D
Deleted member 8601
Sain kesällä lahjoituksena melko pahasti vaurioituneen Pioneerin integroidun vahvistimen mallia SA-410, laite on peräisin jostain 70-80 luvun vaihteesta ja varsin yksinkertainen rakenteeltaan.
Lähtökohdasta ei tullut otettu kuvia, mutta noin sanallisesti kuvailtuna vahvistin näytti siltä kuin norsu olisi tallannut teholähteen päälle ja laite olisi sen jälkeen heitetty seinään. En antanut tämän pelästyttää itseäni vaan taivuttelin kotelon ja verkkomuuntajan osat niin lähelle alkuperäistä muotoa kuin onnistuin. Sen jälkeen koekäynnistys ja kas kummaa, punainen virtaledi syttyi etupaneeliin. Yleismittarilla vielä varmistin että teholähteen elkoissa on oikeasti jännitettä ja sen jälkeen kaiuttimet ja cd soitin kiinni. Sehän soi ... ja vieläpä yllättävän hyvin. Enää en ihmettele että tälläkin foorumilla jotkut ovat hankkineet ko. vahvistimen ensimmäisen hifilaiteiston osaksi ja säilyttäneet sen nykypäivään asti.
Laitteessa oli kuitenkin vielä ongelmia. Balanssisäädin toimi vain oikeaan kanavaan ja bassosäätö tuntui toimivan todella kummallisesti.
Kuvassa näkyy piirilevy josta bassosäädin irrotettu. Vika oli lopulta varsin yksinkertainen, etummainen hiilirata oli poikki. Ilmeisesti seinään heittämistä Pioneerikaan ei kestä. Balanssisäätimen yksi kontaktinasti oli irronnut hiiliradasta ja se aiheutti säädön toimimattomuuden. Helppo vika korjata Super Epoxylla ja kärkipihdeillä. Uuden potikan bassosäätimeksi kävin ostamassa Partcosta parilla eurolla. Allaolevassa kuvassa se näkyykin paikalleen asennettuna.
Enää oli vuorossa laitteen kasaus kuvassa näkyvistä osista.
Alakuvassa laite valmiina ilman koteloa.
Etsin vielä internetistä laitteen huolto-ohjeen josta oli helppo havaita että alkuperäinen teholähde oli hieman alimitoitettu. Suotokondensaattoreina oli vain 4700µF elkot mikä on mielestäni alimitoitettua. Rippelijännitettäkin oli noin 400mV skoopin näytöltä arvioituna. Lisäsin tähän Partcon tarjoushyllystä parilla eurolla ostetut 2200µF elkot rinnalla ja rippeli tippukin lähes puoleen alkuperäisestä. Tällä oli myös korvinkuultava vaikutus soundiin ja erityisesti vahvistimen bassotoistoon.
Mitä projektista jäi ? Varsin mukavasti soiva vahvistin jossa rahallinen sijoitus on alle 5 euroa. Varsin edullisesti voi siis saada toimivan vahvistimen jos on valmis näkemään hieman vaivaa. Kokonaisuudessaan hankkeen toteutus nieli kolmen illan vapaa-ajan. Seuraava parannuskohde voisi olla vahvistimen sisäinen RIAA korjain johon voisi vaihtaa nykyaikaisen oparin, metallikalvovastukset ja polypropeenikonkat. Varsin edullisia muutoksia vieläkin ja luultavasti mitattavia sekä korvinkuultavia parannuksia laitteeseen.
Yläkuvassa laite valmiiksi kasattuna työpöydällä.
Lähtökohdasta ei tullut otettu kuvia, mutta noin sanallisesti kuvailtuna vahvistin näytti siltä kuin norsu olisi tallannut teholähteen päälle ja laite olisi sen jälkeen heitetty seinään. En antanut tämän pelästyttää itseäni vaan taivuttelin kotelon ja verkkomuuntajan osat niin lähelle alkuperäistä muotoa kuin onnistuin. Sen jälkeen koekäynnistys ja kas kummaa, punainen virtaledi syttyi etupaneeliin. Yleismittarilla vielä varmistin että teholähteen elkoissa on oikeasti jännitettä ja sen jälkeen kaiuttimet ja cd soitin kiinni. Sehän soi ... ja vieläpä yllättävän hyvin. Enää en ihmettele että tälläkin foorumilla jotkut ovat hankkineet ko. vahvistimen ensimmäisen hifilaiteiston osaksi ja säilyttäneet sen nykypäivään asti.
Laitteessa oli kuitenkin vielä ongelmia. Balanssisäädin toimi vain oikeaan kanavaan ja bassosäätö tuntui toimivan todella kummallisesti.
Kuvassa näkyy piirilevy josta bassosäädin irrotettu. Vika oli lopulta varsin yksinkertainen, etummainen hiilirata oli poikki. Ilmeisesti seinään heittämistä Pioneerikaan ei kestä. Balanssisäätimen yksi kontaktinasti oli irronnut hiiliradasta ja se aiheutti säädön toimimattomuuden. Helppo vika korjata Super Epoxylla ja kärkipihdeillä. Uuden potikan bassosäätimeksi kävin ostamassa Partcosta parilla eurolla. Allaolevassa kuvassa se näkyykin paikalleen asennettuna.
Enää oli vuorossa laitteen kasaus kuvassa näkyvistä osista.
Alakuvassa laite valmiina ilman koteloa.
Etsin vielä internetistä laitteen huolto-ohjeen josta oli helppo havaita että alkuperäinen teholähde oli hieman alimitoitettu. Suotokondensaattoreina oli vain 4700µF elkot mikä on mielestäni alimitoitettua. Rippelijännitettäkin oli noin 400mV skoopin näytöltä arvioituna. Lisäsin tähän Partcon tarjoushyllystä parilla eurolla ostetut 2200µF elkot rinnalla ja rippeli tippukin lähes puoleen alkuperäisestä. Tällä oli myös korvinkuultava vaikutus soundiin ja erityisesti vahvistimen bassotoistoon.
Mitä projektista jäi ? Varsin mukavasti soiva vahvistin jossa rahallinen sijoitus on alle 5 euroa. Varsin edullisesti voi siis saada toimivan vahvistimen jos on valmis näkemään hieman vaivaa. Kokonaisuudessaan hankkeen toteutus nieli kolmen illan vapaa-ajan. Seuraava parannuskohde voisi olla vahvistimen sisäinen RIAA korjain johon voisi vaihtaa nykyaikaisen oparin, metallikalvovastukset ja polypropeenikonkat. Varsin edullisia muutoksia vieläkin ja luultavasti mitattavia sekä korvinkuultavia parannuksia laitteeseen.
Yläkuvassa laite valmiiksi kasattuna työpöydällä.