T
Tawe
Pace, Rhythm and Timing
Pace, tämä liittyy jossakin määrin tempo -asiaan, vrt. sydämentahdistin (Pace Maker), joka nappaa kiinni jos rytmi on liian hidas tai nopea. Eli audiosysteemissä subjektiivisesti koettu hengästyttävän nopea, kiirehtiä tempoinen esitys on yhtä lailla väärin kuin hidas ja laahaava. Oikea pace on se luonteva, oikea-aikainen ja vapaasti eteen päin kulkeava.
Rhythm, tarkoittaa nimensä mukaisesti rytmiä ja rytmikkyyttä, liittyy mikrodynamiikkaan, leading edgeen yms. Tämä tekijä saa jalan vippasemaan ja klasarilla sydämen pompottamaan... boogie factor. Koskee kaikkea rytmistä (hienoja ja pieniäkin juttuja) rakennetta musiikissa ja sen välittymistä. Mitä parempi rytmiikka sitä monimutkaisempi ja kompleksisempi musiikki tulee sitä helpommaksi ymmärtää ja kuunnella.
Timing, ajoitus on ehkä vaikein juttu useimmissa kattauksissa. Tämä on sitä kuinka basisti ja rumpali soittavat yhteen, tai koko bändi tai orkesteri, kaikki. Se viimeinen svengi ja todellinen koherenssi.
PRaT ja Tune (melodia) liittyvät hyvin vahvasti toisiinsa, eikä oikeastaan toista voi olla täydellisenä ilman toista, eikä nbäitä voida erottaa tarkoin toisistaan. Nämä asiat eivät kuulu oikein viritetyssä setissä minään muuna erillisenä juttuna kuin hyvin eteen päin soljuvana ja liikuttavana (fyysisti ja henkisesti) musiiikkina. Tämä on yksi keskeinen asia sitä musikaalisuutta mitä flättärit hakevat. Musikaalisuus on siinä mielessä huono sana, että se tunnutaan järestään ymmärretttävän väärin ainakin FE-vinkkelistä katsottuna. Se ei ole mitään "miellyttävää" soundia yms yms. Linn käyttää myös termiä "Pitch Accurate Hifi" - tämä kuvaa sitä musikaalisuutta mitä FE-jengi hakee.
Mitä paremmin PRaT/Tune, dynamiikka ja harmonia toistuvat, sitä laajen valikoima äänitteitä saadaan toimimaan, koska tämä on juuri sitä musiikkia. Ei ole riippuvaisi "soundista" tai "äänen väristä", äänikuvasta nyt puhumattakaan.
Kommentoikaa.
Pace, tämä liittyy jossakin määrin tempo -asiaan, vrt. sydämentahdistin (Pace Maker), joka nappaa kiinni jos rytmi on liian hidas tai nopea. Eli audiosysteemissä subjektiivisesti koettu hengästyttävän nopea, kiirehtiä tempoinen esitys on yhtä lailla väärin kuin hidas ja laahaava. Oikea pace on se luonteva, oikea-aikainen ja vapaasti eteen päin kulkeava.
Rhythm, tarkoittaa nimensä mukaisesti rytmiä ja rytmikkyyttä, liittyy mikrodynamiikkaan, leading edgeen yms. Tämä tekijä saa jalan vippasemaan ja klasarilla sydämen pompottamaan... boogie factor. Koskee kaikkea rytmistä (hienoja ja pieniäkin juttuja) rakennetta musiikissa ja sen välittymistä. Mitä parempi rytmiikka sitä monimutkaisempi ja kompleksisempi musiikki tulee sitä helpommaksi ymmärtää ja kuunnella.
Timing, ajoitus on ehkä vaikein juttu useimmissa kattauksissa. Tämä on sitä kuinka basisti ja rumpali soittavat yhteen, tai koko bändi tai orkesteri, kaikki. Se viimeinen svengi ja todellinen koherenssi.
PRaT ja Tune (melodia) liittyvät hyvin vahvasti toisiinsa, eikä oikeastaan toista voi olla täydellisenä ilman toista, eikä nbäitä voida erottaa tarkoin toisistaan. Nämä asiat eivät kuulu oikein viritetyssä setissä minään muuna erillisenä juttuna kuin hyvin eteen päin soljuvana ja liikuttavana (fyysisti ja henkisesti) musiiikkina. Tämä on yksi keskeinen asia sitä musikaalisuutta mitä flättärit hakevat. Musikaalisuus on siinä mielessä huono sana, että se tunnutaan järestään ymmärretttävän väärin ainakin FE-vinkkelistä katsottuna. Se ei ole mitään "miellyttävää" soundia yms yms. Linn käyttää myös termiä "Pitch Accurate Hifi" - tämä kuvaa sitä musikaalisuutta mitä FE-jengi hakee.
Mitä paremmin PRaT/Tune, dynamiikka ja harmonia toistuvat, sitä laajen valikoima äänitteitä saadaan toimimaan, koska tämä on juuri sitä musiikkia. Ei ole riippuvaisi "soundista" tai "äänen väristä", äänikuvasta nyt puhumattakaan.
Kommentoikaa.