Hei kaikille...
Laitetaan nyt tähän Hifi-osioon vaikka aloittelijan tekstistä on kyse.
Kun tässä porukka on tässä kysellyt hifi-liikkeitä sieltä ja täältä maailmalta niin jaetaan pari kuukautta sitten hankittu oma kokemus Istanbulissa sijaitsevasta extreme audiosta. Visiittini kesti vain 1,5h ja tuolla vuorokausikaan ei olisi riittänyt, joten täydelliseksi pintaraapaisuksi jäi vierailu.
http://www.extreme-audio.com/en/index.php
Turkissa yleisesti hifi-liikkeet ovat olemattomia. Ankarassa kävin paikallisessa hifi-liikkeessä, joka oli studion yhteydessä, laitteita ei voinut koe-kuunnella ja yksittäinen henkilö hoiti sokko-ostoja. Muutenkin Turkissa normaalit gigantti/mustapörssi-merkit ovat suosittuja. Outoa sinäänsä sillä Turkissa musiikki on hyvin lähellä kaikkien ihmisten sydäntä ja musiikista nautiskellaan paljon.
Extreme-audio on jotain täysin muuta. Liikkeellä on kolme toimipistettä pääkonttori, suomalaistyylinen liike + Villa Extreme. Näistä vierailin ainostaan Villa Extremessä, todennäköisesti tulevaisuudessa tulee käytyä myös liikkeen puolella. Nettisivuilla on muutama kuva ja hieno esittely-video liikkeestä.
Näistä jo huomaa, että kaikki on tehty todella isolla kädellä. Villa extreme on valtava huvila, jossa käytännössä joka huoneessa on huippuunsa viimeistelty setti. Settien hinnat vaihtelevat kalliista uskomattoman kalliisiin.
Tuossa liikkeessä tuntuu kaikki uskomattomalta. Tilat, merkit, esiteltävät mallit...Kaikessa on kiinni niin paljon rahaa, että tuntuu uskomattomalta miten tuo on kannattavaa. Demottavat laite-valikoimat ovat todella kattavat ja merkkejä löytyy enemmän kuin nettisivuilta.
Yhteinen "kieli" ei ihan heti löytynyt, vaikka molemmat puhuimme englantia. Keskustelimme hetken minun toisto ihanteista ja toiveista, ja kerroin arvostavani ennen kaikkea rytmikkyyttä, ajoitusta ja kontrollia. Basson ulottuvuudesta voidaan tinkiä ja liian kauniiksi pyöristelevät setit ja tummat sävyt eivät ole mieleen. Kaiuttimiksi ehdotettiin Hansenin Elixir - kaiuttimia, joiden hinta näyttäisi olevan n.14500£. Kun kerroin omat hinta toiveet myyjän suu meni hieman alaviistoon ja sanoi, että kyllä meiltä jotain näihinkin hintoihin löytyy.
Ongelma tuli myös, että laitteet mitä olisin hänen halunnut esittelevän eivät olleet soittolämpimiä ja vastaus oli, ettei hän halua soittaa, että saan väärän kuvan miten ne toimivat. Lupasi kuitenkin vastaisuudessa demota, jos soittaa etukäteen ja ilmoittaa toiveensa. Noh onneksi valmiitakin settejä riitti. Kello vaan läheni tässä vaiheessa jo sulkemisaikaa ja kuuntelukokemukset jäivät todella lyhyiksi. Edes tarkkoja malleja en muista seteistä, koska läpijuoksuksi vähän meni.
Ensin he esittelivät yhden "hyvin soivan" setin joka löytyy galleriasta kuvanimellä "Villa Extreme II" (haasteena forumisteille, tunnista laitteet). Tila oli setille hieman liian pieni, mutta silti todellinen konserttisalin tuntu oli saatu aikaiseksi. Kaikki soittimet olivat upeasti esillä ja jopa itse normaalisti flättäri-laitteista pitävä istui kiltisti spotissa ja ihmetteli sitä miten upeasti kaikki tuli esille. Mutta itse pienempiin setteihin tottuneelle ja muutenkin vähän klassista musiikkia kuuntelemattomalle esitys oli sen verra uusi ja massiivinen, että en isompaa analyysiä tosta osaa vetää.
Toinen setti oli Marantz SACD – Pathos Classic One – Sonus faber Toy Tower. Tämä osui jo omiin hintaluokkiin, mutta ääni oli kyllä pettymys. Myyjä tosin valitteli tässäkin ettei Pathos ollut ihan käyttölämmin. Sävyiltään settissä ei häirinnyt mikään, mutta rytmikkyydessä jäätiin pahasti jälkeen omista tähänastisista suosikkiseteistä ja pahasti laahattiin perässä. Ääni tuli kohtuu avarana spottiin, mutta vain aavistus sivussa ääni katosi täysin. Nämä asiat jo johtivat siihen, että nopeasti eteenpäin.
Viimeisenä paikkana menimme huoneeseen, josta ei uusia kokemuksia syntynyt ikävä kyllä. Tampereelta tuttu Lavardin IT – Usher BE718 pariskunta siellä odotti jota vaihtoehtoisesti demottiin usherin omalla etuvahvistin (malli?) – R1.5 pääte vahvistuksella. CD oli muistaakseni jälleen Marantz. Setti oli tuttu ja omaan korvaan Mitron Cyrus/Ayre - lähteet sopivat settiin paremmin, joten keskityimme juttelemaan Turkin hifi-kulttuurista ja kehuskelin liike-tiloja ja myyjän kohteliaisuutta katselija-turistia kohtaan.
Turkkilaisesta hifi-kulttuurista hän mainitsi, että syynä tähän hifikulttuurin pienuuteen ovat nykyisten turkkilaisten pop-levyjen taso ja kuitenkin kotimaisen musiikin suosiminen. Kuitenkin Istanbulissakin riittää rikkaita, jotka kuuntelevat musiikkia laajemmalti ja kaipaavat todella isoa ääntä isoihin tilohinsa. Ehkä juuri tästä johtuen itse hakemani pikkunätit setit helsinkiläiseen kerrostalo-olohuoneeseen eivät olleet liikkeessä etualalla.
Kaikki jäi tällä visiitillä puolitiehen, muttä päätin kuitenkin hieman raportoida, että jos joku käy Istanbulissa ja on puolipäivää ylimääräistä aikaa. EHDOTTOMASTI kannattaa käydä Villa Extremessä kuuntelu kierroksella ja varautukaa yllättymään. Siinä jää suomen pienemmät messutkin nopeasti kakkoseksi.
Menen seuraavaksi jouluna Istanbuliin niin toivotaan, että ehtii näilläkin markkinoilla pyörähtää. Toiveissa on mennä katsomaan paikallista Linn toimittajaa ja katsomaan, kuinka musikaalista touhu on siellä.
http://www.timpani.com.tr/
Ja ilman muuta myös villa extremessä jos aikaa riittää.
Toivotaan, että joku sai pitkästä asia-sisällöltään vähäisestä tekstistä jotain irti, ja mahdollisesti jopa innostuu käymään paikanpäällä lomaillessaan.
Laitetaan nyt tähän Hifi-osioon vaikka aloittelijan tekstistä on kyse.
Kun tässä porukka on tässä kysellyt hifi-liikkeitä sieltä ja täältä maailmalta niin jaetaan pari kuukautta sitten hankittu oma kokemus Istanbulissa sijaitsevasta extreme audiosta. Visiittini kesti vain 1,5h ja tuolla vuorokausikaan ei olisi riittänyt, joten täydelliseksi pintaraapaisuksi jäi vierailu.
http://www.extreme-audio.com/en/index.php
Turkissa yleisesti hifi-liikkeet ovat olemattomia. Ankarassa kävin paikallisessa hifi-liikkeessä, joka oli studion yhteydessä, laitteita ei voinut koe-kuunnella ja yksittäinen henkilö hoiti sokko-ostoja. Muutenkin Turkissa normaalit gigantti/mustapörssi-merkit ovat suosittuja. Outoa sinäänsä sillä Turkissa musiikki on hyvin lähellä kaikkien ihmisten sydäntä ja musiikista nautiskellaan paljon.
Extreme-audio on jotain täysin muuta. Liikkeellä on kolme toimipistettä pääkonttori, suomalaistyylinen liike + Villa Extreme. Näistä vierailin ainostaan Villa Extremessä, todennäköisesti tulevaisuudessa tulee käytyä myös liikkeen puolella. Nettisivuilla on muutama kuva ja hieno esittely-video liikkeestä.
Näistä jo huomaa, että kaikki on tehty todella isolla kädellä. Villa extreme on valtava huvila, jossa käytännössä joka huoneessa on huippuunsa viimeistelty setti. Settien hinnat vaihtelevat kalliista uskomattoman kalliisiin.
Tuossa liikkeessä tuntuu kaikki uskomattomalta. Tilat, merkit, esiteltävät mallit...Kaikessa on kiinni niin paljon rahaa, että tuntuu uskomattomalta miten tuo on kannattavaa. Demottavat laite-valikoimat ovat todella kattavat ja merkkejä löytyy enemmän kuin nettisivuilta.
Yhteinen "kieli" ei ihan heti löytynyt, vaikka molemmat puhuimme englantia. Keskustelimme hetken minun toisto ihanteista ja toiveista, ja kerroin arvostavani ennen kaikkea rytmikkyyttä, ajoitusta ja kontrollia. Basson ulottuvuudesta voidaan tinkiä ja liian kauniiksi pyöristelevät setit ja tummat sävyt eivät ole mieleen. Kaiuttimiksi ehdotettiin Hansenin Elixir - kaiuttimia, joiden hinta näyttäisi olevan n.14500£. Kun kerroin omat hinta toiveet myyjän suu meni hieman alaviistoon ja sanoi, että kyllä meiltä jotain näihinkin hintoihin löytyy.
Ongelma tuli myös, että laitteet mitä olisin hänen halunnut esittelevän eivät olleet soittolämpimiä ja vastaus oli, ettei hän halua soittaa, että saan väärän kuvan miten ne toimivat. Lupasi kuitenkin vastaisuudessa demota, jos soittaa etukäteen ja ilmoittaa toiveensa. Noh onneksi valmiitakin settejä riitti. Kello vaan läheni tässä vaiheessa jo sulkemisaikaa ja kuuntelukokemukset jäivät todella lyhyiksi. Edes tarkkoja malleja en muista seteistä, koska läpijuoksuksi vähän meni.
Ensin he esittelivät yhden "hyvin soivan" setin joka löytyy galleriasta kuvanimellä "Villa Extreme II" (haasteena forumisteille, tunnista laitteet). Tila oli setille hieman liian pieni, mutta silti todellinen konserttisalin tuntu oli saatu aikaiseksi. Kaikki soittimet olivat upeasti esillä ja jopa itse normaalisti flättäri-laitteista pitävä istui kiltisti spotissa ja ihmetteli sitä miten upeasti kaikki tuli esille. Mutta itse pienempiin setteihin tottuneelle ja muutenkin vähän klassista musiikkia kuuntelemattomalle esitys oli sen verra uusi ja massiivinen, että en isompaa analyysiä tosta osaa vetää.
Toinen setti oli Marantz SACD – Pathos Classic One – Sonus faber Toy Tower. Tämä osui jo omiin hintaluokkiin, mutta ääni oli kyllä pettymys. Myyjä tosin valitteli tässäkin ettei Pathos ollut ihan käyttölämmin. Sävyiltään settissä ei häirinnyt mikään, mutta rytmikkyydessä jäätiin pahasti jälkeen omista tähänastisista suosikkiseteistä ja pahasti laahattiin perässä. Ääni tuli kohtuu avarana spottiin, mutta vain aavistus sivussa ääni katosi täysin. Nämä asiat jo johtivat siihen, että nopeasti eteenpäin.
Viimeisenä paikkana menimme huoneeseen, josta ei uusia kokemuksia syntynyt ikävä kyllä. Tampereelta tuttu Lavardin IT – Usher BE718 pariskunta siellä odotti jota vaihtoehtoisesti demottiin usherin omalla etuvahvistin (malli?) – R1.5 pääte vahvistuksella. CD oli muistaakseni jälleen Marantz. Setti oli tuttu ja omaan korvaan Mitron Cyrus/Ayre - lähteet sopivat settiin paremmin, joten keskityimme juttelemaan Turkin hifi-kulttuurista ja kehuskelin liike-tiloja ja myyjän kohteliaisuutta katselija-turistia kohtaan.
Turkkilaisesta hifi-kulttuurista hän mainitsi, että syynä tähän hifikulttuurin pienuuteen ovat nykyisten turkkilaisten pop-levyjen taso ja kuitenkin kotimaisen musiikin suosiminen. Kuitenkin Istanbulissakin riittää rikkaita, jotka kuuntelevat musiikkia laajemmalti ja kaipaavat todella isoa ääntä isoihin tilohinsa. Ehkä juuri tästä johtuen itse hakemani pikkunätit setit helsinkiläiseen kerrostalo-olohuoneeseen eivät olleet liikkeessä etualalla.
Kaikki jäi tällä visiitillä puolitiehen, muttä päätin kuitenkin hieman raportoida, että jos joku käy Istanbulissa ja on puolipäivää ylimääräistä aikaa. EHDOTTOMASTI kannattaa käydä Villa Extremessä kuuntelu kierroksella ja varautukaa yllättymään. Siinä jää suomen pienemmät messutkin nopeasti kakkoseksi.
Menen seuraavaksi jouluna Istanbuliin niin toivotaan, että ehtii näilläkin markkinoilla pyörähtää. Toiveissa on mennä katsomaan paikallista Linn toimittajaa ja katsomaan, kuinka musikaalista touhu on siellä.
http://www.timpani.com.tr/
Ja ilman muuta myös villa extremessä jos aikaa riittää.
Toivotaan, että joku sai pitkästä asia-sisällöltään vähäisestä tekstistä jotain irti, ja mahdollisesti jopa innostuu käymään paikanpäällä lomaillessaan.
