-
Hifiharrastajat ry:n infolehtinen yhdistyksestä ja hifistä harrastuksena nyt digijulkaisuna. » Lue lisää täältä!
-
Uutena lainattavana jäsenetuna Virtasalkku, jossa on välineistöä hifilaitteiden vaiheiden tarkistukseen ja kytkemiseen. Lue lisää»
Parempi levysoitin - helmiä sioille?
- Keskustelun aloittaja Leka-Antti
- Aloituspäivämäärä
Joo, kyllä kyllä, mutta jos saman äänitteen cd ja vinyyli soi huomattavan erilailla ja tämä toistuu useilla äänitteillä, niin jommassa kummassa on ehkä jotain vikaa tai omaa soundia enemmän kuin tarpeeksi. Mutta kummassa!?!
Mä olen tästä hieman eri mieltä – eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, soiko jompi kumpi paremmin kun toinen.Joo, kyllä kyllä, mutta jos saman äänitteen cd ja vinyyli soi huomattavan erilailla ja tämä toistuu useilla äänitteillä, niin jommassa kummassa on ehkä jotain vikaa tai omaa soundia enemmän kuin tarpeeksi. Mutta kummassa!?!
Toki – mutta hieman eri tavalla, koska formaateilla on myös varsin erilaiset reunaehdot ja vahvuudet – siis silloin kun tuotannossa ei kauheasti oikaista.
Oma ajattelumalli on sellainen että jos äänilähteet kuulostaa samalle, laitteistossa on lähteiden jälkeen jokin komponentti; esim vahvistin tai kaiuttimet, jolla on niin selkeä “sound signature” että se dominoi soundin ja äänilähteiden keskinäiset erot ei välity.
Viimeksi muokattu:
Juurikin näin!
Juhani Manninen
Hifiharrastaja
Minulla ei käytänössä minkäänlaista eroa,kun olen verrannut ECM higresversiota,minkä olen ladannut
higresaudio.com Melcon SSD levylle.
Sitä vastoin sama ECM cd levy soi latteasti LP versioon verrattuna.
Harrastajakaverilla, jolla kallis Goldmunin hifilaitteisto,jossa ohjelmalähteenä CD pyöritin,on sanonut minulla tuo LP dynamiikka on huikea verrattuna cd versioon.Samoin tilatoisto täysin omaa luokkaansa .
Minulla vaikuttaa suuresti tuhon dynamiikan suuresti varren huikea dynamiikan.koska pohja meteli puuttu hyvällä prässillä kokonaan.Noissa LP levyjen dynamiikkamittauksissa on käytetty tavallista meluisaa levysoitinta,joka huonontaa todellista dynamiikkaa.
higresaudio.com Melcon SSD levylle.
Sitä vastoin sama ECM cd levy soi latteasti LP versioon verrattuna.
Harrastajakaverilla, jolla kallis Goldmunin hifilaitteisto,jossa ohjelmalähteenä CD pyöritin,on sanonut minulla tuo LP dynamiikka on huikea verrattuna cd versioon.Samoin tilatoisto täysin omaa luokkaansa .
Minulla vaikuttaa suuresti tuhon dynamiikan suuresti varren huikea dynamiikan.koska pohja meteli puuttu hyvällä prässillä kokonaan.Noissa LP levyjen dynamiikkamittauksissa on käytetty tavallista meluisaa levysoitinta,joka huonontaa todellista dynamiikkaa.
Vinkukorva
Käyttäjä
- Liittynyt
- 20.11.2011
- Viestejä
- 256
Onko tuosta äänivartesi valmistuksesta tai rakenteesta jossain juttua tarkemmin? Eikö sinun kannattaisi valmistaa niitä myyntiin asti, vaikka pieni sarja, parhaille on aina ostajia hinnasta riippumatta? Itsekin olisin kiinnostunut, mutta toki vaikuttaa siltä että käsityön määrä on niin suuri, että ei minulla ole varaa, mutta joillakin olisi varmasti. Tiedän, että olet taitava rakentamaan laitteita ja maailmalla on paljon HE- valmistajia, jotka tekevät pieniä sarjoja.
Itseänikin on LP-soittamisen jalon taidon opettelussa hämmästyttänyt kuinka hyvin ko formaatti skaalautuu toistolaitteiston mukana, ovat kyllä aikoinaan kehittäneet suhteellisen vaatimattomalla tekniikalla toimivan mutta korkealaatuiseen toistoon kykenevän formaatin.
Soittimesi on erittäin kiinnostava, olisi mukavaa lukea enemmänkin sen teknisistä ratkaisuista ja suunnittelun sekä valmistuksen prosesseista.
ed9
Käyttäjä
Juhani voisi kirjoittaa vähän enemmän tuosta soittimen teosta ja laitella kuvia tekovaiheista kuin myös valmiista. Tästähän kannattas tehdä vaikka Uraltonelle rakennussarja.
Minäkin lukisin tästä mieluusti lisää.
Juhani Manninen
Hifiharrastaja
Tämä oma levysoitinprojekti on ollut erittäin työläs projekti,ja kaksi vaiheinen.
Ensimmäiseksi alkoi pyörittimen suunnittelu, lukuisten ajatusmallien kautta valikoitui kokonaan lasikuidusta tehty plintti joka on kaksiosainen.
Vetotavaksi valikoitui välipyörä Lencon moottorilla,ja ohjaus taajuusmuuttajalla.
Toinen projekti oli äänivarren suunittelu.Ensinmäiseksi sorvasin varren plukin,jonka geometrian takia oli työläs työstettävä.
Sitten tein sisämuotit,johon suoritin kuidun laminoinin.
Pohjalle laitoin 20g kuidusta täyspitkän palan,ja seuraavat palat aina edellistä 1cm lyhemmän.
Väliseinät tein 1.5 mm balsalevystä,jotka kaikki tulivat eri etäisyyden päähän toisistaan.
Laskin että tälläisen varren tekeminen vie aikaa noin 200 tuntia,vaikka minulla on hyvät työstökoneet.
On minulla kuvia osiossa parhaat äänirasian kuvat kehiin,jonkun vuoden takaa.
Näitä varsia olen tehnyt 4kpl 9” 2kpl,ja 12” 2kpl.
Varsiputken eri rakenteluvaiheista en ole ottanut kuvia.
Ensimmäiseksi alkoi pyörittimen suunnittelu, lukuisten ajatusmallien kautta valikoitui kokonaan lasikuidusta tehty plintti joka on kaksiosainen.
Vetotavaksi valikoitui välipyörä Lencon moottorilla,ja ohjaus taajuusmuuttajalla.
Toinen projekti oli äänivarren suunittelu.Ensinmäiseksi sorvasin varren plukin,jonka geometrian takia oli työläs työstettävä.
Sitten tein sisämuotit,johon suoritin kuidun laminoinin.
Pohjalle laitoin 20g kuidusta täyspitkän palan,ja seuraavat palat aina edellistä 1cm lyhemmän.
Väliseinät tein 1.5 mm balsalevystä,jotka kaikki tulivat eri etäisyyden päähän toisistaan.
Laskin että tälläisen varren tekeminen vie aikaa noin 200 tuntia,vaikka minulla on hyvät työstökoneet.
On minulla kuvia osiossa parhaat äänirasian kuvat kehiin,jonkun vuoden takaa.
Näitä varsia olen tehnyt 4kpl 9” 2kpl,ja 12” 2kpl.
Varsiputken eri rakenteluvaiheista en ole ottanut kuvia.
Rohkaisen myös omasta puolestani Juhania avaamaan levysoitin- ja äänivarsiprojektia lähemmin. Kuulostaa erittäin kiinnostavalta ja sattumoisin varren valmistusmateriaali ja tekniikat sivuavat toista harrastustani eli lennokkeja. Nykyaikaisissa lennokeissa käytetään monipuolisesti lasi- ja hiilikuitukomposiitteja todella pienistä rakenteista kokonaisiin runkoihin ja siipiin. Suomessakin on tämän alan huippuosaamista vaikka useimmiten parhaat lentsikat tulevatkin itäeuroopan maista.
Juhani Manninen
Hifiharrastaja
On totta,että jossain määrin tuo varren rakenne muistuttaa lennokin runkoa,mutta tuolla rakenteella lennokin runkosta tulisi takapainoinen.Varsinkin F5J lennokit tehdään ilman tukikaaria hiilikuidusta sisämuotissa yhdestä hiilikuitu palasta.
Tuossa varsiputkessa on ollut ajatusmallinaettä sopivalla materiaalivalinalla siitä tulisi sopivan pehmyt,ja väliseinät antaisivat riittävän taivutusjäykyyden.
jparvio
Hifiharrastaja
Totta. Ensinälkään voi käydä lukemassa HM 6/2019 numerosta Juhanin haastattelun, jossa aihetta sivutaan.