Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä

Jakosuotimen uudelleen rakentaminen, sisäisen johdotuksen uusiminen ja vaimennusaineen uudelleen järjestely rauhoitti kauttimen soundin. Joku olisi kenties yrittänyt säätää tätäkin turhaan kaiutinkaapeleita väsäämällä ?
...
Sähköopin ja fysiikan tuntemus ei ole näissä asioissa haitaksi. Vasta kaiuttimen kalvo muuttaa sähköisen musiikkisignaalin takaisin akustiseksi. Biot-Savartin laki auttoi tässäkin eteenpäin, eihän ole toki mielekästä laittaa vastuksia ja konkkia kelan suoraan kelan muodostamaan magneettikenttään, vaan mielellään hieman kauemmas kuten hyvät kaiutinvalmistajat tekevät jo tehtaalla. Toisen kelan kääntö 90 astetta on vielä kokeilematta, toki näillä on välimatkaa melko paljon jo nyt eli tämä siirto saattaa olla "turhaa hifistelyä" mutta hifiharrastuksen parissahan tässä ollaan. Tästäkin kaiuttimesta olisi valmistaja saanut samalla taloudellisella panostuksella erinomaisen, kun vika oli suunnittelupuolella eikä komponenteissa itsessään.
...
...
 
Mikä minusta on sähkömagneettisessa induktiossa mielenkiintoisin asia on se, että se ei itse asiassa ole se magneettikenttä joka lopulta synnyttää sen johtimen päiden välisen jännitteen (ulkokautta mitattuna), vaan se on muuttuvan magneettikentän synnyttämä sähkökenttä jonka johdon tangentin suuntainen komponentti ajaa johtimen pintavarauksia kohti johtimen päitä, joista syntyy se konservatiivinen sähkökenttä joka voidaan sitten havaita jännitteen olemassaolona. Itse johdin ei tarvitse olla lainkaan siis siinä magneettikentässä. Tällainen tilannehan on esim. muuntajasydämessä, missä itse asiassa halutaan että magneettikentät ovat ainoastaan siellä, ei siis lainkaan siellä käämien kohdalla.

Tässä tapauksessa toki nuo ovat vähän sama asia, mutta tarkemmin ottaen noin.

Olen koettanut houkutella Ansys Maxwellia visualisoimaan itse pihviä, muuttuvan magneettikentän synnyttämää sähkökenttää, mutta ilman pientä huijaamista se ei tunnu onnistuvan. Puhtaasti paperilla taas asia menee äkkiä aika vaikeaksi mutta siitä voi kuitenkin tehdä tiettyjä päätelmiä (kuten sen että käypäisiä ratkaisuja Faradayn induktiolakiin on useampi kuin vain yksi)

t. Janne
 

HISTORY​

„VEF Radiotehnika RRR” was founded in 1927 in Riga, Latvia and had radio/audio production as a main activity. The company was given its present name Radiotehnika RRR (Rīgas radiorūpnīca – Riga Radio Factory) in 1941 joining two private companies: a joint stock company “Foto-radio centrāle A. Leibovic” established on 28 December 1927 and a radio production company "A. Apsītis un F. Žukovskis” established in 1934.

Radiotehnika has delivered loudspeaker cabinets for a different companies in Italy, Germany and Czech Republic. The material of the finest loudspeaker cabinets is Latvian birch. The aluminium decorations used in some of the loudspeakers are also made by Radiotehnika by themselves. Radiotehnika is phasing out it's subcontracting as it's own production multiplies. Radiotehnika's printed circuit boards are used by several other companies too.

Näin heidän nykyisillä sivuillaan sanotaan.
 
Olen harkinnut jakosuotimen mittausta oikealla olevan sijaiskytkennän avulla. Vastus 6R8 vastaa bassokaiuttimen tasavirtaresistanssia mikä löytyi datalehdestä. Bassokaiutin ottaa enemmän virtaa joten jotain pitäisi näkyä riittävän suurella virralla syötettäessä. Diskanttikaiuttimen tyyppi ei ole tiedossa, valmistaja tai aiempi omistaja on repinyt tarrat pois elementeistä tunnistamisen estämiseksi. Kelan induktanssia en ole mitannut vielä.
...
Mutta voisiko kelan aiheuttamaa magneettikenttää simuloida tietokoneella? Käsin laskeminen ei houkuttele ja epäilen, että minulta loppuu matematiikan taidot kesken tässä proggiksessa. Ekassa viestissäni näkyy miten 3R3 tehovastus on lätkäisty suoraan kuumaliimalla bassokaiuttimen sarjakelan päälle
...
Toisen kaiuttimen jakosuodin on edelleen modaamaton ns. "tehtaan jäljiltä" ja tämä mahdollistaa mittaukset ja kuunteluvertailut
...
Ainakaan minua ei yllättänyt, että täällä esitetään jo arvauksia valmistajasta. Se ei ole Radiotechnika, vaan edelleen toimiva kotimainen valmistaja, jonka tuotteet eivät ole halpoja ja menestyvät testeissä hyvin. Se tässä eniten hämmästyttääkin !?
 

Liitteet

  • IMG_20221110_124142~2.jpg
    IMG_20221110_124142~2.jpg
    146 KB · Katsottu: 28
Valmistaja saattaa alkaa A:lla. Yhden sen merkkisen kaiuttimen joskus avasin ja jakarin kasaus oli samaa luokkaa: "pussista komponentit kaataen pöydälle ja kuumaliimaa päälle"
 
Jakosuotimen uudelleen rakentaminen, sisäisen johdotuksen uusiminen ja vaimennusaineen uudelleen järjestely rauhoitti kauttimen soundin. Joku olisi kenties yrittänyt säätää tätäkin turhaan kaiutinkaapeleita väsäämällä ?
...
Sähköopin ja fysiikan tuntemus ei ole näissä asioissa haitaksi. Vasta kaiuttimen kalvo muuttaa sähköisen musiikkisignaalin takaisin akustiseksi. Biot-Savartin laki auttoi tässäkin eteenpäin, eihän ole toki mielekästä laittaa vastuksia ja konkkia kelan suoraan kelan muodostamaan magneettikenttään, vaan mielellään hieman kauemmas kuten hyvät kaiutinvalmistajat tekevät jo tehtaalla. Toisen kelan kääntö 90 astetta on vielä kokeilematta, toki näillä on välimatkaa melko paljon jo nyt eli tämä siirto saattaa olla "turhaa hifistelyä" mutta hifiharrastuksen parissahan tässä ollaan. Tästäkin kaiuttimesta olisi valmistaja saanut samalla taloudellisella panostuksella erinomaisen, kun vika oli suunnittelupuolella eikä komponenteissa itsessään.
...
...
Oletettavasti sulla on kotihifi-malli ja jos arvaan merkin oikein, studio-puolen malli on tehty (osittain?) samoilla osilla järkevämmin ja saatu ääneen ero ja hinta taisi olla n. 1,5 kertainen. Nokkelaa.
 
^näitä on hauska pohdiskella, miten paljon mikäkin kaiutin maksaa ja miksi. Kyllähän iso osa valmistajista, kenellä on joku hyvä kaiutin myynnissä, tietää miten niitä hyviä kaiuttimia tehdään. Hyvissä kaiuttimissa hinnat on vaan tapissa, koska enemmän työtä ja aikaa ja parempia komponentteja jne. Harva ostaa kalliita kaiuttimia joten volyymit on pienet, siten ehkä voitotkin, mutta brändiä näillä saa luoduksi. Olettaisin että yritykset yrittää yhdistää brändin hyödyt massatuotantovolyymiin ja myydä kamaa joka segmenttiin paremman tuloksen toivossa, myös pienelle kukkarolle. Brändi luodaan huipputuotteilla eli luksuksella, ja massit tehään sitten halvoilla massatuotteilla saman brändin maineella. En ole mikään asiantuntija, mutta tällainen logiikka tuntuu loogiselta.

Jos miettii näitä halvempia kaiuttimia, vaikka 200e tai 500e kaiutinta ja miten siitä tuo raha jakaantuu eri tahoille, olettaisin että materiaali- ja valmistuskustannukset täytyy olla erittäin pienet, että kauppiaalle jää se joku tavanomainen kymmenien prosenttien siivu, logistiikalle, mainontaan yms. Osat ei varmasti voi maksaa yli 1/5 tuosta hinnasta, ehkä jopa 1/10. Noh, kuitenkin halvan kaiuttimen valmistajan täytyy saada tuotantovolyymit ylös ja tuotantokustannukset minimiin voittoja saadakseen. Osat kaiuttimeen maksaa ehkä röökiaskin verran, työkustannukset vähintään toisen mokoman. Viimeistely pitää saada kuntoon että pinta kiiltää, siihen kannataa panostaa, onhan meillä brändi. Mutta, kaikesta mahdollisesta mikä ei näy silmään pitää tinkiä kaikki mahdolliset pennit. Ei siinä jouda liukuhihnalainen asettelemaan keloja pystyyn ja tuhlaamaan kuumaliimaa ja nippusiteitä kuin tasan sen verran kun tuotantopäälikkö määrää. Ehkä koko mallisto tehdään jo vanhentuneella linjastolla ja robotiikalla pienentäen kuluja edelleen. Kotelo lastulevyä parilla niitillä kiinni, ilman reunapyöristyksiä jne. Näin kun tuotetaan hyvän tuotteen lisäksi halpoja volyymituotteita samalla brändillä saadaan ns. laatuerot, kalliimpi malli saattaa olla melkolailla samalla insinöörin idealla tehty mutta vähempi tingittynä ja tietysti on saundieroa, ja hintaero perusteltu.

Ja laatu on "ihmeen hyvää" siihen nähden miten halvalla pystytään tuottamaan roinaa, ihminen on taitava valmistaja ja vielä taitavampi myyjä. DIY hommissa kannattaa olla kriittinen mistä ottaa mallia, ja kuluttajana vastaavasti myös kriittinen mistä maksaa, brändistä vai hyvästä tuotteesta, hyvästä äänestä vai kiiltävästä ulkonäöstä.

ps. yo. yleistettyä pohdintaa. Joku Genelec vaikkapa vaikuttaa silmääni keskittyvän erittäin hyvien tuotteiden valmistukseen sen enempää tinkimättä, päin vastoin valmistusprosessit tuntuu olevan viritetty viimeisen päälle että pystyy tarjoamaan laatua niin halvalla kuin se on mahdollista, eikä niin halpaa kuin mahdollista laadusta tinkimällä. Sitä saa mistä maksaa :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Ei tuo jakosuodin niinkuin teknisesti, mun mielestä pahalta näytä. Ilmasydänkelat ja muovikonkat. Ihan high-end tason jakarilta näyttää. Tuskin kelan magneettikenttä vaikuttaa konkan toimintaan juuri edes mitattavasti.
Katsokaapa googlesta, niin jonku b&w huippumallissakin rautasydän keloja ja tais jossain kohtaa jakaria olla elektrolyyttejäkin. Olikohan troels gravesenin sivuilla.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Ei tuo jakosuodin niinkuin teknisesti, mun mielestä pahalta näytä. Ilmasydänkelat ja muovikonkat. Ihan high-end tason jakarilta näyttää. Tuskin kelan magneettikenttä vaikuttaa konkan toimintaan juuri edes mitattavasti.
Katsokaapa googlesta, niin jonku b&w huippumallissakin rautasydän keloja ja tais jossain kohtaa jakaria olla elektrolyyttejäkin. Olikohan pk audion sivuilla.
Kyse on kelojen vaikutuksesta toisiinsa, mutta tuossa aiemmin mainitussa jakarissa näyttäs olevan kyllä ihan ok etäisyys.
 
Juu, mullakin on joskus ollut tuon valmistajan kaiutin ja nykyään ihmettelen, miten niitä voidaan edes saada aikaan alle tonnilla, kun kaikki on kallista ja valmistajan oma siivu on suhteellisen pieni. Siinä oli kyllä hyvä kotelo ja miellyttävä viimeistely.

Eräs, nyt jo konkkaan mennyt, pikkuvalmistaja lähellä aikaisempaa työpaikkaani koitti houkutella sijoittamaan firmaan. Esitteli myyntisuunnitelmaa ja rahoituskuvioita, oli belkkää bs:ää, mutta mieleen jäi, että heidän mallissa jälleenmyyjän osuus olisi n. 40 % tuotteen hinnasta. Eipä siinä paljoa hurrata tuotantokulujen jälkeen jos tuote olisi esim 500 € hintainen.
 
  • Tykkää
Reaktiot: MPS
Huh, joo, tästä voisi tehdä johtopäätelmän: kuluttajalle ei kerrota, että mieliteon aikaansaaminen, jolla hän ostaa tuotteen, maksoi enempi kuin tuote itse, ja kuluttaja itse rahoittaa koko homman. Massit tänne ja kiitos kuulemiin :)

Kyllähän siitä tulee hyvä fiilis kun ostaa jonkun tuotteen, kun ei tiedä tai piittaa mihin hinta perustui. Olisihan se ihmeellistä nähdä ostokuitissa erittely kuinka myynti- ja markkinointiosasto käärii parhaimman siivun voitoista. Kulupuolella huippua pitää luultavasti maapallo ja seuraavat sukupolvet. Onneksi en tiedä tarkemmin näistä, saattais mennä yöunet
 
100178105761.jpg

en viittiny laittaa mikä nauratti tänään lankaan mutta oliko tää paras disu asennus?
Onko tuolle haettu jotain muutaki ku syvyys sovitusta basson kans?
 
Ei taida hirmusesti poiketa nauhadiskanteista missä valmiina jonkinlainen suuntain. Loganissa taitaa olla kylläkin amt-diskantti. Eikö tuollanen suuntain kuitenkin pikkusen rajota säteilyä niin vaaka kuin pysty suunnassa ? Saattaa olla siis joku idea taustalla muukin kuin syvyys sovitus.

NeoCd3M.jpg
 
Myös isommassa ja hieman kalliimmassa on samantyylinen suuntain.

 
Mihin noin korkeita nauhoja käytetään? Melkoinen pystysuuntaavuus.
 
Back
Ylös