Parhaat kaiuttimet klassiseen

[Jani A Pesonen]

Onhan ne legendaariset kaiuttimet, ja kaikki kunnia niille. Aika on vain ajanut pahasti niiden ohitse, ja ne kelpaa nykyään lähinnä vain koristeiksi / keräilykappaleiksi.

 

[Fenkku]

Klassisen orkesterin taajuuskaista on pääasiassa 60 - 3500Hz + harmooniset välillä. Jos jätetään ne u r u t pois.

Kysyjä tuskin tarvitsee kaiutinta, joka pystyy seuraamaan maailman nopeimman 5-kielisen sähköbassotaiturin peukuttelukuvioita.

Molemmilla ehdotuksillani ajattelin kysyjän musiikkitarvetta, sekä äänikuvallisia ominaisuuksia. En kumpiakaan hankkisi itselleni.

 

[kimmosto]

Kaikenlaista löytyy, koska kaista ei suoranaisesti määräydy alimmasta perusäänestä. Jos pumpussa on isopintaisia lyömäsoittimia niin määräävä tekijä voi olla esim. äänitteen esikäsittelyssä asetettu ylipäästö, jolla pyritään karsimaan pois selkeät häiriöt. Tässäkään eijoo minkäänlaisia urkuja.

 

[rigging is fun]

... Kysyjä tuskin tarvitsee kaiutinta, joka pystyy seuraamaan maailman nopeimman 5-kielisen sähköbassotaiturin peukuttelukuvioita. ...

Millä laadullisella käsitteellä tuon peukuttelukuvion seuraamiskyvyn puute olisi eduksi klasarikaiuttimessa ? En tajua. t. ' RIF '

 

[aki.m]

1.x:t ovat uusin versio mukaan lukien edelleen omasta mielestäni ihan hyvät kaiuttimet hintaluokassaan. Omille 1.x:lle taisi tulla hintaa kunnostettuina alle 500€. Ei tosin malli(t) oikein istu alkup. kysymykseen, mutta kai sitten samalla rahalla saa nykyään sitten huomattavasti parempaa ääntä esim. äänikuvallisesti. Itselle basso ei ollut ongelma, vaikka oli omanlaisensa, mutta kai sillä samalla rahalla saa senkin nykyään kuntoon ilman vatsavaivoja.

 

[jusky]

Aki.m kanssa samaa mieltä. Nämä tarjoaa nykyisessä hintaluokassa varsin hyvää ääntä. Nämä myös hyötyy erittäin paljon dsp:stä, jolloin korostumat voi lanata pois ja bassojen tason säätää mieleisekseen. Ihan kivan yleispätevä kaiutin, josta on sinänsä vaikeaa löytää mitään kovin ärsyttävää. Myös nyky massatuotettu musiikki toistuu kiristelemättä hampaita.

 

[kimmosto]

Millä laadullisella käsitteellä tuon peukuttelukuvion seuraamiskyvyn puute olisi eduksi klasarikaiuttimessa ? En tajua. t. ' RIF '

Joitakin vuosia sitten olisin vastannut tuohon että isossa tilassa esitettyä akustista liveä vastaava avoin ja ilmava toisto saattaa kaivata pienessä...keskikokoisessa kuunteluhuoneessa kaiuttimien yläbasson tasapainon ja integraation heikkoutta. "Liian hyvä" (peukkubasso)kajari ei pysty skaalaamaan pienehkössä tilassa toistoa riittävästi ison tilan kuuloiseksi ellei äänite ole tarpeeksi etämikitetty.
Taustalla tietenkin vain oma provohakuinen logiikka ja kokemukset millaista (huonoa imo) toistoa klasarikuuntelijat suosivat.

 

[Fenkku]

Enpä muista koskaan törmänneeni muuten bändihommissa dipolin kautta soittavaan sähköbasistiin ...

 

[Denali]

Enpä muista koskaan törmänneeni muuten bändihommissa dipolin kautta soittavaan sähköbasistiin ...

Jos paineistumista haet, niin ulkoilma-livestä puuttuu myös paineistuminen.

 

[sebastian4]

Klassisen orkesterin taajuuskaista on pääasiassa 60 - 3500Hz + harmooniset välillä. Jos jätetään ne u r u t pois.

Kysyjä tuskin tarvitsee kaiutinta, joka pystyy seuraamaan maailman nopeimman 5-kielisen sähköbassotaiturin peukuttelukuvioita.

Molemmilla ehdotuksillani ajattelin kysyjän musiikkitarvetta, sekä äänikuvallisia ominaisuuksia. En kumpiakaan hankkisi itselleni.

Kuka tämä taituri on? Täytyy kuunnella. Anteeksi OT.

 

[Fenkku]

Mitä edellä ollut spektri todisti? Siellä on kuulumattomalla alueella taajuuksia, joita ei ole voinut synnyttää mikään soitin. Ne on luultavasti seurausta siitä kun joku soittaja hakkaa kantapäällään lattiaan soittaessaan. Itse asiassa tuo spektri vahvistaa sen, että suurin osa kuultavasta äänestä on sillä alueella jonka jo mainitsin. Sen alueen ylä- ja alapuolella tapahtuu erittäin voimakas yli- ja alipäästö.

Ohessa vertailun vuoksi näyte Toton levyltä. Eli kun siirrytään sähköisen musiikin kuunteluun niin kaiuttimilta vaaditaan jo aika paljon enemmän.

 

[kimmosto]

Mitä edellä ollut spektri todisti? Siellä on kuulumattomalla alueella taajuuksia, joita ei ole voinut synnyttää mikään soitin.

Sen että sinä et tajua kuinka äänen spektri syntyy.

 

[pertti]

Itse kuuntelen klassisen musiikkini B&W 803 - S - kajareilla. Iältään jo vanhahko malli , mutta kyllä sillä klassinen musiikki asiallisesti toistuu. Käytettynä lienevät hinnaltaan noin 2500 egen hintaluokassa.

Tuntematta lainkaan aloittajan budjettia / muuta oheiskalustoa / akustointia ym. reunaehtoja voin kokemusperäisesti suositella ym. kajareita. Itse olen loytänyt äänentoistosta aloitusviestin hyveet.

Itselläni kajarit ovat irti sivuseinistä noin puoli metriä, takaseinästä vähän yli metrin.

Pertti

 

[Fenkku]

Sen että sinä et tajua kuinka äänen spektri syntyy.

Kyllä minä perussävelen yläpuoliset harmoniat tunnen. Mutta kuinka sen alapuoliset syntyy? Tämä on kieltämättä uusi asia itselle, jos näin on.

 

[kimmosto]

Periaatteessa kyse vain amplitudimodulaatiosta. Esim. kun tiettyä säveltä soittavaa kieltä näppäillään, muodostuu kokonaisuudesta perustaajuden kummallekin puolelle hetkellisesti ylimääräisiä "ääniä", joiden taajuus riippuu amplitudin nousu- ja laskunopeudesta ~ amplitudia moduloivan hetkellisen tapahtuman taajuudesta. Perustaajuuden alle ei muodostu mitään jos äänen voimakkuus pysyy vakiona aikojen alusta maailman tappiin. Noin eivät asiat yleensä musiikissa ole - onneksi, joten monilla soittimilla spektri laajenee muutamiin hertseihin. Tallenteen kaistan alapää saadaan kyllä suodatettua pois. Samaa tapahtuu myös akustisesti ennenkuin moisia ääniä ehtii tallenteelle saakka.

 

[Fenkku]

Mikä tuossa sinun spektrissä on kuulumisen kannalta olennainen db-toleranssi? Tuossa oli kuitenkin useiden kymmenien db erot. Tiedetään että jos jotain aluetta vaimennetaan edes 20db, niin musiikin seasta ei paljoa kuulu. Tähän perustuu jakosuotimien toiminta.

Yksittäistä soitinta jos kuunnellaan olohuoneessa niin sitten saattaa olla asia toisin.

 

[kimmosto]

Tuo oli yli 2 minuutin pätkä, joten transienteista näkyy vain keskiarvo, joka ei kerro hetkellisten alabassoiskujen tasosta ja kuultavuudesta paljoakaan. Vain että matalataajuista tavaraa voi äänitteillä olla ilman urkujakin. Riittää että on isoja lyömäsoittimia tai matalataajuisia kielisoittimia tms, nopeilla alukkeilla, eivätkä ne ole suodattuneet/suodatettu pois.
Jonkinlainen ääritapaus aiheesta on Tchaikovskyn 1812, josta tässä noin 1.5 s pätkä viimeisestä paukusta.

 

[PJK]

Tosi yllättävä vastaus tuo vahva kannatus Tannoylle. Mun mielestä Tannoyt ovat pelanneet omaan makuuni nimenomaan tosi huonosti klassiseen, mitä olen kuullut. Utuista puuroa on orkesteri ollut.

Jaa-a. Minulla Tannoyn studiomonitoreista (Precision) taas tullut erittäin hyvää ääntä barokkioopperassa 64bit DSD-formaatissa. Toistaiseksi koko kokoelmani parhaita äänikokemuksia.

Sanoisin, että nämä kaiuttimet ovat sangen hyvät barokkioopperaan ja siitä pienempiin ryhmiin, mutta vähemmän hyvät sinfoniaorkesterille. En kyllä ole vielä kuullut subin kanssa näitä, joko muuttaa asiaa tai sitten ei.

Tuntuu tosin myös, että useimmat sinfonialevytykseni ovat vähemmän laadukkaita. Laaduttomuus paljastuu kyllä näillä, sinfonioissa paljastuminen on ehkä jo häiritsevää.

 

[arska65]

Onhan ne legendaariset kaiuttimet, ja kaikki kunnia niille. Aika on vain ajanut pahasti niiden ohitse, ja ne kelpaa nykyään lähinnä vain koristeiksi / keräilykappaleiksi.

Älä höpötä joutavia.

 

[xana]

Minusta Tannoy Prestige sarja on oiva valinta juuri klassiselle musiikille. Akustinen kitara soi erityisen hienosti. Vivaldin kitarakonsertto esimerkkinä.