Ja sittenhän tietenkin kannattaa varmistaa että löytyy kaikki vehkeet jolla mahdollisen hyödyn voi verifioida, muutenhan koko vaivannäkö saattaa olla ihan turhaa kun simppeli kytkentä olikin lopulta suorituskyvyltään parempi kuin sadasta irtotransistorista (ja suunnittelupäivästä) kasattu vahvari.
Mutta eipä ne selvästi kuultavat parannukset aina liity mitenkään signaaliin, sehän on todettu monesti.
Ja sitten se tärkein, kunnon piirilevy. Kanavaerotukseen saa varmasti useita kymmeniä dB lisää suurilla taajuuksilla kunnon levyllä. Piirilevy varmaan olisi monessa kaupallisessa laitteessa se tärkein modifiointikohde joskin haastavin. Erikoisesti tämä on totta digitaaliosia sisältävillä levyillä. Tunnen suurta myötähäpeää kun näen laitteita joissa on piirilevy ilman (maa)tasoja. Olen tähän itsekin syyllistynyt ja tulos oli melko maailmanluokan radiolähetin, kts. Spektrianalysaattorilla tekemiäni mittauksia
täältä. Melkein hävettää tunnustaa että joskus tehnyt moisen:-X Tosin onpa noita näköjään myynnissäkin, esim. se Hifimaailmassa testattu CD-soitin joka varmaan lienee pörinöiltään tekstin perusteella samaa luokkaa
Jos ihan tinkimätöntä levyä tekisi niin 2-puoleisilla käyttiksillä 6 kerrosta olisi piirilevyssä aika minimi, 1. top-puolen reititys, 2. maa, 3. +VCC 4. -VCC, 5. GND 6. bottom-puolen reititys. Tietenkin sitten lisää kerroksia jos jotain muita apujännitteitä tarvitsisi. Mitään hataraa silppumaata ei kannata kyllä käyttää. Kannattaa muistaa että vaikka itse levy ei generoisikaan suuria taajuuksia niin huono levy tekee sen myös hyväksi vastaanottimeksi ulkoisille häiriöille.
Anteeksi hiukan off-topic mutta tuntuu että tätä ei tarpeeksi oteta suunnittelun huumassa huomioon.
t. Janne
