Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä

Taisi olla niin, että lentokoneissa johtimien korjaus pitää aina suorittaa puristettavilla liittimillä. Se on kuitenkin kovin eri maailma. Lisäksi liitos on aivan erilainen tapauksessa jossa kaksi johtimen päätä liitetään toisiinsa verraten kaiutinliitintä ja johdinta. Jälkimmäisessä kosketusliitoksen hapettuminen on todennäköisempää. No tosiasiassa ei mulla ole ollut kaiutinliittimien kanssa ongelmia edes autossa, jossa ovien sisällä on kosteutta ja tärinää molempia. Mutta onko johtojen kolvaaminen, äänelle parempi?
 
Viimeksi muokattu:
liittimillä menen ainakin elementit. Jakarit juottelen, tai liittimillä. Krimppaushan on todellakin luotettava, luotettavin liitos tais olla ns kiertoliitos, jossa sopiva lanka kierretään tapin ympäri, kulmissa tapahtuu kylmähitsautuminen.
jaa sisäiset kaapelit, käytetty biltemaa, bauhaussia, QED:iä, mmj:tä fiiliksen mukaan.
 
Taisi olla niin, että lentokoneissa johtimien korjaus pitää aina suorittaa puristettavilla liittimillä. Se on kuitenkin kovin eri maailma. Lisäksi liitos on aivan erilainen tapauksessa jossa kaksi johtimen päätä liitetään toisiinsa verraten kaiutinliitintä ja johdinta. Jälkimmäisessä kosketusliitoksen hapettuminen on todennäköisempää. No tosiasiassa ei mulla ole ollut kaiutinliittimien kanssa ongelmia edes autossa, jossa ovien sisällä on kosteutta ja tärinää molempia. Mutta onko johtojen kolvaaminen, äänelle parempi?
juotosliitos murtuu tärinässä...
 
juotosliitos murtuu tärinässä...
Kyllä, juuri näin.
Auto-puoli on itselle tuttu ja siellä on ehdottoman väärin juottaa mitään, koska kupari kovettuu ja murtuu.
Lisäksi mitä useampaa eri lämpölaajenemisen omaavaa ja riitaista metallia yhdistää linjaan, sitä huonompi. Lisäksi kaasutiivis puristeliitos, vedonpoistolla on paras vaihtoehto. Mitään eristettyjä liittimiä ei oikeastaan tarvita, muuten kuin erittäin herkissä antureissa.
 
Abikolaattaliittimeen krimpattu johto toimii ihan jees. Jos on kapeita läpivientejä, pitää vaan suunnitella milloin liittimen voi laittaa, ettei tarvitse katkoa myöhemmin.

Jossain elementeissä on jousiliittimet, jotka ei oikein tunnu luotettavilta, mutta toistaiseksi pysyneet. Niihin en ole virittänyt mitään erityistä.
 
^yleisesti ottaen jousiliittimet on hyvin luotettavia. Niitähän möykkysähkössäkin käytetään.
Sitäpaitti jousiliittimet on erittiäin hyviän tärinälle alttiissa paikoissa, ne kun ei löysty kuten ruuvit.

Jouset niissä banaaneissakin mitkä moi pistää sinne väliin tuomaan lisää vastusta.
 
#2002 Odottelin Hifitalosta 2kk keloja. Eivät saaneet toimitettua. Radioduosta sain muutamassa päivässä. Olis pitäny vaan ostaa heti kerä lankaa ja käämiä itse, mutta eipä tullut mieleen että tämä on näinkin hankalaa. Mutta tietääpähän jatkossa...

Nyt pitää hetki kuunnella, sekä mitata vasteet uudestaan tuolla putkella. Äkkiseltään kuullostaa yläpää melko kuumalta(esim. Diana Krall California dreaming rytmimuna tms. kihahtaa melko reippaasti!), mutta pääasia että taas etenee. (y)

Onko tuolle 16.5kHz piikille mitään tehtävissä? Toki kuulo rupeaa toppaamaan jo niille nurkille, mutta kuitenkin.
Jakaria ei vielä muuten ole hierottu, kun en ole ehtinyt uudestaan mittailemaan.
16500.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jos saumaa niin mittaa vasteet 0-180 per elementti ja lataa ne vituixcadiin, saat säädetyksi jakarin tip top. Löytyy myös paras kuuntelukulma kun riittävästi tietoa.
 
Onko tuolle 16.5kHz piikille mitään tehtävissä? Toki kuulo rupeaa toppaamaan jo niille nurkille, mutta kuitenkin.
Jakaria ei vielä muuten ole hierottu, kun en ole ehtinyt uudestaan mittailemaan.
Käännä diskantin napaisuus plus = miinus. Voi auttaa tai sitten ei. Kokeilemalla ei mitään menetä. Laita kuvaaja muutoksen jälkeen näkyville.
Mittauksen taso on aika alhainen alle 70dB. Mittauksen volume tason voisi nostaa vähintään 75dB lukemiin.
 
Käännä diskantin napaisuus plus = miinus. Voi auttaa tai sitten ei. Kokeilemalla ei mitään menetä. Laita kuvaaja muutoksen jälkeen näkyville.
Mittauksen taso on aika alhainen alle 70dB. Mittauksen volume tason voisi nostaa vähintään 75dB lukemiin.
Ei tuo disun napaisuus vaikuta mitään tuolla 16.5 kHz alueella. Vaikutusta saadaan vain taajuusvasteeseen sillä kaistalla millä elementit soi päällekkäin.

Veikkaan tuon olevan joku diskantin/suuntaimen/reunaheijastuksen, tai ylipäätään kaiuttimen geometriasta johtuva tuotos tai sitten kartioresonanssi.
 
Jos saumaa niin mittaa vasteet 0-180 per elementti ja lataa ne vituixcadiin, saat säädetyksi jakarin tip top. Löytyy myös paras kuuntelukulma kun riittävästi tietoa.
Näin juuri mitattu. En vain ole mitannut uudestaan tuon refleksiputken vaihdon jälkeen, mutta sillä nyt ei tähän kaistaan ole vaikutusta...
^ Pitää melkein testata eri etulevyssä. Täytyy tässä lomilla koittaa kaivaa teoriaa, voiko kotelon reunalla olla vaikutusta tuolla taajuudella.
^^ Tuo äänenpaine on REW:ssä hieman hankala. Kalibroin mikin nokkaan tasot kohdalleen, mutta silti jää matalalle. Pitää hieroa vielä tosiaan uudelleen. (oliskohan muuten ollut niin, että klippaa tuolla tasolla...ei muista enään)

disuHor.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Toiseksi ylin käyrä näyttää omaan silmään hyvältä , laita vastus vaimentamaan diskantin tasoa -5dB alaspäin , niin olisi linjassa muun äänialan kanssa.
 
Joo aika hyvät kippurat ylipäätään, hyvin vähän näyttäisi olevan reunaheijasteita ylipäätään. Ylähylly näyttäisi muodostuva kun jostain syystä toi 4-8khz dippi kuunteluikkunassa, yllättävän leveä dippi muutes enkä tiedä mistä johtuu. Diffraktiota ehkä, paitsi yleensä vaikutus on kapeampi.

Kuunteluikkuna yleensä määritellään +/-30 astetta vaaka tasossa jotenka melkein kannattaa yrittää jotenkin vaimentaa tuota yläpäätä suotimessa ellet meinaa sitten kokeilla toista disua tai protoilla uutta etulevyä syyn selvittämiseksi. Jos 16kHz piikki kihisee korvissa niin siihen joku filtteri kans, miccon listassa todennäköisesti syypaltti tähän.
 
Joo aika hyvät kippurat ylipäätään, hyvin vähän näyttäisi olevan reunaheijasteita ylipäätään. Ylähylly näyttäisi muodostuva kun jostain syystä toi 4-8khz dippi kuunteluikkunassa, yllättävän leveä dippi muutes enkä tiedä mistä johtuu. Diffraktiota ehkä, paitsi yleensä vaikutus on kapeampi.

Kuunteluikkuna yleensä määritellään +/-30 astetta vaaka tasossa jotenka melkein kannattaa yrittää jotenkin vaimentaa tuota yläpäätä suotimessa ellet meinaa sitten kokeilla toista disua tai protoilla uutta etulevyä syyn selvittämiseksi. Jos 16kHz piikki kihisee korvissa niin siihen joku filtteri kans, miccon listassa todennäköisesti syypaltti tähän.
Kuuntelupaikalle nurkasta.jpg

Jotain hämärää oli suotimessa. Lähettivät kuitenkin Hifitalosta kelat ja puuhastelin jakarin hieman järkevämpään muotoon. En ottanut kuvaa vanhasta, ja jäi hieman häiritsemään mikä oli vikana. Nyt kuulostaa yllättävän hyvältä!

Heitin pöntön kuunteluympäristöönsä Marsun 1*12" kaapin päälle hieman taakse tiltattuna, ehkä noin 30cm nurkasta ja mittasin kuuntelupaikalle. Niin kuin kuvasta näkyy niin alapää oli melko tukeva :) On kyllä pienessä elementissä uskomattoman paljon voimaa! Ei ainakaan rivitalossa jää äänenpainevaroista kiinni. Pitää koittaa ottaa vähän irti jos saisi tuon 50hz laskemaan.

Nyt pitäisi vielä päättää, jatkaakko tällä konstruktiolla jakaria viilaillen sekä tuhlata pähkinä lankkuihin kasa rahaa ja aikaa, vai tilata Troelsilta Illuminator-71 jakarit tai ainakin skemat. Ihan järkyttävän näköset pöntöthän ne on vaikka mistä materiaalista tekisi, mutta häiskä itse kehuu ne melko korkealle... olis kiva kyl kuulla jossain. ideoita?
 
Itseä kiinnostaisi SB Acoustics textreme tai muu satorisettin 3-tienä. Onko kukaan täällä testannut textremeä vielä?
 
^^hieno juttu että vika löytyi ja ongelmat korjaantui. Jaa ei nuo troelssin laatikot mitenköön hirmu erityiset ole, jatkaisin noilla siun ihe tekemillä. jakarisuunnitteluhan on helpohko homma kun on VituixCAD. En tiedä miten hyvä saundi troelssin kajarissa on mutta jos sinulla on samat elementit paremmassa kotelossa ja siihen tehty hyvä suodin niin potentiaalisesti peittoat saundeissa. Omissa tekeleissähän on aina parhaat saundit kaikesta huolimatta. Tietysti jos ei jaksa opetella mittailua ja jakarisuunnittelua ni sit valmiilla kitillä pääsee nopeammin kuuntelemaan. Kannattaa tietysti tehä niin mikä tuntuu hauskimmalta ajanvietteeltä :)
 
Viimeksi muokattu:
Jos kertoilit, että on ääneltään hiukka säpäkkä, niin se voisi johtua osittain tuosta muutamman sadan hertsin huudeilla olevasta taajuusvasteen muutaman dB:n notkosta ja huoneen yhteispelistä.

Voisihan tuohon tehdä samaa mitä Gravesen tekee, eli loivasti ylös laskeva vaste?

Mitähän tuohon tekisi äänelle, jos olisi pikkusen isompi kela bassolle (testissä voi laittaa sopivan kelan edellisen kanssa sarjaan) ja pikkusen enempi vaimennusta disulle? Suuruusluokkaa 1..2 dB tason tiputus alkaen 500 Hz "pikkupatista". Tuo voisi nostaa tota muutaman sadan hertsin aluetta suhteessa ylempiin ja äänesti tulisi vähemmin säpäkkä?

Edit. Ja ilman muuta nuo sinun tekemät vs. Gravesenit :)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös