Pieniä DIY-aiheisia kysymyksiä / elektroniikka yms.

[Jounika]

Jotkut tuon tyyppiset ja avaa niistä holkkia et mahtuu, puristus ja tinaa: https://www.takefiveaudio.com/products/846-xhadow-reference-spades-cryo-treated

Joskus nähny sellasii pelkkiä haarukkalaattoja ilman holkkia, joihin voi tinata kii mitä vaan. Oisko ollu vampirelta täyshopeisia mut en löytäny googlella.

Paras on pelkkä puristus. Juotos kuuluu piirilevylle komponenttien liitoksiin, ei liittimiin. Mikä v**un hinku sitä juotosta on tunkea joka paikkaan, minne sitä ei ole tarkoitettu??

 

[MPS]

Ihan perus Abiko-liitin on aika lähellä optimaalista. Liittimen runko on kuparia joten sähkönjohtavuus ja virrankesto ovat hyviä ja pinnassa on tinaus joka suojaa kuparia hapettumiselta sekä pehmeänä materiaalina varmistaa hyvän kontaktipinnan esimerkiksi haarukkakengän ja kiinnitysruuvin välillä. Laitteissa ja kaapeleissa on yleisesti käytetty sekä kuparia että tinaa joten mitään uusia materiaaleja ei signaalitielle olla tuomassa jos joku siitä on huolissaan. Kaiken kruunaa hifikuvioissa lähes käsittämätön hintalaatusuhde.

 

[Jounika]

Ihan perus Abiko-liitin on aika lähellä optimaalista. Liittimen runko on kuparia joten sähkönjohtavuus ja virrankesto ovat hyviä ja pinnassa on tinaus joka suojaa kuparia hapettumiselta sekä pehmeänä materiaalina varmistaa hyvän kontaktipinnan esimerkiksi haarukkakengän ja kiinnitysruuvin välillä. Laitteissa ja kaapeleissa on yleisesti käytetty sekä kuparia että tinaa joten mitään uusia materiaaleja ei signaalitielle olla tuomassa jos joku siitä on huolissaan. Kaiken kruunaa hifikuvioissa lähes käsittämätön hintalaatusuhde.

Samaa mieltä itse kontaktien kanssa. Hyviä crimpattavia on tarjolla paljon.

Jos tinattua liitosta kiusataan olosuhdetestillä, liitos kuolee siinä.

 

[mike.]

Hyviä vinkkejä. Hificollectivella on crimpattavia hopeoituja, hieman kulmaan prässättyjä. Näyttää jykevyydeltään teollisilta kengiltä. Hieman jykevämpi kulmamalli on tässä tapauksessa hyvä, kun naparuuvit on putkivahvistimen kansilevyn päällä.

 

[sarte]

Mikä juttu toi hopeointi oikeen hifipiireissä on? En ole ikinä ymmärtänyt miksi hapettumiselle allergisia liittimiä pitää päällystää aineella, joka on ominaisuuksiltaan ihan väärä käyttökohdetta ajatellen. Umpihopeiset jotenkin vielä ymmärrän, mutta miksi pirussa kuparinen liitin pinnoitetaan paljon kalliimmalla aineella, jonka sähköiset ja fyysiset ominaisuudet ovat käytännössä samat?

 

[Kylmäkalle]

Puristettavien liitinten haaste on, a) liittimen pitää olla tarkoitettu puristettavaksi, b)liittimeen voi asiallisesti puristaa tasan yhden tietyn poikkipinnan kaapelin c) puristuspihtien pitää olla oikeat liittimelle. Yleensä puristusliittimet ovat tietyn järjestelmän mukaisia.
Lukittuvilla ja säädettävillä abikobihdeillä saa kohtuullisen puristusliitoksen, mutta silloin liittimessä kuuluu olla muovisuoja jonka päältä puristetaan, muuten leukojen koko ja muoto ei täsmää.

Tällaisilla kaapelikenkäpihdeillä saa 6mm2 ylöspäin todella asiallisen puristusliitoksen kaapelikenkiin. Kaapelikengät on standardoitu ja niissä on hyvin paksut seinämät puristuspinnassa.


Onko vinkkejä pihdeistä joilla tyypillisiin hifi-haarukoihin tehdään tiukka puristusliitos?

 

[Analog]

Miten pitkään on tarkoitus sitä samaa kaapelia käyttää? => paljon painoa vanhenemiselle?

Ihan Abikojen puristupihti riittää Abikoille. Jos hakuaa kikkailla niin puristetun Abikon voi vielä juottaa.
Jokainen liitos on heikentää tilannetta. Jotkut käyttää jopa banaaniliitoksia ja näkee sellaisia missä liitin on niin löysä että tavallinen kaapelikin meinaa tiputtaa sen irti. Banaanin kanssa siinä on kuitenkin ruuvi tai juotosliitos kaapelille ja sitten vielä se banaaniliitos. Kaiuttimen sisällä yleensä juotosliitos, kuten vahvistimen sisälläkin. MIKSI siis se juotos abikoliittimeen tms. olisi pahasta kun vaffin ja purkin sisällä on kymmeniä juotosliitoksia signaalipolulla?

 

[Kylmäkalle]

Mikä juttu toi hopeointi oikeen hifipiireissä on? En ole ikinä ymmärtänyt miksi hapettumiselle allergisia liittimiä pitää päällystää aineella, joka on ominaisuuksiltaan ihan väärä käyttökohdetta ajatellen. Umpihopeiset jotenkin vielä ymmärrän, mutta miksi pirussa kuparinen liitin pinnoitetaan paljon kalliimmalla aineella, jonka sähköiset ja fyysiset ominaisuudet ovat käytännössä samat?

Hopean sähkönjohtavuus on parempi kuin kullalla tai kuparilla, ehkä se on peruste.

Löytyi tällainen lainaus hopean hapettumisesta:
Kestävimpään ryhmään on merkitty myös hopea, joka kuitenkin elektroniikan kosketinpinnoitteena ei ole suositeltava, jos toimitaan piensignaaliolosuhteissa alle muutaman voltin jännitteellä ja ilmassa on rikkiyhdisteitä kuten yleensä kaikkialla on. Hopea soveltuu suurivirtaisiin ja -jännitteisiin koskettimiin esim. kytkimissä ja releissä, koska se kestää kipinöintiä (valokaarieroosiota) avautuvissa/sulkeutuvissa koskettimissa.

Tuossa on vtt:ltä tiukkaa asiaa? 416 sivua aiheesta, jaksaisipa lukaista läpi:

https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/publications/2007/P623.pdf

 

[Kylmäkalle]

MIKSI siis se juotos abikoliittimeen tms. olisi pahasta kun vaffin ja purkin sisällä on kymmeniä juotosliitoksia signaalipolulla?

Tällainen perustelu löytyi aiemmin linkkaamasani opuksesta. Eli niklattu liitin puristusliitoksella kupariin on teoriassa hyvä.

"Pienin korroosioriski kahden metallipinnan välillä on, jos ne ovat keskenään samoja. Kun metallit ovat erilaisia, vähäisin korroosio tapahtuu sellaisten pintojen välillä, joiden sähköinen pintajännite on mahdollisimman lähellä toisiaan. Materiaalivalinnassa voidaan käyttää avuksi mm. liitteen 1 kohdassa 1.2 Metallien sähkökemiallinen ja galvaaninen jännitesarja kuvattua jännitesarjaa. Jos materiaalit ovat tässä kaukana toisistaan, on korroosiotodennäköisyys suuri, jos ilmassa ja pinnoilla on vettä ja korrodoivia kaasuja. "

 

[Legis]

Miten pitkään on tarkoitus sitä samaa kaapelia käyttää? => paljon painoa vanhenemiselle?

Ihan Abikojen puristupihti riittää Abikoille. Jos hakuaa kikkailla niin puristetun Abikon voi vielä juottaa.
Jokainen liitos on heikentää tilannetta. Jotkut käyttää jopa banaaniliitoksia ja näkee sellaisia missä liitin on niin löysä että tavallinen kaapelikin meinaa tiputtaa sen irti. Banaanin kanssa siinä on kuitenkin ruuvi tai juotosliitos kaapelille ja sitten vielä se banaaniliitos. Kaiuttimen sisällä yleensä juotosliitos, kuten vahvistimen sisälläkin. MIKSI siis se juotos abikoliittimeen tms. olisi pahasta kun vaffin ja purkin sisällä on kymmeniä juotosliitoksia signaalipolulla?

Ihmettelin tinavastaista kommenttia. Avannu liian monta pari vuotta vanhaa puristusliitosta johtimet mädäntyneinä. Tina hyvä kylläste puristusliitokseen. Kyllä siin kaapelissa kaikki muu hajoaa ympäriltä ennen kuin se liitos vaikka käyttäs lyijytöntä paaskatinaa.

 

[mike.]

Kylmäkallen linkkaamia pihtejä on tullut paljon käytettyä.Sopiva combo mitä puristaa= ei liitos ole purettavissa.

 

[Kylmäkalle]

Ihmettelin tinavastaista kommenttia. Avannu liian monta pari vuotta vanhaa puristusliitosta johtimet mädäntyneinä. Tina hyvä kylläste puristusliitokseen. Kyllä siin kaapelissa kaikki muu hajoaa ympäriltä ennen kuin se liitos vaikka käyttäs lyijytöntä paaskatinaa.

Joo, puristusliitoksesta ilmeisesti pitää saada niin tiukka, että liitos on kaasutiivis. Siten kupari ei pääse hapettumaan. Ei välttämättä onnistu perus abikopihdeillä

 

[hllbll]

Ihmettelin tinavastaista kommenttia. Avannu liian monta pari vuotta vanhaa puristusliitosta johtimet mädäntyneinä. Tina hyvä kylläste puristusliitokseen. Kyllä siin kaapelissa kaikki muu hajoaa ympäriltä ennen kuin se liitos vaikka käyttäs lyijytöntä paaskatinaa.

Juu, se on kotioloissa aivan yks lysti, kun kaapelit/liitokset ovat käytännössä paikoillaan samoissa olosuhteissa jatkuvasti. Vaikka tinaliitos jossain äärimmäisessä olosuhdetestissä antautuisikin niin sillä ei ole käytännön merkitystä. Se on kyl tiedossa että siitä tinauksen vierestä se johto katkeaa kun tarpeeksi heiluttelee mutta ei kotistereokäytössä yksikään johtolanka niin paljoa heilu tai altistu tärinöille.

Puristusliitos on hyvä, JOS sen saa tehtyä kunnolla. Satunnaisia abiko-puristeluja varten hommasin grimppaavat pihdit. Ja abikot on vielä helppoja, niitä nyt voi puristella millä hyvänsä. Mutta yhtään järeämmät liittimet vaativat jo kunnon pihdit ja liittimelle sopivat leuat. Mulla ei sellaisia ole joten viilapenkki ja muutaman kilon moska on silloin just hyvä kombinaatio. Kun sen kokoluokan liitintä on taas huono juottaa pikkukolvilla.

Kyllähän ne johdot väriä vaihtaa vaikka ois minkälainen puristusliitos, joskin voi ne vaihtaa siellä juotoksenkin sisässä, sitä ei vaan meikäläisen silmillä erota. Ainakin mitä olen autovanhuksistani toisinaan liitoksia korjannut niin aika mustaa kuparia sieltä paljastuu. Tai vihreetä. Tai sitten aikaisemman omistajan "ihan hyviä" abikoliitoksia, missä kaapeli pysyy pelkästään painovoiman ansiosta liittimessä. Jos ois senkin tinannut niin ois pysynyt edes kiinni.

 

[Kylmäkalle]

Abikoissakin on kuparinen liitinmateriaali päällystetty tinalla, www.abico.com:
Abiko end sleeves are manufactured from tin plated, electrolytic 99.95% copper tubes. The end terminals have dimensions in accordance with DIN 46228

Eli tina sielläkin on välissä vaikka puristaisi

 

[jasu]

aikoinaan vaasassa oli hauska katsoa kun pojat teki 96mm2 kaapeliin puristusliitoksia, oli melko jytäkkä akkukäyttöinen grimppaustyökalu.

 

[MPS]

aikoinaan vaasassa oli hauska katsoa kun pojat teki 96mm2 kaapeliin puristusliitoksia, oli melko jytäkkä akkukäyttöinen grimppaustyökalu.

Ammattikäytössä on "hieman" eri vehkeet

QED:llä ainakin on oma järjestelmänsä johon sisältyy myös puristustyökalu.

 

[hoffa]

Minulla on tarve tehdä AES-EBU -signaalin kuljetukseen mittatilauksesta kaapeleita sopivin pituuksin. Kyseessähän on 110-ohminen DMX-kaapeli, mitä saa valmiina, mutta pituudet on lukittu lyhimmillään aika pitkälti 3- ja 5-metriseen. Mietin tässä vain, että miten kaapelin koaksiaalisuus on oikein toteutettu, kun siinä kulkee kaksi kuumaa johdinta suojamaan sisällä?

Sinänsä taitaa impedanssimuuntimen jälkeen jäädä muutenkin se toinen karva kylmäksi, kun alkuperäinen signaali on SPDIF-muotoista ja siinhän käytetään vain yhtä johdinta sekä suojamaattoa. Mitenhän näiden kanssa oikein tekisi?

 

[Risto_H]

Otin hiukan asiasta selvää kun asia ei ollut ennestään tuttu. Sähköisesti AES-EBU vaikuttaa melko selkeältä. Jos tarkoitus on käyttää kaksinapaista koaksiaalia, päihin tulee ilmeisesti XLR-liittimet? Kaapelin sisällä on 110 ohmiin sovitettu kierretty parikaapeli ja päällä normaali suojavaippa. Jos näin niin data kulkee differentiaalimuodossa joten molemmat johdot ovat käytössä. SPDIF-muodosta sähköinen muunnos voi olla niinkin yksinkertainen että yksijohtiminen digisignaali ajetaan RS422 -lähettimeen ja siitä suoraan parikaapeliin.

Ymmärsinköhän kysymyksen edes sinnepäin?

 

[Janne-ii]

SE - Bal muunnin. Setissä on kaksi 125asx2 icepoweria. Jos ne haluaisi monottaa niin tarvis balansoidun signaalin. Onko jotain edukasta mutta hyvää lutikkaa jolla tuon toteuttaisi? Muuntajiakin kai löytyy, mutta kunnollisten hinta pompsahtaa.

 

[Denali]

Kysymykseni ei ole varsinaisesti DIY-aiheinen, vaan liittyy vahvistimen mittaamiseen. Tehokuutiossahan mitataan maksimitehoja. Jos piirrettäisiin tehokuutiokuvaaja vahvistimen käyttäytymisestä vaikkapa 1/100:lla maksimitehoista, niin saataisiinko aina ideaalinen tehokuutio? Maalaisjärjellä ajateltuna tuntuisi, että saataisiin, mutta entäpä vanhanaikaiset D-luokkaiset vahvistimet, joiden taajuusvaste heiluu reaktiivisia osia sisältävillä kaiutinkuormaimpedansseilla? Taajuusvasteethan mitataan piensignaalilla, ei lähelläkään maksimitehoja. Vai ovatko nuo kaksi toisistaan riippumattomia ilmiöitä?