Pioneer a-676 reference

näätä

Hifiharrastaja
Aluevastaava
Liittynyt
3.4.2007
Viestejä
5 880
Kaupunki
Joensuu
Onko kellään kokemuksia tämmöisestä integroidusta vahvistimesta? Taitaa olla kultaiselta 80-luvulta? Vaikuttaa että Pioneer teki silloin vielä laadukkaita stereo laitteita.
 
Juu tuo oli tosiaan jostain 80 luvulta 83-86 kun mulla oli tollanen. Tais olla ihan puupäädytkin noissa Ref. sarjalaisissa. Aikansa laatupeli tuo oli, reilut 3000Mk suunnileen, nykyisiin en osaa verrottaa, mut kiva olis kuulla miten pelittää :D Tais Pioneerilla olla yks malli ton yläpuolellakin.


T.JTH
 
A-616:n perillisiä, kelpo peli omassa luokassaan, suht tehokas, mielipiteet soundista hieman vaihtelevat (tuohon aikaan vahvistimissa oli vain tehoeroja  >:D ). Pioneerilla oli tuon yläpuolella ainakin 717-perustainen porras (tuona vuonna siis A-777), A-858 sekä A-91D / A-09.
 
Olen etsimässä budjettiluokan vahvistinta ja tämmöinen Pioneeri olis ehkä yksi vaihtoehto. Suosituksia muista vahvistimista olisi mukava myös kuulla. Jos kellään on ylimääräinen hienosti soiva budjetti peli, niin yv:llä tarjouksia tulemaan.
 
Pojalla on tuo vahvari systeemissään. Ainakin se on aika painava ja jämäkkä. Siinä on viisi linjasisääntuloa ja yksi MM/MC-levysoitinliitäntä. Äänellisesti varmaan ok, mutta en osaa mitään tarkempaa analyysia siitä antaa. Poika on kyllä varsin tyytyväinen siihen.
 
  • Tykkää
Reaktiot: ase
näätä sanoi:
Onko kellään kokemuksia tämmöisestä integroidusta vahvistimesta? Taitaa olla kultaiselta 80-luvulta? Vaikuttaa että Pioneer teki silloin vielä laadukkaita stereo laitteita.

Väittäisin että tuo laite on vuosilta 1992-1994.
 
Kestävä peli, käytössä edelleen ja ilman vikoja. Valmistusvuosi on välillä 1989-1991, tarkemmin en osaa sanoa mutta siis vintagesta voidaan jo puhua. Linkki kadonneeseen manuaaliinkin löytyi: http://www.scribd.com/doc/22606768/Pioneer-A-676-A-777

Mielenkiintoista vertailla nykytekniikkaan, kaksi pioneeria joilla ikäeroa 20 vuotta. Mikä on mennyt eteenpäin, mikä taaksepäin? Otinpa mukaan erään testimenestyneen AV-vastaanottimenkin.
ominaisuus / Pioneer A-676 / Pioneer A-A9MK2-K / Marantz SR6004
Weight / 12,8kg / 11,5 kg / 12,7kg
Power consumption (max) / 650W / ei ilm / 650W
Continuous power 20Hz-20kHz / 2*70W / 2*70W / 7*110W
Signal to Noise Ratio / 92dB / 103dB / 105dB
Frequency Responce / 5Hz-80kHz / 20Hz-100Hz / 8Hz-100kHz
Total harmonic distortion / 0,007% / 0,2% / ei ilmoitettu
Damping factor 20Hz-20kHz / 70 / ei ilmoitettu / ei ilmoitettu
 
Itsellä ollut M-90/C-90 ja siitä alaspäin lukuisia eri malleja.Useiden mielestä Denonin Poa-1500/pra 1000 olis äänellisesti parempi kokonaisuus ,tosin tämä sivuaa kyseistä mallia,eli mitä tästä jauhamaan ???
 
Itselläni on ollut usemapiakin Pioneerin ns. "Reference" sarjan vahvistimia viime vuosina A-676, A-777 ja A-717. Kyllä noissa laitteissa alkaa käytännössä jo ikä painaa. Eivätkä ne ole mielestäni olleet mitään säväyttäviä kokemuksia. Vahvistimien hinta pyöri vuosien 1988-1993 välillä 1900 markan ja 3500 markan välillä. Tämän päivän arvoltaan noita voi verrata tämän päivän halpoihin perusvahvistimiin hintaluokassa 100-250€ Kolme kokeilua riitti minulle ja sai minut vakuuttuneeksi siitä että 2010 luvulla kannattaa hankkia ainakin 2000 luvun laitteita, ei sen vanhempia.
 
maalitehdas sanoi:
ominaisuus / Pioneer A-676 / Pioneer A-A9MK2-K / Marantz SR6004

Damping factor 20Hz-20kHz / 70 / ei ilmoitettu / ei ilmoitettu

Tuo damping factor on muuten sellainen lukema että ainakin isommilla&vaikeakuormaisilla kajareilla alkaa bassopään kontrolli ehkä jäädä vajaaksi. Nykyvahvareilla liikutaan siellä +1000 paikkeilla.
 
Ibanez sanoi:
Tuo damping factor on muuten sellainen lukema että ainakin isommilla&vaikeakuormaisilla kajareilla alkaa bassopään kontrolli ehkä jäädä vajaaksi. Nykyvahvareilla liikutaan siellä +1000 paikkeilla.

Tämä vaihtelee paljonkin, eivätkä läheskään kaikki nykyvahvistimet pääse tuohon. Lisäksi speksien laskutapa vaihtelee, joten tuon arvon voi muutenkin päätöksenteossa unohtaa. Antoimpedanssi ja virranantokyky luotettavasti mitattuina kertovat huomattavasti enemmän vahvistimen bassokontrollista. Ja kuuntelu omalla kaiuttimella tietysti vielä enemmän.
 
Mikael Nederström sanoi:
Tämä vaihtelee paljonkin, eivätkä läheskään kaikki nykyvahvistimet pääse tuohon. Lisäksi speksien laskutapa vaihtelee, joten tuon arvon voi muutenkin päätöksenteossa unohtaa. Antoimpedanssi ja virranantokyky luotettavasti mitattuina kertovat huomattavasti enemmän vahvistimen bassokontrollista. Ja kuuntelu omalla kaiuttimella tietysti vielä enemmän.

OT: Tuo vaimennuskerroinhan on kuormitusimpedanssin ja antoimpedanssin suhde.

Harvassa vahvistimessa 1000 on vaimennuskerroin, 8 ohmin ilmoituksena tarkoittaa 8 milliohmia antoimpedanssina, joka helpolla tulee jo lähtöreleessä ja piirilevyllä. Pari metriä kaiutinpiuhaa pudottaakin vaimennuskertoimen sitten jo pariin sataan...
 
Kumma juttu jos virta ja jännite muuttuu vuosien varrella, minulla on 500heppanen auto nyt ja sama auto oli 5 vuotta sitten.
Ihan yhtä lujaa se kulkee nyt kun 5v sitten, ei siitä ole mihinkään tehot hävinneet!
Samallalailla posket viruu takapenkille.

Jos hifissä tehot tippuu vuosien saatossa en todellakaan uusi laitteistoa joka vuosi kun saan huonompaa tilalle.
 
Jounika sanoi:
OT: Tuo vaimennuskerroinhan on kuormitusimpedanssin ja antoimpedanssin suhde.

Näin on. Siksi on turhaa antaa mitään painoarvoa ilmoitetulle vaimennuskertoimelle, jos kaiuttimen impedanssi (ja mahdollinen reaktiivisuus) on luokkaa tuntematon.

Monet valmistajat oletettavasti ilmoittavat jonkinlaisen teoreettisen vaimennuskertoimen 8 ohmilla ilman kaapelin kuormaa, mutta koska ihan varma ei voi olla edes tästä, kannattaa mieluummin etsiä kunnollisia mittaustuloksia.
 
Pojalla on tuo vahvari systeemissään. Ainakin se on aika painava ja jämäkkä. Siinä on viisi linjasisääntuloa ja yksi MM/MC-levysoitinliitäntä. Äänellisesti varmaan ok, mutta en osaa mitään tarkempaa analyysia siitä antaa. Poika on kyllä varsin tyytyväinen siihen.
Ostin tämmöisen elokuussa. On erinomainen laite. Suosittelen.
 
Asiallisia vahvistimia edelleen,itse ostin jokin aika sitten A-656 mk II.Löytyy myös A-656 ja 676.Nämä on tehty isältä pojalle kestämään ja ei nämä nyt ääneltään mitään huonoja ole.Vahvistimia jolla on kiva kuunnella musiikkia edelleen siinä missä kuin uudemillakin:)
 
Itsellä oli A-878 yhdeksän vuotta 90 luvulla. Ainoa syy vaihtaa oli kaukosäätimen puuttuminen. Komea vehje, ei tuollaisia enää kovin moni valmistaja tee. Eikä lähellekään noita hintoja, vertailkaa vaikka Yamahaa tai Denonia. Luxmaneista ja Accuphaseista puhumattakaan (ehkä väärin verrata noita kahta viimeksi mainittua valmistajaa). Aika on valitettavasti ajanut ohi siitä kun ns. "raskas/painava hifi" oli taviksien huvi.

ps. Hyllyssä Yamahan A-S2100. Kun on kerran näihin silloin joskus näihin japsi valmistajien raskaisiin paljon parjattuihin vehkeisiin päätynyt, ei siltä tieltä paluuta ole;). Kaivakaa esiin Popedan Hallelujaa levy... Kansikuva kertoo kaiken.
 
Mulla on jemmassa vuonna 1990 uutena ostamani A-757. Noissahan keskimmäinen numero kasvoi aina kun tuli uusi malli, eli jos keskellä on seiska, tarkoittaa se että tuo 676 on pari pykälää uudempi kuin tuo mun.

Hieno laite kyllä. Vaihdoin siihen volapotikan joskus noin 2002, vähän sen jälkeen alkoi muistaakseni joku äänilähteen tai kaiutinlähdön rele pätkiä, ja tuli siirryttyä sitten uudella mantereella asuessa hankittuun Sony-rimpulaan, kun siinä on se kaukosäädinkin... Pitää tuo Pioneeri kyllä elvyttää, sen verran monta tuplavuoroa ja juhannuskines voimalaitoksella tuli sen eteen vietettyä tuoreehkona ylioppilaana :)
 
Back
Ylös