Pieniä kysymyksiä

Aloittelevana harrastelijana olisi kysymys levyjen ostamisesta. Jos levystä löytyy uusi 2000-luvun tai vanha käytetty painos, lähes samaan hintaan, niin kumpaa tulisi suosia?
Riippuu paljon siitä onko se uusi remaster ja kuka on hoitanut sen remasteroinin. Yleensä remaster on huonompi kuin alkuperäinen (oma mielipide), mutta poikkeuksia toki on paljon. Sekin että onko uudessa julkaisussa käytetty alkuperäisiä masternauhoja, mutta useimiten menisin vanhalla. Toki kunto ero olisi minulle suuri merkitys.

Edit: Sekin missä prässätty ja kuka leikannut levyn? sanotaanko suomeksi leikannut kun kyseessä on Lacquer Cut ?

Muut kokeneemmat käyttäjät voivat lisätä tänne enemmän faktaa.
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin remaster olisi huonompi, kuin alkuperäinen? Eihän tuota tue mikään! Jostain Dark Side of the moonista on vuosien varrella tehty vaikka kuinka monta vinyylimasterointia, eri masteroijien toimesta ja ne kaikki kuulostaa lähinnä erilaisilta. Kuka mistäkin tykkää.
Toisaalta ennen vinyyleitä tuotettiin liukuhihnalta kauheeseen tahtiin, niin monet uudet versiot on sitten taas tehty uudelleen huolella hioen, mitä ei aiemmin kiireisten julkaisuaikataulujen mukaan ehkä voinut.
Eli vastaus on:Se riippuu.
 
Miten niin remaster olisi huonompi, kuin alkuperäinen? Eihän tuota tue mikään! Jostain Dark Side of the moonista on vuosien varrella tehty vaikka kuinka monta vinyylimasterointia, eri masteroijien toimesta ja ne kaikki kuulostaa lähinnä erilaisilta. Kuka mistäkin tykkää.
Toisaalta ennen vinyyleitä tuotettiin liukuhihnalta kauheeseen tahtiin, niin monet uudet versiot on sitten taas tehty uudelleen huolella hioen, mitä ei aiemmin kiireisten julkaisuaikataulujen mukaan ehkä voinut.
Eli vastaus on:Se riippuu.
Noh tämä on mielipiteeni, mutta mainitsin myös että poikkeuksia on. Dark Side Of The Moon 2016 löytyy multa ja pidän kovasti sen äänenlaadusta ja on mulla vaikka kuinka paljon remastereita mistä pidän.
Nimenomaan se riippuu, pitänee muistaa ensi kerralla mainita oma mielipide eikä antaa kuvaa että olisi yleinen käsite. Pahoittelut, korjaan.
 
Aloittelevana harrastelijana olisi kysymys levyjen ostamisesta. Jos levystä löytyy uusi 2000-luvun tai vanha käytetty painos, lähes samaan hintaan, niin kumpaa tulisi suosia?
Ei tähän ole olemassa mitään yleispätevää vastausta. Se riippuu siitä mikä levy, mitkä painokset ja vielä siitä kuka arvostaa mitäkin.

Monesti se eka painos on se halutuin, mutta ihan yhtä monesti jokin (siis jokin niistä monista seuraavista) on se halutuin. Tämä on toki suosittu aihe ja muistaakseni asiaa on käsitelty täällä useammassakin ketjussa.
 
Tämä on hyvin monitahoinen kysymys ja jos kiinnostavan levyn kohdalla on mahdollista tehdä hieman ennakkotutkimusta se kannattaa. Suurimpana ongelmana pidän 2000-lukuisissa kaiverruksen ja prässin laatua, joka ei usein kohtuuhintaisissa painoksissa ole alkuperäisen tasolla. Kierot, rapsuvat ja säröävät uudet levyt ovat harmillisen yleisiä. Jos hinnat ovat lähellä toisiaan ja vanhan kunto riittävä valitsisin vanhan painoksen 90 % tapauksista. Tiettyjen yhtiöiden uudet painokset ovat huonossa maineessa ja toiset tuottavat hyvää laatua. Oma lukunsa ovat halvalla tyyliin cd:ltä vinyylille siirretyt levyt.
 
Koitin aloittaa hifistelyn tänään hieman erikoisemmin. Löysin nimittäin tuossa "uuden" neulan, jonka olemassaolon olin jo unohtanut. Kyseessä on ilmeisesti vähän harvinaisempi ilmestys, Glanzin MFG 31L. Ja nyt täytyy sanoa että en ole ollenkaan varma ko. yhteensopivuudesta omaan Pro-jectin soittimeen saati sitten siihen, kannattaako Ortofonin 2M Red korvata sillä. Itse en tuota neulaa koskaan käyttänyt ja edellisellä omistajalla se on ollut maksimissaan vuoden käytössä. Nyt se on lojunut itsellä yli 10 vuotta koskemattomana pienessä minigrip-pussissa.

Nyt kaipaisinkin vähän neuvoja tuon neulan suhteen, eli mitä tehdä? :)
 

Liitteet

  • Glanz MFG 31-L.jpg
    Glanz MFG 31-L.jpg
    61,1 KB · Katsottu: 30
Koitin aloittaa hifistelyn tänään hieman erikoisemmin. Löysin nimittäin tuossa "uuden" neulan, jonka olemassaolon olin jo unohtanut. Kyseessä on ilmeisesti vähän harvinaisempi ilmestys, Glanzin MFG 31L. Ja nyt täytyy sanoa että en ole ollenkaan varma ko. yhteensopivuudesta omaan Pro-jectin soittimeen saati sitten siihen, kannattaako Ortofonin 2M Red korvata sillä. Itse en tuota neulaa koskaan käyttänyt ja edellisellä omistajalla se on ollut maksimissaan vuoden käytössä. Nyt se on lojunut itsellä yli 10 vuotta koskemattomana pienessä minigrip-pussissa.

Nyt kaipaisinkin vähän neuvoja tuon neulan suhteen, eli mitä tehdä? :)
Glanz ei ole harvinainen tapaus. Toki se sopii tuohon soittimeen, ja vaikka se on ollut käyttämättömänä pitkään, niin se ei ole tae mistään. Jos edellinen omistaja on käyttänyt sitä vain vuoden, se on vähän, mutta kannataa muistaa, että noita rasioita myytiin Suomessa -80 luvun lopulla. Kunnollinen tarkistus neulasta on varmin konsti, uutta neulaa ei tuohon enää saa, ei ole saanut aikoihin.
 
Glanz ei ole harvinainen tapaus. Toki se sopii tuohon soittimeen, ja vaikka se on ollut käyttämättömänä pitkään, niin se ei ole tae mistään. Jos edellinen omistaja on käyttänyt sitä vain vuoden, se on vähän, mutta kannataa muistaa, että noita rasioita myytiin Suomessa -80 luvun lopulla. Kunnollinen tarkistus neulasta on varmin konsti, uutta neulaa ei tuohon enää saa, ei ole saanut aikoihin.
Joo tarkennuksena siis että löysin pelkän neulan... Myynen tuon pois, muuten pitäisi rasia vielä hankkia jostain ja halvin taitaa olla ebayssä ~170 eur.
 
Odotas käyn katsomassa, minulla voi olla rasia. Hetki tarkoittaa 12 tuntia :) En tarvitse 170€ jos löyttyy.
 
Tämä voitaneen käätää myös toisinpäin jos rasia löytyy. Varsinaista tarvetta myymiselle ei ole joten jos neula ja rasia löytävät toisensa niin olen tyytyväinen. Neula tuli minullekin levysoitinkaupan myötä ylimääräisenä, joten en siitä ole mitään maksanut.
 
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: olen lukenut täältä (tai ainakin käsittänyt) että "loppuun käytetyn" äänirasin vaihto uuteen samanlaiseen olisi edullisempaa kuin ostaa kokonaan uusi taas ns. hyllystä ilman vaihdokkia. Voisiko joku selventää mitä tässä on takana, vai olenko ymmärtänyt väärin? Itsellä on Ortofon Cadenza Red ja vielä menee, mutta jossain vaiheessa vaihto tulee eteen.
 
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä: olen lukenut täältä (tai ainakin käsittänyt) että "loppuun käytetyn" äänirasin vaihto uuteen samanlaiseen olisi edullisempaa kuin ostaa kokonaan uusi taas ns. hyllystä ilman vaihdokkia. Voisiko joku selventää mitä tässä on takana, vai olenko ymmärtänyt väärin? Itsellä on Ortofon Cadenza Red ja vielä menee, mutta jossain vaiheessa vaihto tulee eteen.
tuolta infoa :

 
Säädin eilen neulapainoa ja yksi asia vähän ihmetytti. Voiko varren oma asteikko heittää näin paljon, kun asetan varren säätönamikan arvoon 2.0 niin vaalla mitattuna neulapaino huitelee yli 3 grammassa. Jätin varren asteikon lukemaan noin 1.25 ja neulan vaakapaino on nyt haluttu 2.0 g. (suositus 1.75-2.0g)
Soitin on Rega planar kutonen (ania) eli kyseessä ei ole ihan halvin ritsa joten mättääköhän tuossa nyt jokin. Soitin toimii kuitenkin moitteetta ja muutkin säädöt pitäisi olla kunnossa. Luonnollisesti tässä vähän kalvaa levyjen ja neulan kunnossa pysyminen. Kannattaako luottaa vain tuohon digitaalivaakaan eikä vaivata turhaan päätä asialla. Entä kannattaako anti-skating säätää lähtökohtaisesti varren lukeman vai neulan todellisen painon mukaan.
 
Sanoisin että ennen neulapainon asettamista tehtävä varren tasapainotus (eli pysyy vaakatasasossa itsekseen ja se asetetaan painon nollaksi) on tekemättä.
Antiskating todellisen mukaan.
 
Millainen vaaka käytössä? Jos on sellainen ns. perusmalli missä mittauspiste korkeammalla kuin vinyylin pinta olisi niin näillä saattaa tulla mittavirheitä varresta riippuen. Paras vaaka olisi kuvassa näkyvä missä mittauspiste olisi alempana.
 

Liitteet

  • ds3_jpg2 (1).jpg
    ds3_jpg2 (1).jpg
    45,5 KB · Katsottu: 15
Niin ja oletko tarkistanut patterit sekä kalibroinut vaakasi?
 
Varren tasapainoitus on tehty. Vaakana on Pro-Ject Measure It E. Uudet patterit vaihdettu ja kalibroinnit tehty. Mitattu useaan kertaa...
 
Äh, Regalla oli tuo oma vastapaino + erikseen ruuvattava neulapaino-ratkaisu eikä selittämäni perinteinen pelkällä vastapainolla toimiva.

Luottaisin vaakaan, jos se kuitenkin pitää painoasetuksen niin kaikki on hyvin. Itse käytin tämmöistä analoogista kiikkua neulapainon varmistamiseen.
 
Millainen vaaka käytössä? Jos on sellainen ns. perusmalli missä mittauspiste korkeammalla kuin vinyylin pinta olisi niin näillä saattaa tulla mittavirheitä varresta riippuen. Paras vaaka olisi kuvassa näkyvä missä mittauspiste olisi alempana.

Sekin auttaa jos ottaa lautasmaton pois punnituksen ajaksi. Oman halpisvaakan korkeus on luokkaa lautasmatto+levy. Ja jos on niin fiksu varsi että on kätevästi käytettävä korkeussäätö (mulla ei) niin silloin voi passata varren vaakasuoraan punnitustilanteessakin.
 
Aika hämmentävää, että siinä varressa tasapainotuksen ja nollakohdan säädön jälkeen säätö ei toimi. Herää epäilys, että siinä varressa olisi muutakin vikaa.

Jos ei tiedä kumpaan luottaa, niin eikös se olisi helppo käydä vaikka kaverin luona testaamassa se vaaka tai sitten kaverilta lainaa vaakaa ja tarkistaa sillä kotona kumpi näyttää samaa lukemaa.
 
Back
Ylös