Parhaat "rokkiluurit" ?

Janne

Hifiharrastaja
Liittynyt
31.7.2006
Viestejä
2 223
Kaupunki
Oulu
Nyt kun luin Elmerin kommentteja Alessandro MS-Pro luureista, alkoi itselläkin Gradot himottamaan. Taustatietoa sen verran, että tällä hetkellä on käytössä Corda HA-2 Mk2 SE kuulokevahvistin ja HD650 kuulokkeet, äänilähteenä Musical Fidelityn DAC putkilähdöstä. Setti toimii sinällään hienosti enkä edes keksi nykyisestä äänestä olennaista vikaa, mutta vaihtelunhaluhan on hifistelyssä piruista pahin >:D

Siksipä tuli mieleen että voisi kokeilla hankkia toiset vielä rokimmat luurit joilla sitä vaihtelua voisi sitten lennosta hakea. Tai kukaties parannustakin. Nykyisellään kun perheenlisäyksen takia kuulokekuuntelukin on taas aika lailla in.

Mitäs arvon kuulokehifistelijät tuumaa seuraavista luureista:

1. Grado SR-225, SR-325, Grado RS-2, Grado RS-1 tai Grado GS-1000 ?
2. AKG K701 tai AKG K1000 ?
3. Audiotechnica ATH-AD2000 Air tai ATH-W5000?
4. Sony high-end mallit MDR SA-3000 tai MDR-SA5000?
5. Ultrasone Edition 9 ?
6. JVC HP DX-1000 ?
7. Muita ehdotuksia?

Beyerdynamic DT-880 olen jo kokeillut, enkä oikein sopeudu siihen diskantin määrään. Tai ehkä sopeutuisin, mutta voi vaatia putkivahvistusta.

Jaa että mitä sitten tarkalleen haen? No Sennheisereissä miellyttää luonnollisen voimakas keskialue ja muhkea basso, joka antaa ääneen sitä lämpöä ja bodya. "Ytyä" voisi löytyä enemmänkin eli dynamiikkaa, herkkyyttä, napakkuutta ja räväkkyyttä nykyiseen nähden. Sennheiserit kun vaativat hieman luukutusta että fiilis alkaa irrota. Äänikuva-asioilla ei ole niin merkitystä itselle luurien kanssa, sopeudun kyllä päänsisäiseen ääntelyyn yhtä lailla.

Musiikkitavara on monipuolista mutta esimerkiksi heavy metal, elokuvamusiikki, kuoromusiikki, trance tekno, folk ovat useimmiten levylautasella.

Mitkä on mielestänne "ne parhaat rokkiluurit"? Hienoa on myös jos pystyt kertomaan mistä ne saa hankittua edullisimmin, ulkomaat mukaanlukien :)

Edit: tarkennettu alkuperäistä postia kuulokemallien osalta vastausten perusteella
 
Grado SR225. Ne todellakin pistää jalan vipattamaan, toisin kuin esim. 325. RS-1:set on erinomaiset kuulokkeet kyseisellä musiikilla, mutta vaativat lähteeltä melkoisen paljon toimiakseen hyvin.
 
Tawe sanoi:
joo, 225 ja naim headline, rock'n'roll!

Tämän voin allekirjoittaa täysin. Kyllä noi 225:t ovat erinomaiset rokkiluurit ja ainakiin omaan päähäni istuvat mukavasti.
 
Jep, Grado kuulostaa itsestään selvältä vaihtoehdolta, ainoastaan se diskantin määrä epäilyttää ???

Audio Technicasta luin mielenkiintoisia arvosteluja Head-Fi:stä, jossakin väitettiin että menee Sennheisereiden ja Gradojen välimaastoon jonkinlaisen miellyttävyyden/rasittamattomuuden suhteen.
 
Entäs tämmöinen vaihtoehto:

JVC HP-DX1000

Näyttää Head-Fi:llä saaneen aika mielenkiintoisia arvioita :D
 
Gradot ovat ääneltään hyvät rokkiluurit.

Mutta kannattaa kokeilla noita luureja päässä jonkin aikaa. Itse pidin Gradojen äänesä mutta se nyt ei auta asiaa jos korvia alkaa jomottamaan niin perhanasti jo vartin jälkeen. Noiden muotoilu ei vaan sovi omille korville :( Siispä hyllyyn ilmestyivät loppujen lopuksi MB Quartit.
 
Täältä ääni Gradolle, vaikken ole kaikkia listaamiasi kuulokkeita testannut.

Itselläni on Grado HF-1:t, ja olen kyllä ollut hemmetin tyytyväinen - erityisesti kitaravetoisen musiikin kanssa. Ei aikomustakaan vaihtaa...vielä.
 
Rokkiluureiksi ehdottomasti Grado SR225/HF1/RS2 tai miksei RS1:kin, vaikkei minulle ainakaan niin kovin kolahtanut kuin olisin toivonut. Ehkä syy oli oheislaitteissa, mutta pidin kyllä kakkosista enemmän.

225:lla käytin modattu senkun padeja (hd414 mod), muissa bowleja. Flateista en pitänyt, veti soundin ihan tukkoon ja korosti bassoja älyttömästi.

Siihen sitten etsit itsellesi sopivan vahvarin kaveriksi...
 
Volta sanoi:
Rokkiluureiksi ehdottomasti Grado SR225/HF1/RS2 tai miksei RS1:kin, vaikkei minulle ainakaan niin kovin kolahtanut kuin olisin toivonut. Ehkä syy oli oheislaitteissa, mutta pidin kyllä kakkosista enemmän.

225:lla käytin modattu senkun padeja (hd414 mod), muissa bowleja. Flateista en pitänyt, veti soundin ihan tukkoon ja korosti bassoja älyttömästi.

Siihen sitten etsit itsellesi sopivan vahvarin kaveriksi...

...ja myyt vanhan vahvarisi minulle halvalla. Kyllä, oikein hyvältä kuulostaa tämä suunnitelma :)

Mutta vakavasti puhuen, entäpä Alessandron kuulokkeet, muutkin kuin MS Pro? Tämä on siis kysymys, ei suositus. Gradoja en osta firman älyvapaan hinnoittelun takia, joten Alessandrot kiinnostaisivat minua kovasti. Ja kun musiikkimakuni on suurimmilta osin sitä rokkia ja muuta meteliä, niin tämä ketju tuli kuin tilauksesta.
 
Hevimees sanoi:
...ja myyt vanhan vahvarisi minulle halvalla. Kyllä, oikein hyvältä kuulostaa tämä suunnitelma :)

Mutta vakavasti puhuen, entäpä Alessandron kuulokkeet, muutkin kuin MS Pro? Tämä on siis kysymys, ei suositus. Gradoja en osta firman älyvapaan hinnoittelun takia, joten Alessandrot kiinnostaisivat minua kovasti. Ja kun musiikkimakuni on suurimmilta osin sitä rokkia ja muuta meteliä, niin tämä ketju tuli kuin tilauksesta.

Vaikka aika pieniä erot ovatkin niin Gradot mielestäni istuu raskaamman musiikin kanssa paremmin kuin neutraalimmat Alessandrot. Tosin vertailupohja on itselläni hieman hatara kun kyseiset kuulokkeet on vieraassa ympäristössä tullut vaan nopeasti demottua. Se mitä noihin hintoihin tulee niin kyllä täällä nuo on ihan älyttömät. Ebay tai vastaavat on yksi ratkaisu, mutta tällöin tulee muistaa että EU alueen ulkopuolelta tulee tullit sekä tariffit päälle jolloin on hyvä varata 25% hintaan lisää
 
Itse itselleni vastaten, tässä on karkeasti mitä sain Head-Fi:n keskusteluista ja arvosteluista kaivettua irti:

-------------------------------
0. Sennheiser HD600/HD650

Referenssi, tunnetusti hieman "muhku" ja pehmeäsävyinen ääneltään eikä iskevyyskään ole lähelläkään Gradoa, mutta monelle HD650 tai HD600 (ehkä tviikattuna) edustaa yksinkertaisesti parasta soundia mitä rahalla saa.

1. Grado SR-225, Grado SR-325, Grado RS-2 ja Grado RS-1

En lukenut arvosteluja juuri näistä malleista, mutta Gradoille lienee ominaista iskevä, dynaaminen ääni ja ilmeisesti myös turhankin pirtsakka diskantin puolesta. Bassoissakin pitäisi olla ytyä riittämiin. Gradoista joko tykkää tai sitten niitä suorastaan hylkii. Sukulaismerkki Alessandro onkin jo kuvattu muissa posteissa neutraalimpana vaihtoehtona bassojen osalta.

2. AKG K701, AKG K1000

Tasaisen varmoja ja melko neutraaleja suoriutujia, jotka kirkkauden osalta osunevat jonnekin Gradon ja Sennheiserin välimaastoon. Mitään erityistä painotusta ei jäänyt mieleen äänen kuvailujen osalta, tosin bassojen ulottuvuus voisi olla parempi.

3. Audiotechnica ATH-AD2000 Air tai ATH-W5000

ATH-AD2000 ilmeisesti avoimena mallina kuitenkin hieman huonompi kaikkiaan ja ATH-W5000 suljettuna myös bassoiltaan "järeämpi". Audiotechnicalla on lienee oma ominaissoundi, josta joko pitää tai sitten sitä pitää "vääränä". "Sävykäs" ulosanti ja erityisesti ATH-W5000 mallilla upeat vokaalit. Bassot voisivat olla järeämmät ja iskevämmätkin, yleisesti hieman hitaampi kuin esim. Sony tai Grado mutta vastapainoksi bassot menevät erittäin alas. Täyteläisellä soundilla selvää sukulaisuutta Sennheiser HD600/HD650 soundiin, mutta HD650 omaa silti järeämmät ja dynaamisemmat bassot. Vokalistit tuntuvat tulevan suorastaan silmille asti, muun esityksen ollessa taka-alalla.

4. Sony MDR-SA5000

Lievää sukulaisuutta Gradoon, erittäin iskevä ja kiinteä basso mutta myös "veitsenterävää" erottelua, joku heitti kommentin "kuin miljoona pientä neulaa pistäisi korviin". Ei välttämättä sovellu huonoimpien äänitteiden kuunteluun.

5. Ultrasone Edition 9

Bassojen kuningas mutta myös lievää diskantin ylipirteyttä on luvassa. Hintaakin on ihan riittävästi jottei ihan jokapojan suljettu luuri ole.

6. JVC HP DX-1000

JVC:n "statement" malli ja erittäin erikoinen suljettu kuuloke. Ääntä kuvaillaan hieman verhoutuneeksi ja värittyneeksi mutta samalla erittäin ihastuttavaksi rehevyydessään ja innostavuudessaan. Bassoissa on yliannostelun makua jopa Sennheiser HD650 enemmän, mutta diskanttikaan ei mitenkään aliannosteltu ole vaikka soundissa on selvästi viitteitä Sennheiserien suuntaan pehmeydessään. Hieman nopeampi ääneltään kuin Sennheiser. Keskialue on hieman kuiva, joten putkiakin suositellaan kaveriksi.

-------------------

Ääripäistä toiseen jäsennettynä ratkaisua voisi hakea joukosta:

1. Ultrasone (kirkkaat)
2. Grado (iskevät ja kirkkaat)
3. Audio Technica
4. JVC (tanakimmat)
5. Sennheiser HD650 (armeliaimmat)

Totta kai nämä ovat vain karkeita yleistyksiä oheiskaluston yms. yms. vaikuttaessa vahvasti lopputulokseen. Ja ylipäätään tämä oli vain muiden mielipiteiden kalastelua ja jonkinlainen yleiskuva joka muodostui posteja selaillessa. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin oheiskalustoja ja levyhyllyjä!
 
Tässä taas meikäläisen mielipiteitä:

Gradoissa ei diskantti ole mitenkään kirkas. MuFin kanssa 225, 325 ja RS-1 malleja soittelin ja olin hyvinkin tyytyväinen. Se mitä Sennheiseriin tulee on se monelle paras tai vaihtoehtoisesti huonoin vaihtoehto. Tiedän paljonkin harrastajia jotka pitävät noita kuulokkeita parhaana, itse en päinvastoin niistä ole oikein koskaan pitänyt tuon bassopään takia. AKG 701 on kaikinpuolin asialliset kuulokkeet, vaikka eivät sen kummemmin säväyttäneet millään tavalla. Tosin K1000 edustaa ylivoimaisesti parasta ääntä mitä kuulokkeilla olen kuullut. Ääni on kaikkea muuta kuin kuulokemainen, iso, todella hienosti avautuva ja neutraali jota saa muokattua mieleisekseen luurien asennolla. AT:n 5000:set ovat sävyllisesti yllättävän lähellä K1000 vaikka suljetun kuulokkeen rajat tulevat armotta vastaan. Huonommilla äänitteillä erittäin raa'an kuuloiset, paremmilla taas todellinen nautinto. Noista muista malleista itselläni ei ole kokemusta.
 
Itselläni Sonyn MDR-CD780 kuulokkeet joihin olen ollut kyllä tyytyväinen. Eikä hintakaan ollut paha, muistaakseni jossain reilun 100€ paikkeilla.

-EvilOne- >:D
 
Vastailenpa omien kokemusten pohjalta kun olen lähes kaikki näistä kuulokkeista omistanut tai vähintään kuullut.

1. Sennheiser HD650:

HD650 on oma referenssiluuri ja vähän sen pohjalta on laitteistoa kasailtu. Toimii mielestäni kaikella materiaalilla erittäin hyvin. Monet sanovat että ei senkkuja rokille, mutta kun setin on huolella kasannut ja kaapeloinnit sun muut ajatellut, niin johan alkaa rokki kajahtamaan 650:stä. Tosiaan rasittamaton, lämpimähkö ja täyteläinen soundi. Tämä ei silti tapa tarkkuutta ja yksityiskohtia musiikista. Erittäin mukavat päässä jos pieni puristus ei häiritse. Tämä kuuloke pysyy mukana laitteiston päivittyessä. Potentiaalia löytyy enemmän kuin yhdestäkään muusta kuulemastani kuulokkeesta. Samalla vaativat myös enemmän laitteistolta kuin monet muut.

2. Grado SR-225, Grado SR-325, Grado RS-2 ja Grado RS-1


Kaikista Gradoista voi ensiksi mainita varsin kehnon mukavuuden. Panta alkaa painaa päätä pitkillä kuunteluilla ja earpadit eivät ole kovin mukavat. Kaikkeen kuitenkin tottuu. ;)

SR225: Varsin kirkas ja pitkällä kuuntelulla välillä jopa rasittava soundi. Toimii kylläkin todella hyvin nopeatempoisella rokilla. Ehdoton sweetspot Gradon lineupissa. SR-sarjan paras heti HF-1:n jälkeen.

HF-1: Pohjautuu 225-malliin. Rasittamattomampi ja ei niin räikeä soundi. Bassossa on määrällisesti hieman enemmän ja potkua löytyy. Sijoittuu omissa rankingeissa helposti 225:n yläpuolelle.

RS-2: Omistan myös RS-2:t tällä hetkellä. Jälleen selkeä parannus HF-1:stä. Lisää erottelevuutta ja ilmavuutta ääneen. Bassoa on määrällisesti vähemmän, mutta potkua löytyy. Yksi sweetspot Gradon lineupissa.

RS-1: Varsin samanlainen kuin RS-2. Hieman avarampi äänikuva ja "hienostuneempi" soundi. Ei niin "in-your-face" kuin RS-2. Parempi all around -kuuloke kuin RS-2, joka taas saattaa sopia paremmin rokin ja metallin ystäville.

SR325i: Äärettömän kirkas ja metallinen soundi. Jos näillä ei päätä rupea särkemään niin ihmettelen suuresti. Itse kykenin 15min kuunteluun. Näitä en voi suositella kenellekään.

3. AKG K701

Varsin neutraali ja samalla myös tylsä soundi. Päällimmäisenä jäi mieleen erittäin avara ja ilmava äänikuva. Tasainen suoriutuja ja varsin hyvä all around -kuuloke. Sopii siis monelle musiikkigenrelle. Itse kuitenkin kärsin sibilancesta näiden kuulokkeiden kanssa. Millään laitteistolla en ole onnistunut sitä niistä tappamaan, joten en ikävä kyllä voi täysin kyseisistä kuulokkeista nauttia.

4. ATH-W5000

Parhaat lauluäänet mitä olen kuullut tulivat W5000:sta (etenkin naislaulajat). Biisi kuin biisi niin kuuloke ikäänkuin tuo laulajan etualalle, suinkaan muuta musiikkia unohtamatta. Erittäin tarkat ja nopeat toistoltaan. Sopii kuitenkin varsin hyvin lähes kaikelle musiikille. Parhaimmillaan nopeatempoisemmalla musiikilla. Rasittamaton mutta heleä toisto. Bassoa toivoisi määrällisesti enemmän. Äänikuva jää vähän suppeaksi suljetun rakenteen vuoksi.

5. Sony MDR-SA5000

En ole koskaan kuullut paremman kuuloista sähkökitaraa kuin mitä SA5000:lla kuulin. Omistin nämäkin hyvän aikaa, mutta lopulta lähti kiertoon. Konemusiikin, metallin ja ylipäätään nopeatempoisemman musiikin ystäville loistava kuuloke. Monet ovat haukkuneet näitä erittäin kirkkaiksi, mutta mielestäni esim. RS-1 oli kirkkaampi ääneltään. Omaan korvaan rasittamattoman, mutta silti sopivan räväkän kuuloinen kuuloke. Ovat myös erittäin mukavat päässä kevyen rakenteensa ja pehmeiden nahkaisten earpadien ansiosta.

6. Ultrasone Edition 9


Nopea koekuuntelu erittäin surkealla laitteistolla kertoi sen että näissä kuulokkeissa on potentiaalia. Vielä parempaa koekuuntelua odotellessa...
 
No mukavaa että joku intoutui kertomaan kokemuspohjaltakin ;)

Tuo Sony jäi tosiaan omalta listalta pois, noilla puheilla aika mielenkiintoinen tapaus lienee sekin nimenomaan "rokkiluuriksi".
 
Janne sanoi:
Nyt kun luin Elmerin kommentteja Alessandro MS-Pro luureista, alkoi itselläkin Gradot himottamaan. Taustatietoa sen verran, että tällä hetkellä on käytössä Corda HA-2 Mk2 SE kuulokevahvistin ja HD650 kuulokkeet, äänilähteenä Musical Fidelityn DAC putkilähdöstä. Setti toimii sinällään hienosti enkä edes keksi nykyisestä äänestä olennaista vikaa, mutta vaihtelunhaluhan on hifistelyssä piruista pahin >:D

Siksipä tuli mieleen että voisi kokeilla hankkia toiset vielä rokimmat luurit joilla sitä vaihtelua voisi sitten lennosta hakea. Tai kukaties parannustakin. Nykyisellään kun perheenlisäyksen takia kuulokekuuntelukin on taas aika lailla in.

Mitäs arvon kuulokehifistelijät tuumaa seuraavista luureista:

1. Grado SR-325, Grado RS-2 ja Grado RS-1
2. AKG K701, AKG K1000 ?
3. Audiotechnica ATH-AD2000 Air tai ATH-W5000?
4. Sony high-end mallit?
5. Muita ehdotuksia?

Beyerdynamic DT-880 olen jo kokeillut, enkä oikein sopeudu siihen diskantin määrään. Tai ehkä sopeutuisin, mutta voi vaatia putkivahvistusta.

Jaa että mitä sitten tarkalleen haen? No Sennheisereissä miellyttää luonnollisen voimakas keskialue ja muhkea basso, joka antaa ääneen sitä lämpöä ja bodya. "Ytyä" voisi löytyä enemmänkin eli dynamiikkaa, herkkyyttä, napakkuutta ja räväkkyyttä nykyiseen nähden. Sennheiserit kun vaativat hieman luukutusta että fiilis alkaa irrota. Äänikuva-asioilla ei ole niin merkitystä itselle luurien kanssa, sopeudun kyllä päänsisäiseen ääntelyyn yhtä lailla.

Musiikkitavara on monipuolista mutta esimerkiksi heavy metal, elokuvamusiikki, kuoromusiikki, trance tekno, folk ovat useimmiten levylautasella.

Mitkä on mielestänne "ne parhaat rokkiluurit"? Hienoa on myös jos pystyt kertomaan mistä ne saa hankittua edullisimmin, ulkomaat mukaanlukien :)
Tulkitsenko oikein jos päättelen tuosta aloituksestasi, että Sennheiser ei toimi aivan yleispätevästi? Ja eritoten menevämmällä musiikilla jossa ei basso ole niin paljon esillä?
Itse olen tullut tuollaiseen tulokseen, kun olen kuullut kyseisiä luureja monissa eri laitteistoissa, erittäin viilatussakin. Ääni ei oikein kulje yhtenäisen kokonaisvaltaisesti eteenpäin. Sennheiser suosii mielestäni juuri tiettyä äänitemateriaalia.


Grado SR225 on malliston paras luuri musikaalisesti, eli se kuljettaa musiikkia eteenpäin erittäin hyvin, riippumatta musiikista. Huonona puolena voi pitää vaatimatonta äänikuvaa ja lopullista äänen luonnollisuutta, joka osin verottaa vähäeleisemmän ja rauhallisen musiikin välittymistä.

Ylemmät SR325 ja RS2 muuttuvat "hifimmäksi", joka verottaa musikaalisuutta roimasti, nuo luurit omaavat kuitenkin aavistuksen enemmän luonnollista äänenväriä. Äänikuvallisesti kuulokkeet ovat hivenen parempia SR225:en verrattuna.
RS1 tuo aavistuksen vielä luonnollisuutta lisää ja samalla äänikuvakin kasvaa jonkin verran, varsinkin leveyttä. Äänikuvan saa tosin erittäin suureksikin jos jaksaa etsiä sopivan laitteiston noita kuulokkeita ajamaan.
Musikaalisesti RS1 ei ole kuitenkaan SR225:n veroinen.
Laitteiston suhteen RS1 vaatii yllättävän paljon, verraten alempiin malleihin. Laitteiston parantuessa ääni muuttuu myös helposti liian pistemäiseksi.
Grado GS1000 on sitten hyvin erilainen luuri. Mielestäni näistä mainituista huonoin, vaikka jotkut yksittäiset äänen ominaisuudet ovatkin hyviä.

Audiotechnica ATH-W5000 oli mielestäni hivenen liian vaatimaton äänelisesti, samaan malliin kuin AKG K701, vaikka kyseisissä luureissa onkin erilainen äänenpaino.
Molemmilla luureilla oikean tilan käyttö äänitteissä ja hyvin tuotetut levyt ikäänkuin herättävät ne eloon, mutta valitettavasti studioäänitteet tai hivenen huonommin tuotettu materiaali ei mielestäni toiminut aivan niin mallikkaasti tai musikaalisesti.

Mitä tulee AKG K1000 kuulokkeisiin tai pikemminkin korvakaiuttimiin, ne ovat selvästi parhaat kuulemani. Kyky kuljettaa musiikkia äänikuvallisesti ja musikaalisesti yhtenäisenä on kyseisen kuulokkeen vahvuus, jota missään muussa kuulokkeessa en ole kuullut niin vahvana.
Yhdelläkään transistori toimisella vahvistimella tai normaalilla kuulokevahvistimella en ole kyseistä kuuloketta saanut toimimaan hyvin, joten kuuloke on varsin vaativa muuta laitteistoa ajatellen.

Sonyn kuulokkeista en osaa sanoa mitään valaisevaa, koska laitteistot joilla olen niitä kuullut, ovat oleet niin vaatimattomia.
 
moukkunen sanoi:
Ääni ei oikein kulje yhtenäisen kokonaisvaltaisesti eteenpäin.

Kulkeeko jokin soitin eri vauhtia kuin toinen vai kuinka? Lopettaako rummut kulkemisen kesken biisin?


moukkunen sanoi:
Musikaalisesti RS1 ei ole kuitenkaan SR225:n veroinen.

Enpä juuri enempää voisi olla eri mieltä. SR225 on juuri lähinnä tarkka ja erotteleva soinniltaan, mutta se musikaalisuus on kyllä tipotiessään. Toki tuonkin käsitteen kaikki ymmärtävät eri tavalla.

Tuo musiikin eteenpäin kulkeminenkin vaatisi aika tarkan selonteon. Olet tosin sen jossain tainnut jo tehdä. Tuollaisenaan tuo käsite ei sano juuri mitään. Eteenpäinhän se musiikki kulkee laitteista riippumatta.
 
Patu sanoi:
Kulkeeko jokin soitin eri vauhtia kuin toinen vai kuinka? Lopettaako rummut kulkemisen kesken biisin?


Enpä juuri enempää voisi olla eri mieltä. SR225 on juuri lähinnä tarkka ja erotteleva soinniltaan, mutta se musikaalisuus on kyllä tipotiessään. Toki tuonkin käsitteen kaikki ymmärtävät eri tavalla.

Tuo musiikin eteenpäin kulkeminenkin vaatisi aika tarkan selonteon. Olet tosin sen jossain tainnut jo tehdä. Tuollaisenaan tuo käsite ei sano juuri mitään. Eteenpäinhän se musiikki kulkee laitteista riippumatta.
>Sennheiser kuljettaa ääntä eritasoisena tarkkuutena ja äänenpainona, kun suhteuttaa äänialueita tai instrumenttejä keskenään.
Eli mitä asioita jää mieleen, kun kuuntelen ensimmäisen kerran jotakin musiikkia. Yleensähän se jää päälimmäisenä mieleen parhaiten minkä kuulet kaikkein tarkimmin tai selkeimmin. Jääkö siis vain pelkkä iskevyys ja basso helposti mieleen, vai kenties kaikki kuuluvat instrumentit/melodiat musiikista jotka soivat yhtenäisesti ja tarkasti mieleen.
Musiikin eteenpäin kulkeminen on juuri tuota yhtenäistä kaikkien instrumenttien/melodioitten yhtätarkkaa seurattavuutta.
 
moukkunen sanoi:
>Sennheiser kuljettaa ääntä eritasoisena tarkkuutena ja äänenpainona, kun suhteuttaa äänialueita tai instrumenttejä keskenään.
Eli mitä asioita jää mieleen, kun kuuntelen ensimmäisen kerran jotakin musiikkia. Yleensähän se jää päälimmäisenä mieleen parhaiten minkä kuulet kaikkein tarkimmin tai selkeimmin. Jääkö siis vain pelkkä iskevyys ja basso helposti mieleen, vai kenties kaikki kuuluvat instrumentit/melodiat musiikista jotka soivat yhtenäisesti ja tarkasti mieleen.
Musiikin eteenpäin kulkeminen on juuri tuota yhtenäistä kaikkien instrumenttien/melodioitten yhtätarkkaa seurattavuutta.

Eli käytännössä haet kuulokkeelta sitä äärimmäistä neutraaliutta ja tasaisuutta? Kaiken pitäisi soida juuri yhtä voimakkaasti ja olla juuri yhtä paljon esillä sekä kuultavissa. Värittymät äänessä kuten mainitsemasi iskevyys ja basson lievä korostuneisuus ovat pahasta. Näin tuon voisi ymmärtää. Ei kyllä SR225 pääse lähellekään. :) K701 voisi edellä mainituista olla lähimpänä tätä.
 
Back
Ylös