Passivisäteilijä - refleksiviritys

[alspe]

Kertokaan gurut onko passiivisäteilijäviritys ihan todellisuudessa sitä miltä se paperilla näyttää?

Voiko joku reilun kilon (subviritys) painoinen passiivikartio olla mitenkään päin hyvä viritys musiikkisignaalia toistettaessa?

 

[ML]

No ensiviikolla moista asiaa tulen tutkiskelemaan.. Tänään kävin levyt koteloon ja viikonloppuna sen kasaan. Kyseessä siis Peerless XXLS12 alu + XLS passiivi, joka tosin massaltaan ilman lisäpainoa ole kuin noin 600g. Kerron sitten kokemuksia miten tuo combo toimii, jos tuota nyt varsinaiseksi subbariksi voi sanoa. Mikäli ei pelaa toivotusti niin keksin sitten jotain muuta..

 

[marko_j]

tuossa on omasta paketista tarinaa,pääkaiuttimet on vaihtunut Tannoyn TD10 malliin ja etunen on poissa,muuten samalla paketilla mennään,tosin mutoksia tein kytkentään,Luxman M-03 on stereona subille nytten,ei jaksanut ajaa monona kunnolla.

https://foorumi.hifiharrastajat.org/showthread.php?60918
t-jääskeläinen

 

[Jounika]

Kertokaan gurut onko passiivisäteilijäviritys ihan todellisuudessa sitä miltä se paperilla näyttää?

Voiko joku reilun kilon (subviritys) painoinen passiivikartio olla mitenkään päin hyvä viritys musiikkisignaalia toistettaessa?

Kyllähän se ihan toimii. Kyllähän refleksiputkessakin ilman massa vispaa edestakaisin. Ja passiivielementissä kartion+plus lisätty massahan vastaa refleksiputken sisällä olevan ilman massaa. Refleksiputkessa (normaalitapauksessa) pienempi massa vispaa isompaa alplitudia, passiivielementin kanssa suurempi massa pienempää amplitudia. Tietenkin, voi sen 12-tuumaisen passiivin korvata saman pinta-alan omaavalla putkellakin, pituutta pitää vain olla muutamia metrejä

 

[pölsä]

No enpä tiedä vastaako tämä mitenkään alkuperäiseen kysymykseen, mutta aika hauska viritys on tämä Teufelin passiivisäteilijähomma, kaksi aktiivielementtiä ja neljä passiivista, joita voi vielä säätää pois/päälle. Thiel käyttää kanssa passiivisäteilijöitä.

 

[mikko]

samaa olen itsekkkin miettinyt.
luulisi tuon painavan kartoin jäävän "jälki värähteleen" basson iskuissa.

tiedä sitten paljonko vaikuttaa jossain alle 30hz.. mikähän on järkevä ylin taajuus jossa passiivia voi käyttää?

hifimaailman 6/10 lattiakaiutin testin voittaja audioproossa oli kaksi passiivielementtiä ja jakotaajuus 2800hz.
eihän noi toki mitään kilon mötiköitä oo...

 

[punssi]

Mitä tällä jälkivärähtelyllä tarkoitetaan? Sitäkö että passiivikartio lepattaa omiaan vaikka itse basson signaali on jo katkennut vai että se generoisi systeemiresonassia korkeampia taajuuksia?

Passiivihan värähtelee sen minkä tarvitsee ja riippuen systeemin toteutuksesta, kaistanleveys on alle oktaavista pikkasen päälle riippuen miltä kantilta asiaa katsellaan.
Refleksissä sen sijaan tulee vielä pilliresonanssi jonka kuuluvuus myöskin on hyvin paljon toteutuksesta kiinni.

 

[JHM]

Nostetaampas tätäkin ketjua nasuleenista. @kimmosto kirjoittikin pitkät pätkät hifi-osaston passiivisäteilijä-ketjuun, mutta kuulisin enemmän DIY-henkisiä juttuja täällä.

Periaatteessa sekä refleksiputki, että passiivisäteilijä ovat bassorefleksin välineitä. Käsittääkseni refleksiputkessa ilmamassa pumppaa ilmaa, passiivisäteilijässä pumppaa tavallinen elementin kalvo (kartio), joka on siihen hommaan selvästi parempi. Passiivisäteilijää mallinnetaan osittain sen t/s-parametreilla, tosin niistä puuttuu sähköiset ominaisuudet. Aktiivielementin käyttäminen passiivisena ei ole järkevää, koska sen mallintaminen ei liene samanlaista kuin passiivisen passiivin(?) ja sit taas toisaalta sen vois vaan kytkee aktiiviksi niin saisi enemmän lisää.

Olen muutaman kerran alkanut mallintamaan pientä kaiutinta passiivisäteilijällä, mutta joka kerta päätynyt lopputulokseen, että miksei nyt vaan suoraan toinen aktiivi, koska DIY ja kustannus ei nouse paljoakaan. Toisen aktiivin lisäämisessä tulee ehkä enemmän kyseeseen elementin sijoittelu, vaiheet ja pitääkö kotelosta tehdä sit isompi, joten olen joka kerta päätynyt vain yhteen, mutta suurempaan aktiivielementtiin. Ja sit ku oli tarkoitus tehdä vain pieni tietokonekaijutin, niin scrappaan projektin liian suurena.

Ootteko laittanu/suunnitellut passiiveja kaiuttimiin? Onko toisessa aktiivielementissä järkeä, jos kotelon koko olisi sama kuin yhdellä aktiivilla ja refleksiputkella (eli mahdollisimman tasapäinen vertailu)? Pitääkö se saada etulevyyn vai voiko laittaa taakse, kuten refleksit usein laitetaan? Ainakin sitä pitää sitten equttaa tehokkaasti jollain. Vaikka refleksiputkella? ;—D

 

[Kuwahara]

Ootteko laittanu/suunnitellut passiiveja kaiuttimiin?

Jjoo. Elementti on 8" laajakaista jonka kotelosuositus oli n.90l ja passiivi on 12". 92l koteloa kokeiltu täytteellä, diffuusoreilla, sekä että, passiiviin painoja ja lopuks 3x refleksiputkilla. Refleksiputkilla oli huomattavasti dynaamisempi basso, mulla on refleksit/passiivi eteenpäin niin sekin vaikuttaa tuohon passiivisäiteilijän toimintaan. Seuraava operaatio on pienempi kotelo. Heitän vaan nykyseen koteloon jotain jonnekkin että saisin tilavuutta pienemmäks. Saan sen toimimaan tavalla tai toisella, sitä en tiiä miten kauan menee. ENKÄ ala simuloimaan tai räpläämään tietokoneella ohjelmia, mieluummin teen ja kokeilen koska miks ei?
Veikkaisin liian isoa koteloa ja vääränlainen elementti, pitäis olla pitkäiskusempi elementti joka antais enemmän painetta koteloon jotta ton passiivin sais toimimaan hyvin (eli paska puhetta). Eihä se ole mithää ku tilaa uuden elementin ja pienennän koteloa. Saa nähä mitä tulee ja millon. Tänä vuonna kuitenki on valmista.

 

[Hermo]

Käsittääkseni refleksiputkessa ilmamassa pumppaa ilmaa, passiivisäteilijässä pumppaa tavallinen elementin kalvo (kartio), joka on siihen hommaan selvästi parempi.

Miksi se olisi selvästi parempi?

 

[JHM]

Miksi se olisi selvästi parempi?

Mäntämainen (pistonic) toiminta on tavoiteltava juttu. Break up tulee kun elementti ei enää pysty mäntämäiseen toimintaan, yleensä jonkin ylärajataajuuden jälkeen. Ilma ei ole oikein missään tilanteessa yhtä mäntämainen, mutta hinta-laatusuhdetta on vaikea voittaa.

 

[MPS]

Mäntämainen (pistonic) toiminta on tavoiteltava juttu. Break up tulee kun elementti ei enää pysty mäntämäiseen toimintaan, yleensä jonkin ylärajataajuuden jälkeen. Ilma ei ole oikein missään tilanteessa yhtä mäntämainen, mutta hinta-laatusuhdetta on vaikea voittaa.

En nyt oikein hahmota tuota "mäntämäisyyttä", eikö kyse ole paremminkin massan ja jousivoiman ominaisuuksista?

 

[Jyrki_H]

Ääni on ilmanpaineen vaihtelua ja dynaaminen elementti on itse asiassa huono muuntamaan sähköistä signaalia äänienergiaksi.

 

[JHM]

En nyt oikein hahmota tuota "mäntämäisyyttä", eikö kyse ole paremminkin massan ja jousivoiman ominaisuuksista?

Aktiivielementin mäntämaisuus:

ja teknisempi selitys:

Bassorefleksin tarkoitus on tuottaa ääntä. Refleksiputkessa ääntä tuottaa liikkuva ilmamassa. Ilman liikettä ei tule ääntä. Ilmamassa on huono mäntä. Paljon säröä. Elementin kalvo on parempi mäntä.

 

[MPS]

Aktiivielementin mäntämaisuus:

ja teknisempi selitys:

Bassorefleksin tarkoitus on tuottaa ääntä. Refleksiputkessa ääntä tuottaa liikkuva ilmamassa. Ilman liikettä ei tule ääntä. Ilmamassa on huono mäntä. Paljon säröä. Elementin kalvo on parempi mäntä.

Okei, enpä ole asiaa miettinyt, hyvä että joku tietää.

 

[Hermo]

Bassorefleksin tarkoitus on tuottaa ääntä. Refleksiputkessa ääntä tuottaa liikkuva ilmamassa. Ilman liikettä ei tule ääntä. Ilmamassa on huono mäntä. Paljon säröä. Elementin kalvo on parempi mäntä.

Ootko ihan ite päätellyt tämän?

 

[JHM]

Ootko ihan ite päätellyt tämän?

Kyl-lä ja o-san kat-soin ne-tis-tä.