Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä

Jokainen voi laittaa ihan sillä millä haluaa. Jos haluaa rst kuusiokoloruuvin kannan näkyviin jonkun ristipääkannan sijaan, niin on pakko käyttää inserttejä. Onhan se turhaa joo, ihan niin kuin kaiuttimen maalaaminenkin, eikö joo? Jos et vielä älynnyt, niin ei tässä etsitä sitä helpointa tapaa.
Kuusiokoloruuvi inserttiin on paaaaaljon ^10 elementti-turvallisempi ruuvata kiinni kuin ristipää suoraan puuhun.
 
Kuusiokoloruuvi inserttiin on paaaaaljon ^10 elementti-turvallisempi ruuvata kiinni kuin ristipää suoraan puuhun.
Juu, puuruuvilla pitää olla malttia siinä kiristyksessä. Pikkusen liian iso reikä ja pikkusen liian tiukkaan kiristys, niin pyörii tyhjää.. Jos on hyvä tuntuma tekemiseen niin toki kumpikin tapa toimii.
 
ja sitten se ristipäää ja liian ahdas reikä ja lips hups, elementin kartiossa reikä... kuusiokolo+koneruuvi on lähes mahdoton saada aikaan tätä ongelmaa.
 
Mie käytin parikytvuotta iskumutteria mutta siirryin puuruuviin, koska meni hermot :) parikytvuotta ajallisesti, mutta eihän siihen väliin kovinkaan montaa kaiutinta mahdu.

Ovat vaan kaikki mokomat pyörineet tyhjää sittemmin, epoksointi jeesannee.
Ymmärrän kyllä koneruuvien viehättävyyden ja itekki niitä käytin, ulkoasu ykkösenä ja "helppo" kiinnitys ja irroitus. Kaiuttimet on vaan tosi rumia muutenkin ja 90% tapauksista käyttöikä oli pienempi kuin puuruuvilla olisi ollut, joten ihan turhaa kuvitelmaa ja hommaa oli omalla kohdallani. Tästä syystä en ite keksi syytä miksi nähdä vaivaa, puuruuveja saa myös monenlaisella kannalla ja värillä.

Mutta ei kai se metallipötkylän syy ole jos lihasäkki mokailee :D joten käyttäkää mitä haluatte, kuha väännätte maltilla työkalulla ettei me paikat rikki heti.

ps. ruuvit on näppäriä myös takalevyssä, saa jakosuodinkomponentit kiepsautettua/kolvailtua kiinni, ja kun päätymmäiset ruuvaa läpi asti on terminaalitkin valmiina :)
 
Viimeksi muokattu:
minä varmistan iskumutterit epoksilla, ainakin vielä ovat pysyneet hyvin.
väittäisin (oma kitara) että rampa+epoksi on aika pomminvarma myös.
 
Varsin, todellakin kannattaa varmistaa kaikin mahdollisin keinoin, ettei vaan lipsu koskaan missään tilanteessa. Ja kaiken varulta kiristellä varovasti käsin.

Jos lipsuu, ni täytyy murtautua sisälle jotain kautta, elementin tai kotelon läpi, jos ei käsi mahdu refleksiaukosta, tai toisen elementin aukosta. Jos ei halua murtautua niin voihan sen kannan liimata sit epoksoida ulkopuolelta kiinni ja porata/rälläköideä veke, pitää vaan varoa taas sitä elementtiä :)
 
Viimeksi muokattu:
mulla taitaa olla 20+ vuotta että olisin elementin kiinnittänyt puuruuvilla, enkä aio jatkossakaan puuruuveja...
Noilla on pysynyt kaikki paikoillaan suurinpiirtein kaikessa kipsilevystä lähtien siihen peltiin...

T: Vesku
 
Noilla on pysynyt kaikki paikoillaan suurinpiirtein kaikessa kipsilevystä lähtien siihen peltiin...

T: Vesku
Noi on nimensä mukaisesti peltiruuveja joissa on porakärki. Ei koskaan noita puuhun, MDF levyyn tms. pehmeään materiaaliin.
 
Mulla on aika laaja valikoima puuruuveja tilanteenmukaiseen komponenttien kiinnitykseen. Missään niistä ei ole risti- eikä tasapäitä. Kannattas ehkä ristipäävälttelijöiden päivittyä nykyaikaan.
 
Kyseinen puuruuvi pysyy kiinni puussa hyvin , sopivan reiän poraaminen ensin puuhun.
Päät ehdottomasti Torx (25 pään koko) , en ole enää pitkiin aikoihin muuta käyttänyt.

esim. 5x40mm koko on oikea koteloiden kasaukseen , varmasti pitää ilman mitään kikkailuja.
Reiän pyöristys oikean kokoiseksi ennen ruuvausta.

Ristipää on itselle ehdottomasti väärä ruuvi.

Terassin puutkin kiinnitetään Torx (25 pää koko) ruuveilla kiinni puuhun.


 
Viimeksi muokattu:
Mulla on aika laaja valikoima puuruuveja tilanteenmukaiseen komponenttien kiinnitykseen. Missään niistä ei ole risti- eikä tasapäitä. Kannattas ehkä ristipäävälttelijöiden päivittyä nykyaikaan.
Wau, tuleepa upeat ruuvinkannat, ihmekkö en älynnytkään.
Puuruuvilla vaan elementti kiinni ilman mitään ihme virityksiä.

Ymmärrän kyllä että haluat tahallasi vain ärsyttää ja saada minut sanomaan jotain, jolla saan bannit. Saisit sitten nauraa ja olisi hassua. Laitan sinut kuitenkin nyt ignoreen niin minun ei tarvitse lukea enää kommenttejasi. Ärsytä välillä jotain muuta.

Btw, ristipääruuveista puhuin siksi, että niitä minulle Uraltonelta ehdotettiin https://uraltone.com/self-tap-screw-n-10x19-mm-flange-head-black.html

Vituttaa tällainen urpoilu sen verran, että en taida enää päivittää koko projektia tänne
 
Iskumuttereita olen joskus käyttänyt, ihan toimiva tapa tuntui olevan.

Sitten jos helpommalla halusi niin laitoin puuruuvilla, niitäkin saa kuusiokolokannalla:

Itse ostin noita muun kaman ohella, tosin mustana. Torvet oli niin pyöreät muotoilultaan ja ruuvin paikka muutenkin pyöreä, että siihen laitoin ulkonäkösyistä kupukantaiset ruuvit.
 
Mietin tässä jo seuraavaa projektia hiljaa mielessäni, 2-tie 4 tai 5 tuumaisella bassolla mahdollisimman pieneen ja kevyeen koteloon. Tarkoitus olisi kokeilla Dayton Audion elementtejä. Alustavat simuloinnit vihjaa, että johonkin reiluun parin litran koteloon saisi pitkäiskuisen basson hieman alle sadan hertzin virityksellä, mikä olis just nappiin, mitä haetaan.

Mietin tässä vaan, että jos bassovaatimus on että jokaisesta hertsistä alle satasen palkitaan suklaapatukalla, niin olisko sittenkin suljettu kivempi? Toisaalta tommosten pienten bassojen herkkyydet on niin huonoja (esim Dayton Epique, 83 dB/W), että refleksillä ehkä pääsisi pidemmälle ja se reikä toimisi hyvin myös jäähdyttämiseen, ettei pieni unpikotelo kuumenna liikaa basson puhekelaa.

Toinen kysymys, kun luukutatte kovaa bassoa, onko kukaan havainnut suljetusta kotelosta lämpökompressiota, joka olisi ehkä välttynyt portilla? Tai tuleeko refleksiportista koskaan selvästi lämmintä ilmaa?
 
Mua kiinnostaa myös suljetun kotelon lämpiämisasiat, hissukseen tutkiskelen. Hyötysuhdehan elementeissä on melko kehno, muutaman prosentin, eli melkein kaikko vahvistimen syöttämä teho muuttuu lämmöksi.. Oisko parkytä wattia piikeissä? ja vähempi keskiarvoltaan, eli voikos tästä nyt karkeasti arvioida joku puolet vahvistimen maksimitehoista on maksimilämmitysteho. Tai paljo lie tehonkesto elementissä?
 
Mua kiinnostaa myös suljetun kotelon lämpiämisasiat, hissukseen tutkiskelen. Hyötysuhdehan elementeissä on melko kehno, muutaman prosentin, eli melkein kaikko vahvistimen syöttämä teho muuttuu lämmöksi.. Oisko parkytä wattia piikeissä? ja vähempi keskiarvoltaan, eli voikos tästä nyt karkeasti arvioida joku puolet vahvistimen maksimitehoista on maksimilämmitysteho. Tai paljo lie tehonkesto elementissä?
Jos musiikista puhutaan, niin dr-luku kertoo tuosta maksimin ja keskiarvon suhteesta, 9db on aika täyteen miksattua ja tarkoittaisi 1/8 osan keskimääräistä tehoa.
 
^Millaisia ajatuksia sulla on noista lämpiämisasioista?
 
Jos bassoelementtiin menisi jatkuvaa tehoa paria wattiä enemmin, niin se pitäisi tuntua lämpimänä kohtana puhekelan kohdalla?

Jos pientä elementtiä luukuttaisi 20 watin huipputeholla(jää joku debba vielä varaa, mutta ihan rajoilla), niin keskimäärin se olisi tuon inssin suhdeluvun mukaan pari wattia keskimääräistä tehoa.
 
RMS-tehot jää usein aika pieniksi, mutta toisaalta tilanne voi muuttua äkkiä tietyissä olosuhteissa. Musiikin verhokäyrä on lähellä vaaleanpunaista kohinaa, eli korkeita taajuuksia kohden laskeva. Lisäksi korva on epäherkin bassoilla. Refleksiviritys vähentää elementin kuormitusta viritystaajuudella, joka osuu usein musiikkisignaalin suurimpia tasoja sisältävälle alueelle. Suljetulla ei ole vastaavaa, vaikka kotelon ilma vastustaakin kartion liikettä matalimmilla taajuuksilla. Jossain yhdistelmissä saattaa siis tulla olosuhteet, jossa elementille tulee niin paljon tehoa pitkäkestoisesti, että se alkaa kuumentua ja pienehkö suljettu (ja villaa täyteen sullottu) kotelo ei auta tässä yhtälössä.
 
Back
Ylös