Naapuriketjun innoittamana haluaisin perustaa oman ketjunsa pieniä jalustakaiuttimia varten. Tuossa alkuperäisessä ketjussa kun 90 % keskustelluista jalustakaiuttimista ovat kooltaan käytännössä normaalian lattiakaiuttimien kokoisia tai jopa isompia. Eli ihan maalaisjärjellä voi miettiä mikä on pieni jalustakaiutin. Joku kuitenkin haluaa tarkemman määrityksen kokoluokalle niin ehdotukseni olisi, että keskustelu rajataan vähintään 50-60cm korkuisille - ja sitä korkeammille - jalustoille tarkoitettuihin kaiuttimiin. Eli nämä jättiläiset jotka lepäävät 5-20cm "jalustan" päällä voi jättää surutta pois tästä ketjusta.
Normaalikokoluokkaa voisi edustaa vaikka Dynaudion Focus 140 tai Usher BE-718 ja pientä kokoluokkaa omistamani ProAc TR8 Signature.
Avaankin ketjun kertomalla lyhyesti omistamistani ProAc TR8 Signatureista.
Kun tuossa reilu pari vuotta sitten muutin uuteen asuntoon niin omistin Dynaudion Focus 110:t. Edellisessä kämpässä ongelmitta toiminut ja loistavasti soinut kaiutin ei enää uudessa tilassa toiminut laisinkaan. Bassopää meni tukkoon ja kumisi ilman kontrollin häivää. Lähdin hakemaan pienempiä jalustakaiuttimia ja mielellään suljettuja. No varmaan kymmenisen paria erilaisia jalustakajareita kävi testissä ja lopulta löysin käytettynä TR8 Signaturet. Se oli rakkautta ensikuulemalta. Kaupat tein äkkiä ja tässä sitä ollaan. Muutamia kaiuttimia olen sen jälkeen käyttänyt testissä, mutta yksikään ei ole aivan päässyt TR8 Signaturen tasolle.
TR8 Signaturen soinnista erottaa heti normaalit pienen jalustakaiuttimen puutteet eli bassopään ulottuvuuden (jota itse paikkaan Anthony Gallon TR1 -subwooferilla) ja rajoittuneen dynamiikan. Nämähän tulivat esille jo naapuriketjussa. Sen sijaan hyvinä puolina voisi mainita kaiuttimen kyvyn täyttää kuuntelutila vaivatta. Eli kaiutin kuulostaa huomattavasti isommalta kuin mitä ulkonäkö antaisi uskoa. TR8 Signature kyky kadottaa itsensä äänikuvasta helpottaa musiikkiin uppoutumista ja tekee kuuntelukokemuksesta realistisemman. Äänen nopeus ja kontrolli sekä kyky toistaa vaativammatkin metallitykitykset on omiaan sen tyyliselle musiikille mitä eniten kuuntelen (katso last.fm -linkki signaturesta). Yläpään toistoltaan kaiutin on varsin realistinen eli ei turhia silottele. Rasittavaksi sointi ei kuitenkaan ikinä mene, mutta jos tykkää bongailla yksityiskohtia niin kyllä se näillä kaiuttimilla onnistuu. Olen itse erittäin herkkä sibilance-efektille ja muutenkin ylikirkkaalle soundille, mutta sen suhteen ei tosiaan ole ollut ongelmaa. On kuitenkin hyvä miettiä laitteiston etupäätä, ettei sitä ihan armottominta kalustoa laita näitä ajamaan. Keskialueen toistossa on jotain taikaa mikä pitää otteessaan kun erehtyy joskus sweetspottiin istahtamaan. Mainittakoon kuitenkin että harvoin kuuntelen sweetspotista, koska tämä setti toimii mainiosti vaikkei siinä tapittaisikaan (terveisiä Ossille).
Kommentteja ja kokemuksia pienistä jalustakaiuttimista. Mistä pidät niissä ja mistä et? Onko pieni jalustakaiutin vain akustiikaltaan vaikeita tiloja varten vai onko sellaisen valinta pääkaiuttimeksi perusteltua isompaankin tilaan? Mitä mieltä olet subwooferin käytöstä jalustakaiuttimien kaverina?
Normaalikokoluokkaa voisi edustaa vaikka Dynaudion Focus 140 tai Usher BE-718 ja pientä kokoluokkaa omistamani ProAc TR8 Signature.
Avaankin ketjun kertomalla lyhyesti omistamistani ProAc TR8 Signatureista.
Kun tuossa reilu pari vuotta sitten muutin uuteen asuntoon niin omistin Dynaudion Focus 110:t. Edellisessä kämpässä ongelmitta toiminut ja loistavasti soinut kaiutin ei enää uudessa tilassa toiminut laisinkaan. Bassopää meni tukkoon ja kumisi ilman kontrollin häivää. Lähdin hakemaan pienempiä jalustakaiuttimia ja mielellään suljettuja. No varmaan kymmenisen paria erilaisia jalustakajareita kävi testissä ja lopulta löysin käytettynä TR8 Signaturet. Se oli rakkautta ensikuulemalta. Kaupat tein äkkiä ja tässä sitä ollaan. Muutamia kaiuttimia olen sen jälkeen käyttänyt testissä, mutta yksikään ei ole aivan päässyt TR8 Signaturen tasolle.
TR8 Signaturen soinnista erottaa heti normaalit pienen jalustakaiuttimen puutteet eli bassopään ulottuvuuden (jota itse paikkaan Anthony Gallon TR1 -subwooferilla) ja rajoittuneen dynamiikan. Nämähän tulivat esille jo naapuriketjussa. Sen sijaan hyvinä puolina voisi mainita kaiuttimen kyvyn täyttää kuuntelutila vaivatta. Eli kaiutin kuulostaa huomattavasti isommalta kuin mitä ulkonäkö antaisi uskoa. TR8 Signature kyky kadottaa itsensä äänikuvasta helpottaa musiikkiin uppoutumista ja tekee kuuntelukokemuksesta realistisemman. Äänen nopeus ja kontrolli sekä kyky toistaa vaativammatkin metallitykitykset on omiaan sen tyyliselle musiikille mitä eniten kuuntelen (katso last.fm -linkki signaturesta). Yläpään toistoltaan kaiutin on varsin realistinen eli ei turhia silottele. Rasittavaksi sointi ei kuitenkaan ikinä mene, mutta jos tykkää bongailla yksityiskohtia niin kyllä se näillä kaiuttimilla onnistuu. Olen itse erittäin herkkä sibilance-efektille ja muutenkin ylikirkkaalle soundille, mutta sen suhteen ei tosiaan ole ollut ongelmaa. On kuitenkin hyvä miettiä laitteiston etupäätä, ettei sitä ihan armottominta kalustoa laita näitä ajamaan. Keskialueen toistossa on jotain taikaa mikä pitää otteessaan kun erehtyy joskus sweetspottiin istahtamaan. Mainittakoon kuitenkin että harvoin kuuntelen sweetspotista, koska tämä setti toimii mainiosti vaikkei siinä tapittaisikaan (terveisiä Ossille).
Kommentteja ja kokemuksia pienistä jalustakaiuttimista. Mistä pidät niissä ja mistä et? Onko pieni jalustakaiutin vain akustiikaltaan vaikeita tiloja varten vai onko sellaisen valinta pääkaiuttimeksi perusteltua isompaankin tilaan? Mitä mieltä olet subwooferin käytöstä jalustakaiuttimien kaverina?
