Pikaohje Room EQ Wizardin käyttöön ja mittaustulosten vertailukelpoiseen jakamiseen

Basson vaihe olisi hyvä tuonne 180Hz tienoille, sitten alkaa näyttämään hiukan erilaiselta...

left.jpg
 
Äänimies sanoi:
Eli REW:n lisäämä delay. Jolla siis kompensoidaan järjestelmän latenssi ja mittamikrofonin etäisyys kaiuttimesta.
Joka siis tässä tapauksessa on oikea subtaajuudella.

Napsauta laajentaaksesi...
Kuulostaa erikoiselta. Sama kaiutin ja mittauspiste, mutta eräs asia (ei REW:issä) muutettu:

left2.png
 
Timo_J sanoi:
Kuulostaa erikoiselta. Sama kaiutin ja mittauspiste, mutta eräs asia (ei REW:issä) muutettu:

katso liitettä 214140
Napsauta laajentaaksesi...

Ja nyt aika ei ole oikein millään taajuudella.
REW joka on yksikanavainen näyttää tuon vaiheen hieman arvaamalla (karkeasti ilmaistuna)...
Etsi REW:in helpistä sanalla phase ja sieltä löytyy ohjeet delay ajan säätöön ja/tai estimated delayn käyttöönottoon.
 
Äänimies sanoi:
Ja nyt aika ei ole oikein millään taajuudella.
REW joka on yksikanavainen näyttää tuon vaiheen hieman arvaamalla (karkeasti ilmaistuna)...
Etsi REW:in helpistä sanalla phase ja sieltä löytyy ohjeet delay ajan säätöön ja/tai estimated delayn käyttöönottoon.
Napsauta laajentaaksesi...
Eipä nuo bassoihin vaikuta. 1KHz yläpuolelta vaihe muuttuu tuolla estimated delaylla (-0,0343ms). Offset t=0 säädöllä taas tuon ekan kuvan vaihekäyrä bassoissa nousee/laskee ja tuossa toisessa 180 asteen piikit muuttaa taajuutta mutta ei häviä.
 
Jos mitenkään, niin miten mitataan pääkanavien ja subbarin välinen viive? Tarkoituksena olisi varmistaa subbarin oikea sijoitus..
 
Aikajanalla subwooferin tai useamman sekä pääkaiutinparin impulssin sijainti samalla kohdalla erikseen mitattuina ei ole aina akustisesti ja kuultuna paras tilanne. Jos esimerkiksi on kaksi subwooferia, niin kannattaa karvan kerettiläisesti kytkeä ne monosignaalille ja hakea kummankin viivettä säätäen optimaalinen tilanne ympäristön kanssa. Paras on, jos pääsee vielä pääkaiuttimien viivettä säätämään myöhäisemmälle kuin subwooferin.

Käytännössä kahden samanlaisenkin subwooferin symmetrisen sijoittamisen kohdalla päästään leikkimään DSP:n viivesäädöillä tilannetta, jossa toinen subwoofer sijaitseekin akustisesti tilassa ihan eri puolella kuin käytännössä on pakko.
 
hoffa sanoi:
Aikajanalla subwooferin tai useamman sekä pääkaiutinparin impulssin sijainti samalla kohdalla erikseen mitattuina ei ole aina akustisesti ja kuultuna paras tilanne. Jos esimerkiksi on kaksi subwooferia, niin kannattaa karvan kerettiläisesti kytkeä ne monosignaalille ja hakea kummankin viivettä säätäen optimaalinen tilanne ympäristön kanssa. Paras on, jos pääsee vielä pääkaiuttimien viivettä säätämään myöhäisemmälle kuin subwooferin.

Käytännössä kahden samanlaisenkin subwooferin symmetrisen sijoittamisen kohdalla päästään leikkimään DSP:n viivesäädöillä tilannetta, jossa toinen subwoofer sijaitseekin akustisesti tilassa ihan eri puolella kuin käytännössä on pakko.
Napsauta laajentaaksesi...
Voi olla että meni hieman yli hilseen, voitko vääntää rautalangasta?
Käytössä siis 2.1-systeemi, ilman dsp-pohjaista viiveiden säätömahdollisuutta. Eikö viiveen pitäisi näkyä impulssivasteessa kahtena piikkinä jos viivettä on?
 
Tässä esimerkki asiakkaan tilasta. Pääkaiuttimilla on 20 ms viive. Ensin toisella subwooferilla on 0 ms viive ja toiselle 5 ms viive. Kaikki viiveet on suhteessa nolla-aikaan. Ei taida nyt tähän hätään olla kuvaajaa antaa tilanteesta, missä molemmilla subwoofereilla on sama viive, mutta näistä kahdestakin käppyrästä näkee, kuinka kuolonmoodin vaikutukselle käy kääntämällä subwoofereiden viiveet ristiin. Kuvaajat ovat tasoittamattomia.

1662960854069.png


Lisäämällä toiselle pitkän aallonpituuden toistimelle viivettä sen toistaessa samaa taajuuskaistaa, saadaan vastaava tilanne kuin akustisen äänisäiteilijän fyysisen koon kasvattaminen. Samaa asiaa kuin viivalähteen tuoma suuri suuntaavuus, jonka ikävänä puolena on sitten kampasuoto korkeilla taajuuksilla, kun etäisyys tai siis poikkimatka akustisessa säteilijässä on jo liian suuri aallonpituuteen nähden. Bassoilla eli pitkillä aallonpituuksilla etäisyyttä eli poikkimatkaa voidaan turvallisesti kasvattaa viiveellä varsin pitkäksi, koska aallonpituudet on pitkiä. Kuultuna kokemuksena ei voi puhua vieterimäisestä äänestä, vaikka yhteinen impulssi siirtyykin myöhemmälle. Sitä varten tässä asiakkaan tilanteessa on myös pääkaiuttimia viivästetty reilusti. Kokonaisuudessa moodien vaikutukset vähenevät, jopa vaimentavien moodien. Ajatus on kasvattaa basson akustisen säteilijän mittoja suhteessa fyysiseen tilaan.

Nämä kuvaajat on mitattu UMIK-1:llä ihan yksikanavaisesti ja empiirisesti kokeillen, että mihin suuntaan viiveitä kannattaa laittaa. Käytännössä ajallisesti ensimmäisen subwooferin impulssin alkua vaimentaa myöhemmin soivan subwooferin impulssi ja impulssien yhteisen keskiajan jälkeen vuorostaan ajallisesti ensimmäinen subwoofer vaimentaa myöhemmin soivan subwooferin viimeisiä sointeja.
 
super-panda sanoi:
Jos mitenkään, niin miten mitataan pääkanavien ja subbarin välinen viive? Tarkoituksena olisi varmistaa subbarin oikea sijoitus..
Napsauta laajentaaksesi...
Suurinpiirtein näin:

REW:llä vaikeampaa.

Käytännössä sun pitää mitata subit ja pääkaiuttimet erikseen ja sen jälkeen etsiä parhaan summautumisen antava viive näiden välille.
 
Kiitokset neuvoista!
Pitää ilmeisesti perehtyä tähän ihan ajan kanssa kun sitä aikaa siunaantuu. Tyylilleni uskollisena ajattelin että tämä olisi mennyt helposti nappia painamalla 😄
Näin odotukseni osoitettiin jälleen vääräksi.
 
Äänimies sanoi:
Suurinpiirtein näin:

REW:llä vaikeampaa.

Käytännössä sun pitää mitata subit ja pääkaiuttimet erikseen ja sen jälkeen etsiä parhaan summautumisen antava viive näiden välille.
Napsauta laajentaaksesi...
REW:llä mun mielestä tosi simppeliä kun käyttää akustista ref signaalia. Tuossa alla mun tekemänä video. Kohdasta 26 min eteenpäin.

 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös