempää....



terv.behrelec31
 
ahaapalainen sanoi:
Tämä avautuisi paremmin jos antaisit vähän esimerkkejä mahdollisesta jaottelusta.
Jokainen merkki vaatisi mielestäni omaa yksittäistä paneutumista. Miten se toimii johdonmukaisesti ja valmistajan filosofian, tai äänellisten vahvuuksien mukaisesti, ja missä pilee se "synergia". Tämä pitäisi kyetä myös välittämään kaikille halukkaille.
Tällainen vaatisi tietenkin kauppiaalta aivan toisellaista paneutumista, eikä myytäviä tuotteita voisi olla monia.

Musikaalisuus on mielestäni liian laaja käsite, sillä kaikki merkit eivät toimi samalla kaavalla siten, että niiden vahvuus ja musikaalisuuskin tulisi esiin. Toiset merkit toki toimii, mutta ei läheskään kaikki. Kaikkia laitteita ei vain voi sekoittaa keskenään, vaikka palikat hyviä olisivatkin.
Jos jokaista merkkiä tutkittaisiiin yksilöllisesti omien vahvuuksien kautta, niin mielestäni Musiikin.comin(joka toimii esimerkillisesti omien tuotteidensa kanssa) musikaalisuus merkit paisuisivat kuin pullataikina. :)

Jokainen löytää ajan kanssa sen oman polkunsa, mutta edistäisikö ja helppottaisiko kyseinen jaottelu omaa etsintää? Omasta mielestäni kyllä.

Jokainen varmasti tietää, että oman soundi-ihanteen etsiminen on varsin vaikeaa puuhaa.
Hankiessa jotakin parempaa oman soundi-ihanteen mukaan laitteistoonsa, niin hetken päästä jo huomaakin, että ehkä ääni jää joltain osin hivenen vajaaksi ja koko potentiaali ei tulekaan esiin. Seuraava päivitys kenties johtaakin parempaan synergiaan, mutta johtaako se siihen omaan soundi-ihanteeseen vai meneekö seuraavaksi kaikki myyntiin?
 
Hyvä ideahan tuo olisi. Kun pitemmällekin ehtineet harrastajat ovat välillä pihalla kuin lumiukot. Pienenisi samalla tuo loputon vaihtorumba ja voisi keskittyä sen yhden setin säätöön, monen setin vaihdon sijaan.

Liikkeessähän voisi olla eri koulukuntien settejä tarjolla. Kilkatuksien ja kolkatuksien bongaajille omansa, samoin kuin musiikinkuuntelijoille. Synergiasta myös voisi siihen perehtynyt myyjä kertoa hieman enemmän. Ei se auta vaikka kuinka hyvän (ne testit) cd-soittimen settiinsä ostaa, jos se ei yksinkertaisesti siinä setissä toimi.

Otetaan esimerkkinä vaikka Goldmund (entry level osastoa) tai Krellin (400) integroidut. Saundit ainakin minun korvaani samaa osastoa. Ei iske ja sen kuulee 5 minuutissa, allekin. Siinä ei meriitti alan lehdissä paljon avita jos ja kun ei ole, analyyttisen, ohuen ja tunteettoman saundin ystävä.
 
Kyllä kauppiailla pitäisi olla ainakin kahdenlaiset kattaukset tarjolla.

Akustiselle musiikille rakennettu setti ei ole tosiaankaan parhaimmillaan sähköisesti tuotetulla materiaalilla.
Vastaavasti rock-pop -suuntaan "viritetty" kattaus ei yleensä tuo akustisten äänitteiden parhaita puolia esille. Pahimmillaan sellainen kattaus tekee akustisten soittimien äänistä todella outoja.

Näiden lähestymistapojen erot ovat oleet niin ällistyttävän suuret että sen käsittäminen oli minulle raskasta. Että kahden hinnaltaan ja yleiseltä laadultaan lähellä toisiaan olevat kattaukset toistavat saman klasarilevyn täysin eri tavalla. Eli kun kaksi harrastajaa keskustelee samasta levystä jota he kuuntelevat laitteillaan, he ovat todellisuudessa kuulleet täysin erilaista ääntä.
 
Vai pitäisikö jaottelu tehdä ennemmin hifin ja hallitun p@skomisen välillä? Toiset hakevat korkeaa uskollisuutta äänitteelle ja toiset haluavat muokata ääntä mieltymyksiensä mukaan. Sitten on vielä se harrastajien joukko, joka harrastaa hallitsematonta p@skomista, eli laiterumba jatkuu kunnes "sokea kana löytää jyvän".
 
Kyllähän tämä asia on käytännössä kaupoissa jo toimimassa, sitä vain eivät kaikki toitota niin paljon kuin eräät. Siis meinaan vaan että kun esim. itse pömpeleitä etsin niin kuulin useitakin semmoisia demoja missä kaksi (tai enemmän kuin kaksi) hyvin paljon toisistaan soundillisesti poikkeavaa kaiutinta oli vastakkain. Näin on muidenkin laitteiden kanssa. Asiakas voi kuunnella ja vertailla erilaisia laitteita ja ottaa niitä vaikka kotiin kuunteluun. Erilaisia laitteita on tarjolla monissa liikkeissä, harva pulju tässä maassa on vain yhteen merkkiin keskittynyt. Onko tässä nyt sitten vain kyse siitä että kaikki myyjät eivät toitota sitä yhtä totuutta niin paljon kuin toiset vaan antavat asiakkaan itse valita itselleen sopivan vaihtoehdon?
 
Back
Ylös